"aina" sama rotu. - Sivu 5 (Koirat > Yleistä keskustelua koirista)

23.06.2014 17.02
022542671_r
Viestejä: 1799
Joensuu

Kyllä varmaan pysyn tanskandogeissa, toki mielessä on mastiffi heti toisena ja sen jälkeen muita jätti rotuja + amerikan akita mutta eiköhän aina tule olemaan ainakin yks doggi talossa- sen verran omalta ja itelleen täydelliseltä tuntuu.

23.06.2014 17.21
022661316_r
Viestejä: 182

Lampureita on talossa nyt kolme, kaksi on omia ja yksi isäni. En tule pysymään täysin rotu uskollisena vaikka lampuri onkin ihana ja mulle sopiva rotu.

Olen aika kranttu roduissa ja harva miellyttää niin, että itselleni haluaisin. Joskus minulle tulee pyrtsi, Se on vissi ja varma. Myös villakoira, polski ja papillon voisi ehkä joskus olla kiva.

Nytkin piti vaihtaa rotua, mutta kas tulikin lampuri :D

"Elämän oppaana ei toimi järki vaan tottumus." -David Hume-
23.06.2014 23.51
000081974_r
Viestejä: 155

Vaikka voin sanoa että pyrri on itselleni juurikin se the rotu, tulen kokeilemaan muitakin ja hyvin erinlaisia rotuja. Haluan saada uusia haasteita ja kokeilla eri harrastuksia erilaisten rotujen kanssa. Lisäksi muutama rotu on ollut jo niin pitkään kiinnostuksen kohteena, että pakkohan niitä on päästä kokeilemaan :D

Ennen kyllä ajattelin etten tarvitse muunlaisia rotuja, koska oma tuntuu niin hyvin itselle sopivalta. Lisäksi pyrreissä voi löytyä suuriakin eroja ulkonäön ja etenkin luonteen osalta, niin haastetta ja vaihtelua näissäkin riittää. Mutta kuten sanoin, kiinnostus muitakin rotuja kohtaan on suuri. Ilman pyrriä en osaa elää, mutta niiden rinnalla menee ihan hyvin pari muutakin rotua. Seuraava rotu on aikalailla päätetty, ja se tulee olemaan jotain ihan erilaista ;)

 

 

 

23.06.2014 23.55
000113369_r
Viestejä: 2899

Vaikeaa kuvitella, että ois vaan joku the yks rotu joka on "kiva ja helppo". Jos koiralta ei vaadita muuta kuin että sen osaa perustumpelo leipoa kotitokoilukaveriksi niin luulis että siihen sopivia rotuja on ainakin satakunta. Sit on tietty erikseen yli-ihmiset, joiden arvoisia koiria ei ole maapallolla montaakaan rotua.

24.06.2014 08.47
022533298_r
Viestejä: 364

Kyllä pysyn piteissä, miksi vaihtaa hyvää pois? Mutta jokunen muukin rotu kiinostaa niin voi olla että sekaan pääsee jokin pienempikin terrieri joskus

Never trust a pit bull not to fight
01.07.2014 00.53
Avatar_female
Viestejä: 116

En ottaisi samaa rotua uudestaan. Syy siihen, että olen kasvanut ihmisenä erilaiseksi. Se, mitä hain aikoinaan koiralta, on muuttunut niin paljon vuosien myötä. Toinen koira taas on seropi, joten en voi oikein sanoa, että ottaisin saman uudestaankin. Jos joku kuitenkin tulevaisuudessa koirieni lähdettyä tulisi minulle sanomaan, että haluatko tästä samanlaisen seropin (saku&snagu) kuin sinulla oli, niin kiitos kyllä. Koira, jossa mielummin on enemmän sitä snagua kuin sakua, koska en ole kova sakemannien kaveri. Tuossa sitä on sopivasti. 

