"aina" sama rotu. (Koirat > Yleistä keskustelua koirista)

10.07.2010 22.08

Mitä mieltä olette siitä, että otetaan uutena pentuna saman rotuinen koira kuin entinen oli? Tottakai silläkin voi olla merkitystä, kauanko tapahtumasta on aikaa! Pystyisittekö ottamaan? Meidän perheessä meinattiin Pojun (Bernhardilainen, rip 10/2008, lepää rauhassa kulta..) jälkeen ottaa nimenomaan bertsu, mutta tulimme järkiimme siinä, että sitä uutta tulokasta olisi alettu ehkä huomaamattakin vertaamaan Pojuun. Ja vaikka väritys ei ole loppujen lopuksi niin iso juttu, niin siltikään Bernhardilaisellakin on oma "yleis värityksensä" jolloin olisi ulkonäöltään ollut melko Pojumainen. Toivottavasti ymmärsitte ton kohdan..

 MUOKS. Aloin itsekkin tarkemmin lukemaan tota juttuani, niin korjataan siihen että jos tapahtumasta on melko lyhyt aika? 

Niin kysymys kuuluu, voisitteko te?

Muokattu viimeksi: 10.07.10 22.26
10.07.2010 22.11
022421954_r
Viestejä: 2033
Pyssykylä
Ööh, miksi ei? o.O Jos on kerran todennut että Se on se oikea rotu, miksi ei? Meilläkin sama rotu ja jopa väritys. Kerran hyväksi havaittu, mitä sitä vaihtamaan. Jokainen koira on yksilö, esmes Kielassa ja Pitsissä on ihan järkyttävästi eroa, mietotyttää joskus onko edes sama rotu. Eli vastasin Kyllä.
Leuka rinnassa kohti uusia pettymyksiä.
10.07.2010 22.14
Kiela kirjoitti:
Ööh, miksi ei? o.O Jos on kerran todennut että Se on se oikea rotu, miksi ei? Meilläkin sama rotu ja jopa väritys. Kerran hyväksi havaittu, mitä sitä vaihtamaan. Jokainen koira on yksilö, esmes Kielassa ja Pitsissä on ihan järkyttävästi eroa, mietotyttää joskus onko edes sama rotu. Eli vastasin Kyllä.

Noo, kaikki ei pysty siihen. Riippuu myös, niinkuin mainitsin että kauanko tapahtumasta on aikaa. Jokaisella eri tyyppinen ajattelu, mut ajattelin vain kysäistä.

10.07.2010 22.14
Ehdottomasti voisin. Koirat ovat kuitenkin yksilöitä ja ne ovat erilaisia niin luonteensa kuin ulkonäkönsä puolesta, vaikka olisikin sama rotu kyseessä.
10.07.2010 22.16
000095764_r
Viestejä: 2033
Martta kirjoitti:

kauanko tapahtumasta on aikaa.


Meillä Kielan ja Pitsin välillä oli tasan 3 kk, eikä se sitä muuttanut miksikään. Mutta niin, jokaisella oma mielipide. Ja Nyytin kanssa samaa mieltä.
10.07.2010 22.19
Hienoo, et tänne tullaan kuitenki kertoo mielipiteitään. ;) Ja joo, en ole unohtanut että on yksilöitä. Ajattelinpa silti kuunnella muiden mielipiteitä?
10.07.2010 22.22
021207963_r
Viestejä: 1716
Tampere

Tietenkin voisin. Minulle on jo jopa ehdotettu Akun siskopuolen pennuista sijoitusnarttua tulevaisuudeksi.

Mitä täältä etsin, mitä täältä saan? Vaan omassa päässään voin tätä paikkaa paremmaksi rakentaa
10.07.2010 22.24
022421481_r
Viestejä: 1110
Joensuu
Siis ehdottomasti ! Mulla tulee aina olemaan cockereita, tää rotu vaan on vieny niin totaalisesti mun sydämen !
you're my only reason to stay alive
10.07.2010 22.25
ofc
10.07.2010 22.25
Itse ainakin pystyisin. Olen rotuun niin ihastunut, että en välttämättä edes pystyisi luopumaan tästä rodusta. Tuo luonne, ulkonäkö, muokkauksen mahdollisuudet jne.
10.07.2010 22.26

Äitini ei halunnut rakkaan (ja täydellisen) saksanpaimenkoiran jälkeen ottaa toista samanlaista, koska olisi kuulema alkanut vertaamaan liikaa edeltäjäänsä. Kuitenkin sakut sillä ykkösenä. Saksanpaimenen "tilalle" sitten otettiin toinen samantyyppinen eli holsku.

