Akvaariokalat

018835170_r
Akvaariokalat
022559337_r
Akvaariokalat
018972963_r
Akvaariokalat
018830775_r
Akvaariokalat

Jo muinaisessa Egyptissä pidettiin kalalammikoita. 3000 vuotta vanhasta hautamaalauksesta El Amarnassa on saatu selville, ettei lammikoissa pidetty vain ruokakaloja, vaan lammikot oli selvästi rakennettu viihdykkeeksi. Valloitettuaan Egyptin, roomalaiset saivat vaikutteita koristekalojen pitämiseen. kalojen omistamisesta tuli muotiasia, jota varakkaat roomalaiset pitivät jonkinlaisena statussymbolina. Kiinassa kultakalan historia vie 900-luvulle, jolloin Chekiangin provinssissa asuneella miehellä kerrotaan olleen kalalammikoissaan kullanhohtoisia ja oranssinvärisiä kaloja muiden kalojen lisäksi. 1200-luvulla kultakalojen pito oli levinnyt laajemmallekin, ja keisarin tiedettiin myös viljelleen niitä. Lohikäärmeillä koristeltuja posliiniuurnia käytettiin 1400-1600-luvuilla kultakalojen hoitamiseen ja viljelyyn sekä lammikoissa pidettävien kalojen talvisäilytykseen. Lohikäärmeuurnien korkeus oli 50 cm ja halkaisija 50 cm, joten ne olivat varsin pieniä.

Eurooppaan ensimmäiset kultakalat tulivat 1611 luultavasti lohikäärmeuurnien tuonnin yhteydessä. Aluksi kultakala oli kallis ja tavoiteltu erikoisuus. 1700-luvun lopulla ranskalainen Martinet julkaisi ”Histoire Naturelle des Dorades de la China”-nimellä teoksen kultakaloista. 1830-luvulla englantilainen Warrington alkoi koota lasilevyistä eräänlaista akvaariota, kun veden happi- ja hiilidioksidipitoisuuksien tasapainotus kasvien ja kalojen vuorovaikutuksella oli jo selvitetty. Vaikka Englanti olikin ajallisesti akvaarionhoidon alkuperämaa, niin saksalaiset kehittivät siitä yleistä vapaa-ajan toimintaa ja tekivät akvaarioharrastuksesta maailmanlaajuista. 1860-luvulla pidettiin ensimmäiset akvaarionäyttelyt Wienissä. 1900-luvun alussa akvaarioharrastus oli varsin kallista, mutta ensimmäisen maailmansodan jälkeen hinnat kuitenkin tasaantuivat. Harrastus oli myös melko hyvin vakiintunut suuressa osassa maailmaa. Toisen maailmansodan aikana kalojen saanti oli omistajien harteilla eli he viljelivät kotimaassa olevaa kalamateriaalia. Sotavuosien tärkeän ja suositun kalanviljelyn ansiosta onnistuttiin säilyttämään niin suuri osa akvaariokalakannasta, ettei akvaarioharrastus kärsinyt tai ollut vaarassa loppua. Sodan jälkeenkin kiinnostus pysyi vakaana ja huipentui 50-luvun lopulla ja 60-luvun alussa, sillä silloin oli Afrikan Malawi- ja Tanganjikajärvistä kalojen tuontihuiput. Viime vuosikymmenien aikana akvaarioharrastusta ovat pitäneet ajankohtaisena erikoisyhdistykset, joissa kiinnostus keskittyy tiettyihin kalaryhmiin, esimerkiksi pelkästään kirjoahveniin tai labyrinttikaloihin. Nämä yhdistykset ovat hyvä esimerkki siitä, että akvaarioharrastus pystyy kehittymään eikä ole jämähtänyt paikoilleen.

Määritelmä kalasta: kiduksilla hengittävä, vaihtolämpöinen, kallollinen ja selkärankainen eläin. Jos on raajoja, ne ovat evämäisiä rakenteita. Kalat eivät ole yhtenäinen ryhmä, vaan nykyään ne jaetaan kuuteen eri luokkaan. Kaloja tunnetaan yli 29 000 eri lajia. Kaikki kalat eivät syö samaa ruokaa, vaan niiden suu on muotoutunut pääasiallisen ravinnon syömiseen sopivaksi (esimerkiksi imukuppisuu tai turpeat ja karheat huulet levien rapsutteluun erilaisilta pinnoilta tai ylöspäin suuntautunut suu hyönteisten nappaamiseen pinnalta). Myös kalojen ruumiinrakenne on muovautunut niiden elinympäristöön ja käyttäytymiseen sopivaksi. Kaikki kalat eivät lisäänny kutemalla, vaan osa synnyttää eläviä poikasia (synnyttävät hammas-karpit). Myös kutijoissa on eroja, esimerkiksi mädinsirottelijat (monet tetrat ja barbit), suuhautojat.(kirjoahvenia) ja kausikutijat (monet kutevat hammaskarpit eli killit).