Jatkossa tulen hakemaan koiralta enemmän itsenäisyyttä, mitä seropini edustaa. Niin ihana kuin cockeri rotuna onkin .. en silti ota enään uusiksi. Kyllä sydän sulaa, kun pentuja katsoo, sitä en voi kiistää. Olen myös iloinen, jos jossain cockerin näen ja mielelläni paijailen, mutta arjessa sellainen itsenäinen koira on minulle parempi, ei pershiihtäjä, kaikkien kaveri. Jos saan valita, että koira on mielummin pikkasen varautunut vieraisiin kuin vastaavasti ottaa riemulla vastaan, niin otan sen varautuneen. Tulevaisuuden rotu on jo tiedossa, mutta ensin nautitaan näistä kahdesta :) 

Coma, ei ole mikään harvinainen tarina, että joku ottaa ensimmäisen koiran, se on täydellinen, ihmisenmieli, mutta seuraava onkin aivan eri maata ja sitten ollaan ulapalla, että miten se nyt noin, kun ei edellinen tollanen ollut.  

Tästä aiheesta juuri juteltiin kaverini kanssa jokin aika sitten ja hän kertoi, että setänsä omisti sakemannin, joka oli niin upea koira ja helppo kouluttaa .. sitten seuraava koira (samaa rotua) olikin haastavampi ja joutuivat luopumaan, koska ei ollut taitoa kouluttaa.. 

01.07.2014 23.44

Toista kultaistanoutajaa en tule koskaan ottamaan, siitä olen 100% varma. Toisen chihuahuan voisin ottaa, ehkäpä lyhytkarvaisena niin olisi sitten molemmat turkkimuunnokset. Chihut viehättää monella tapaa, mutta kaipaan myös yhtä hieman kookkaampaa kaveria rinnalle. Isommissa koirissa kiinnostusta löytyy montaa rotua kohtaan, enkä tiedä löytyykö sieltä jotain tiettyä rotua, mistä ei sitten voisi enää vaihtaa. En näe itseäni pelkästään yhden rodun parissa, vaan eiköhän aina tule olemaan yksi koira joka ei kuulu joukkoon pakkaa sekoittamassa. 

06.01.2015 01.55
022696102_r
Viestejä: 960
Paimio

Kyllä se elämäntilanne paljon määrittää sen minkälainen/laisia koiria talosta löytyy. Ensimmäinen valintani osui collieen enkä olisi parempaa koiraa voinut saada. Tässä on menty kivinen ja mutkainen oppipolku, jonka varrelta on toivottavasti tarttunut paljon mukaan. Voisin hyvin kuvitella eläväni aina collien kanssa, mutta toisaalta mikään muu tapaamani collie ei ole tuntunut yhtä hyvältä kuin Kira. Koirana minulle sopii hyvin paimen, josta on moneksi, mutta olen silti avoin muidenkin rotujen suhteen. Hankalia piirteitä olisi koira, jota ei voi pitää vapaana tai joka ei pysty lenkkeilemään säässä kuin säässä. Turkin tai vaatetuksen kanssa näprääminen ei myöskään tunnu omalta jutulta, joten kyllähän se rajoittaa ja karsii, oman luonteensa kun tietää.

pk collie Kira
06.01.2015 10.38
022664334_r
Viestejä: 471
Liperi

Mie päätin jo ajat sitten, että sitten kun joskus otan toisen ihan oman koiran, se ei tule olemaan beagle, koska se ei ole Kössi. Siispä taloon asteli corgi. Koska Kössi on miun ihan ensimmäinen the koira, jotenkin tuntuisi vaikealta ajatella toista beaglea heti perään sen korvaajaksi. Beagle rotuna ei välttämättä muutenkaan sopisi tähän elämäntilanteeseen.