Ja itse voisin aivan hyvin ottaa Nn jälkeen toisen holskun, mutta on muutamia muitakin rotuja niin saa nähdä tulevaisuudessa :) Mutta tosiaan, tämäkin rotu vienyt sen verran sydämen että voisin hyvinkin ottaa uudenkin (myös nykyisen elinaikana).

10.07.2010 22.28
019140115_r
Viestejä: 1678
Tampere

Pystyisin kyllä.

Jokaisessa rodussa, jokainen koira on yksilö, toista samanlaista ei vaan yksinkertaisesti ole. Niin ei tämä itseäni haittaisi.

Mutta on niitä sellaisia, jotka ovat herkkiä eivätkä sitten pystyisi ainakaan johonkin ajan sisään ottamaan "samanlaista koiraa".

Mutta imo, miksi ei saman rotuinen jos on sen hyväksi kokenut. Ei aina vaihtamalla parane.

10.07.2010 22.32
Meillä on ollut ennen biisoneitamme neljä cockeria. Niiden neljän jälkeen päätimme vaihtaa rotua, mutta kyllä vieläkin voisin ottaa cockerin :)
10.07.2010 22.32
Nanna kirjoitti:

Äitini ei halunnut rakkaan (ja täydellisen) saksanpaimenkoiran jälkeen ottaa toista samanlaista, koska olisi kuulema alkanut vertaamaan liikaa edeltäjäänsä. Kuitenkin sakut sillä ykkösenä. Saksanpaimenen "tilalle" sitten otettiin toinen samantyyppinen eli holsku.

Ja itse voisin aivan hyvin ottaa Nn jälkeen toisen holskun, mutta on muutamia muitakin rotuja niin saa nähdä tulevaisuudessa :) Mutta tosiaan, tämäkin rotu vienyt sen verran sydämen että voisin hyvinkin ottaa uudenkin (myös nykyisen elinaikana).

Aivan samaa mieltä. Tässä oli itse asiassa tiivistettynä munki ajattelutapa.

10.07.2010 22.37
Mieluiten otan samanrotuisia sillä olen havainnut rodun mitä mainioimmaksi ja parhaiten se valjakko kulkee kun koirat on samantyylisiä keskenään
10.07.2010 22.38
Avatar_female
Viestejä: 2887

Tottakai voisin ottaa ja otanki. Göötti on just se mun rotu ja göötti todennäkösesti tulee seuraavaki koira olemaan <3

(ellei seuraava koira sitten ole aussie, mutta aussiekin löytyy jo perheestä joten ei sekään ois uus rotu)

10.07.2010 22.43
020908024_r
Viestejä: 1434
Rovaniemi
Janella on jo paljon vanhuuden oireita, joten on tällasiakin tullut mietittyä.. Eli Janen jälkeen en pystyisi ottamaan cavalieria, tuskin koskaan. (En tosin muutenkaan haluaisi cavaa, ei kuulu mielirotuihini)
10.07.2010 22.48
021901135_r
Viestejä: 358
Vantaa
Toki :)
Yleensä se rotu minkä on aikoinaan valinnut, on se oikea ;) Vanhemmat sanoo et meillä tulee aina olemaan dobberi. Miks ei! ;) Ne on aktiivisia, oman tahdon omaavia harrastuskoiria. Myös pinserit, dobbereiden esi-isät on samanlaisia, mutta pienempiä. Kyllä meillä aina tulee olemaan yksi noista edellä mainituista.
10.07.2010 22.58
Jaffan jälkeen otimme astutuspalkiiona Niilon, eli samaa rotua jatkoin. Toki haluan kokeilla eri rotuja luonteensa puolesta, mutta tällähetkellä parson on mulle se oikea <3
10.07.2010 23.02
020894438_r
Viestejä: 1334
Oulu
Tottakai! Koirat ovat yksilöitä rodusta riippumatta, kaikki ovat aivan erilaisia persoonallisuudeltaan, niin ulkomuodon kuin luonteen kannalta. Itse tulen ehdottomasti vielä omistamaan toisenkin aussien, olen ihastunut tähän rotuun täysin. :) Tosin haaveilen välillä usemmastakin muusta rodusta, mutta aussie on ja pysyy.
Muokattu viimeksi: 10.07.10 23.14
Se on semmonen poika
10.07.2010 23.06
000099074_r
Viestejä: 2816