Vaikka akvaariokalat ovat helppohoitoisia lemmikkieläimiä, ei niitäkään saa laiminlyödä. Akvaarion on oltava tarpeeksi suuri, eikä petoja ja sopivan kokoisia saaliskaloja saa yhdistää keskenään. Eri vedenlaatuihin sopeutuneet tarvitsevat lajilleen sopivaa vettä. Mikä sopii yhdelle, ei sovi toiselle. Nykyään kalojen hoitoa käsitteleviä kirjoja on hyvin paljon. Niistä kannattaa valita mieluiten 90-luvulla ja sen jälkeen kirjoitetut opukset. Lajitietoa löytyy parhaiten luotettavilta internet-sivuilta ja esimer-kiksi Markku Varjon ”Akvaariokalat”-kirjasta. Kalatkin tarvitsevat säännöllisesti monipuolista, lajilleen sopivaa ja hyvälaatuista ruokaa. Nykyisin valmisruokavalikoima on jo varsin mittava, joten kaloille on oikeanlaisen ruuan saaminen on helppoa.

Kalat ja lainsäädäntö: Akvaario on tarvittaessa varustettava kannella tai peitelasilla siten, että kalat eivät pääse hyppäämään sieltä pois. Akvaarion yhdellä sivulla on oltava näkösuoja, jollei akvaarion kasvillisuus tai muu sisustus anna kaloille riittävää suojaa. Akvaarion veden määrän, laadun, lämpötilan, vesipinta-alan ja veden syvyyden on oltava sopivat ottaen huomioon kalalaji, kalojen koko ja lukumäärä. Vettä on vaihdettava tai puhdistettava säännöllisesti siten, että sen laatu pysyy hyvänä. Kuollut kala on poistettava akvaariosta välittömästi. Akvaarion sisustuksen ja pohjamateriaalin on oltava kaloille sopiva. Kaloilla on tarvittaessa oltava sopivia piiloutumispaikkoja. Kalaryhmiä, -parvia ja -lajeja yhdistettäessä tai luotaessa uusia kaloja ryhmään on erityistä huomiota kiinnitettävä kalojen yhteensopivuuteen ja kalojen parvikäyttäytymiseen. Kalaa ei pidetä pyöreässä vesimaljassa. Akvaariossa on vähintään 1 litra vettä kutakin enintään 5 cm mittaista kalaa kohden ja vähintään 4 litraa vettä kutakin enintään 10 cm mittaista kalaa kohden. Akvaariossa on vettä kuitenkin aina vähintään 40 litraa. Eläimen luovuttaja antaa eläimen myynnin tai muun luovutuksen yhteydessä eläimen vastaanottajalle eläinlajia ja eläimen pitoa koskevat tarpeelliset tiedot. Tällaisia ovat eläimen hoitoa, ruokintaa, käsittelyä, pitopaikkaa ja pito-olosuhteita koskevat ohjeet, tiedot eläimen lajinomaisesta käyttäytymisestä, eläimen senhetkisestä iästä, koosta täysikasvuisena ja eläimen keskimääräisestä eliniästä sekä muut eläimen hyvinvoinnin, terveyden ja pitämisen kannalta tarpeelliset tiedot.

Lähteet: Akvaariokirja, Britt-Marie Sundström Akvaariokalat, Markku Varjo [http://wwwb.mmm.fi/el/laki/F/f23.html#Liite%2010%20Kalat]

Linkkejä ja apua akvaristeille:

[http://www.aqua-web.fi/]

[http://www.akvaariokeskus.com/]

[http://www.aquahoito.info/suomi/index.html]

[http://www.pieniakvaariokauppa.fi/index.php?option=com_frontpage&Itemid=1]

[http://www.akvaarioon.fi/epages/TP.sf]

[http://www.akvaariopuoti.net/shop/index.php]

[http://www.akvaariotekniikka.fi/]

Laji
Intro_other
Mainos
Logo-labyrintti