Toisen corgin voisin kyllä todennäköisesti ottaa, jos tässä rodussa nyt vaan kaikki kolahtaa. Aika näyttää :) Ja beagleakin voin mahdollisesti tulevaisuudessa harkita, tosin ehkä vasta kymmenien vuosien päästä. On ne vaan mainioita otuksia <3

 

06.01.2015 10.52

Kyllä. Voisin ottaa samaa rotua, mutta luultavasti, kun Luigista ja Gizmosta aika jättää, niin rotu menee vaihtoon. Mutta luultavammin tulen aina ihailemaan näitä hurmaavia tappijalkoja ja ehkä omistankin sellaisen myöhemmin uudelleen. Mulla on kuitenkin liian monta unelmarotua. :D Sen aika näyttää, mitä rotuja sitä omistetaan. :)

06.01.2015 12.41
000113779_r
Viestejä: 2684

Mua ärsyttää niin paljon se juntti letkautus "mitä sitä hyvää vaihtamaan" no esim. siksi että
a. et ikinä muuten saa selville jos onkin olemassa jotain parempaa
b. jäät vaille erilaisempia kokemuksia ja monipuolisempaa sisältöä elämääsi 
c. uusiin rotuihin ja rotutyyppeihin tutustuminen kehittää sinua koiranomistajana
d. saatat päästä eroon ennakkoluulostasi
e. saat selville mitä oikeasti haluat koiraltasi, millainen tyyppi/rotu juuri sinulle sopii tai millainen ei sovi lainkaan. Pääset oikeasti kokemaan erillaisia piirteitä ja ominaisuuksia käytännössä.
f. opit lisää itsestäsi
g. MIKSI EI?

Mua inhottaa muutenkin kun tietyissä Suomen kolkissa missä oon vieraillut vallitsee sellainen muutosvastarintanen ilmapiiri, "vanhassa vara parempi" hoetaan ja vaan se tuttu ja turvallinen on ainoa hyvä asia, kaikki muu huonoa. Tää siis liittyy muihinkin elämän osa-alueisiin. Kehittymistä mihinkään suuntaan ei koskaan tapahdu jos ei uskalla poistua edes hetkeksi omalta mukavuusalueeltaan. Pahimmassa tapauksessa elämä saattaa jäädä tyhjäksi ja oma kasvutarina tyngäksi. Ei tästä offia sen enempää..

Itse kysymykseen: ehdottomasti voisin ja haluaisin ottaa whippettejä myös jatkossa. Laji- ja rotutyypillinen seura kun olisi sitä parasta nykyisellekin. Ja tässä rodussa kaikki tapaamani yksilöt ovat olleet niiiiiin mahtvia luonteita! Ns. kaikki kolahtaa.
Mutta haluan toisaalta kokea ja oppia lisää, joten tahdon myös kokeilla muita rotuja. Etenkin vitosista ja kympeistä löytyy kiehtovia rotuja, että olisi sääli jos niihin ei pääsisi syvemmin tutustumaan. En pidä mahdottomana jonkin upean sekoituksenkaan ottamista esim. colliexwhippet  :)

 

Muokattu viimeksi: 06.01.15 13.01
06.01.2015 13.02
022710853_r
Viestejä: 5203
Kannus

Mulla luultavasti seuraava on porokoira, mutta se voi olla myös joku muukin. Luultavasti mulla tulee aina olemaan jokunen porokoira.

"I am calm. It's my imagination that's hysterical" - Jane Rizzoli
06.01.2015 13.52
022620016_r
Viestejä: 1218
Joensuu

Gatiton tekstiin viitaten; koiran ottaminen on sen verran suuri päätös ja rotuvalinta kantaa todella kauas, joten ymmärrän hyvin ihmisiä, jotka pysyy siinä vanhassa ja tutussa. En itse oikein ymmärrä sellaista kokeiluasennetta koirissa, ei ne ole mitään autoja joita voi tarpeen tullen vaihtaa jos joku ominaisuus ei itselle kolahdakaan. Ei kovin reilua sille epäsopivalle valinnalle joutua kodinvaihtajaksi. 