Minä laitoin ensimmäisenä "en". En sitten tiedä, ymmärsinkö väärin. Jos tällä nyt siis tarkoitettiin sitä, että kun olet ensimmäisen koiran ottanut, jatkat samaa linjaa. Minulla tämä ei toimi, koska silkkiterrieriin en ole alkuunkaan ihastunut.

En myöskään dalmatialaiseen, vaikka koira onkin aivan upea. Yksilöllisyys myös joka rodussa, huomatkaa.

Siispä minä en ole tätä "yhden rodun kannattaja" tyyppiä, vaan jos koiran joskus otan, niin kokeilen luultavasti kaikkea mahdollista, tai mistä sitä tietää.

Kissa puolella taas olen ragdolliin aivan äärettömän ihastunut, ja ragdoll kai on se minun rotuni. Haaveissa kuitenkin mm. venäjän sinistä ja itämaista rotua, joten en välttämättä yhteen rotuun tässäkään tapauksessa jämähdä.

10.07.2010 23.09
Avatar_female
Viestejä: 1576
Tietenkin, jos rotuun mieltyy miksi päästää siitä irti?
10.07.2010 23.10
000039615_r
Viestejä: 7022

Voisin jos tämä australiankarjakoira osuu sydämeen, niinku luulen sen tekevän, niin todellaki voisin ottaa aina vaan niitä, mutta kiinnostas muutama muukin rotu ja on ehkä vähän niinku tullu päätettyäkin jo että muutamaa muutakin kokeilen.

Eli vastaus on että voisin, mutta en halua kun muutama muukin rotu kiinnostaa :)

10.07.2010 23.10
022421954_r
Viestejä: 2033
Pyssykylä
Herkule/ Itse ymmärsin niin, että jos esmes mulla oli Pitsi, en voisi enää ottaa uutta lappalaista, ainakaan heti perään.
Leuka rinnassa kohti uusia pettymyksiä.
10.07.2010 23.13
020834445_r
Viestejä: 4716

Vastasin kyselyyn kyllä.
Mulla ei ole kuin kaksi suosikki rotua joista toinen on kuitenkin ehdoton ykkönen, ollut aina ja se varmasti vaikuttaa tulevienkin koirien hankintaan.
En vertaa Äijää edesmenneeseen bernhardilaiseeni juurikaan, tosin sen pois menosta on jo yli 10v, mutta tuoreessa muistissa on moni sen kanssa koettu ja jaettu.

Kyllä mä ajattelen jokaisen ensisijaisesti yksilönä, rodulla on niitä tyypillisiä piirteitä jotka kuuluu siihen ja löytyy suurimmalta osalta, mutta ei ne samanlaisia kuitenkaan kaikki ole.

Aika karmiva ajatus että ottaisin jonkin toisen rotuisen koiran vain "väli koiraksi" vaikka en kokisi rotua niin omaksi kuin jonkin toisen.
Suruaika menetyksen jälkeen voi olla useampi vuosikin, mutta kyllä sinä aikana voi uuden koiran ja saman rotuisenkin mielestäni hankkia, ilman että ajattelee sitä korvikkeena.

Syy miksi mä en aiemmin hankkinut toista bertsua, oli rodun silloinen terveyden tila, onneksi se on parantunut siitä 90-luvun buumista ja meillä on terveempiä jättejä taas.
Nää on mun juttu ja aina tulee talossa bk olemaan.

Muokattu viimeksi: 10.07.10 23.17
Tänään ymmärrän enemmän kuin eilen, lupaavaa huomisen kannalta.
10.07.2010 23.17
Bryan kirjoitti:
Tottakai! Koirat ovat yksilöitä rodusta riippumatta, kaikki ovat aivan erilaisia persoonallisuudeltaan, niin ulkomuodon kuin luonteen kannalta. Itse tulen ehdottomasti vielä omistamaan toisenkin aussien, olen ihastunut tähän rotuun täysin. :) Tietenkin haaveilen välillä usemmastakin muusta rodusta, mutta aussie on ja pysyy.

Kompsin tämän, muutetaan vaan rotu kuitenkin irlikseksi :D

Lisäksi on meillä noissa metsästyskoirissa ollutkin perään saman rotuinen toveri, enkä ole ikinä sitä mitenkään ajatellut verrattuna siihen edelliseen =)

10.07.2010 23.23

Itselläni asia taas on niin, että sillä samalla rodulla ei niin merkitystä ole (syynä se, että olen yhden rodun ihminen), vaan sillä, että jos toinen koira muistuttaa luonteeltaan ja väritykseltään liikaa edesmennyttä, niin olisi se hankalempaa surusta yli päästä.

Eli jos edesmennyt koira on ollut laiska luonteeltaan, niin mieluummin otan pentueesta aktiivisemman pennun, jottei sitä sitten vahingossakaan tulisi vertailtua ja käännettyä terää haavassa, kun muistaa sen edesmenneen koiran uuden pennun käytöksessä.

Sama on kissoissakin, jos pentu muistutti luonteelta edesmennyttä kissaa, niin en sitä voinut valita, koska heijasti niin paljon samoja piirteitä, jotka vanhasta kissasta muisti.

Vaikeasti selitettynä, toivottavasti joku ymmärsi :D

10.07.2010 23.46

Mie en todennäköisesti tule hankkimaan seefferiä, en Ricon elinaikana, enkä todennäkösesti sen jälkeenkään...

En oo niin vihkiytyny tähän rotuun... Todennäkösesti taloon tulee joku jättirotu...

11.07.2010 00.19
022163058_r
Viestejä: 241
Kuopio

Tuli mieleen tossa että jos on ollut joku tietyn rotuinen koira ja se on ollut tosi täydellinen, ja maailman paras kaveri sun muuta. Sit ottaa saman rodun edustajan ja rupee vaatii tältä koiralta samaa ?

Tai sii shitsi ku en osaa selittää kunnolla, mut siis haluaisi siitä uudesta samanlaisen kun edeltäjän ?

Tuli vaan mieleen kun äitini tuttu otti uuden koiran ja olen huomannut että koira on nimetty saman tyyliseksi kun edellinen ja siitä yritetään saada samanlainen tosi tottelevainen koira. Ja sitten omistaja harmittelee että "Vitsi ku tää koira ei oo yhtään niin kun se edellinen "

Tiedän kyllä että koirat ovat yksilöitä, mutta tuleekohan monelle ihmisille se "virhe" että otetaan saman rodun koira ja vaadiin se samanlaiseksi kun se edellinen ?

Olipas hankalasti selitetty, toivottavasti joku älyää.

Mutta itse otan samaa rotua, ja joskus saatan jopa jonkun muun rotusen ottaa. Kunhan se ajankohta on kyseessä.

11.07.2010 00.29

Coma, minä ainakin ymmärsin viestisi pointin selvästi. (:
Mutta tosiaan, joillakinhan saattaa olla tuo, että otetaan samanrotuinen koira,
kuin entinenkin oli ja pyritään tehdä siitä samanlainen, kuin entinen.
Sitten harmitellaan, kun ei ole samalainen, kuin entinen jne.

Jotkuthan saattavat taas olla tosiaan "leimautuneita" siihen omaan rotuunsa,
jota on lähes koko ikä ollut perheessä jne.
Vaikkapa veljen tyttöystävälläni on aina ollut bordercollieita,
eikä hän oikeastaan haluaisi muun rotuista koiraa, mitä ennen on ollut.
Eli tuo tuttu ja turvallinen rotu on jotenkin se peruskoira joillakin ihmisillä,
että he sitten haluavat jatkaa aina (tai lähestulkoon aina) saman rodun kanssa.
Juu, tekstistäni ei ota mitään selkoa..

Itse kumminkin olen mieltynyt siihen, että seuraava rotu olisi eri rotuinen,
kuin edellinen, mutta kumminkaan roturyhmä ym voisi olla kumminkin sama.
Mutta tosiaa, joillakin vain on se, että on voinut leimautua siihen yhteen samaan rotuun, ja haluaa jatkaa sen kanssa.

Kommentointi on sallittu vain sisäänkirjautuneille henkilöille

Logo-labyrintti