Jos nykyinen koira/rotu tuntuu omaan lapaseen täydelliseltä. niin miksi pitäisi etsiä väen vängällä parempaa? 

--

Mun seuraava ei ole amstaffi. Rakastan rotua ja etenkin rotutyyppiä, senpä tähden suurella todennäköisyydellä seuraava on se "alkuperäinen" versio, mitä suotta toista laimennosta ottamaan kun tiedän jo rotutyypin sopivan itselleni täydellisesti.

Just because you are a character doesn't mean you have character
06.01.2015 14.16
Gatito kirjoitti:

Mua ärsyttää niin paljon se juntti letkautus "mitä sitä hyvää vaihtamaan" no esim. siksi että
a. et ikinä muuten saa selville jos onkin olemassa jotain parempaa
b. jäät vaille erilaisempia kokemuksia ja monipuolisempaa sisältöä elämääsi 
c. uusiin rotuihin ja rotutyyppeihin tutustuminen kehittää sinua koiranomistajana
d. saatat päästä eroon ennakkoluulostasi
e. saat selville mitä oikeasti haluat koiraltasi, millainen tyyppi/rotu juuri sinulle sopii tai millainen ei sovi lainkaan. Pääset oikeasti kokemaan erillaisia piirteitä ja ominaisuuksia käytännössä.
f. opit lisää itsestäsi
g. MIKSI EI?

Miksi se letkautus olisi yhtään juntimpi kuin joku toinenkaan? 
Sinä ajattelet noin, se ei tarkoita että jokaisen pitäisi.

Mikäli on todennut jonkun rodun itselleen sopivaksi ominaisuuksien perusteella niin ei ole mitään järkeä ottaa siihen jotain muuta rotua rinnalle vain todetakseen että juu oli tää aiempi sopivampi. Se että omistaa monta erirotua ei tee ihmistä autuaaksi tai avarra sen enempää kuin omistamalla useita samanrotuisia, koiratkin kun ovat yksilöitä ;) 
 

06.01.2015 15.30

Sekin kun riippuu niin paljon ihmisestä, jotkut haluaa kokeilla "uusia haasteita", kun taas joillekin juuri se ensimmäinen rotu tuntuu täydelliseltä valinnalta, eikä näe edes tarvetta sitä vaihtaa.

Esim. omalla kohdallani tää tuntuu juurikin sopivalta rodulta, näillä näkymin näissä pysynkin vielä pitkän aikaa, ellen jopa lopun elämää. Se on kuitenkin satavarma että koiria tulee aina olemaan, mutta miksei rodun suhteen mieli voisikin jossain vaiheessa muuttua, jos sattuu kohdalle jokin tietty rotu mikä sitten klikkaakin. Ei itellä ainakaan mitään ennakkoluuloja ole tms., olen vaan todennut nykyisen rodun sopivaksi, miksi sitä vaihtamaan. :D

 

http://shelttimeininkia.blogspot.fi/
06.01.2015 15.33
022496060_r
Viestejä: 3024
Baco kirjoitti:

Esim. omalla kohdallani tää tuntuu juurikin sopivalta rodulta, näillä näkymin näissä pysynkin vielä pitkän aikaa, ellen jopa lopun elämää. Se on kuitenkin satavarma että koiria tulee aina olemaan, mutta miksei rodun suhteen mieli voisikin jossain vaiheessa muuttua, jos sattuu kohdalle jokin tietty rotu mikä sitten klikkaakin. Ei itellä ainakaan mitään ennakkoluuloja ole tms., olen vaan todennut nykyisen rodun sopivaksi, miksi sitä vaihtamaan. :D

Juuri näin :D
 

"Ja uskon et asiat tapahtuu ja sen huomaa kun jokin suuri eteen astuu."
06.01.2015 15.37
Baco kirjoitti:

Sekin kun riippuu niin paljon ihmisestä, jotkut haluaa kokeilla "uusia haasteita", kun taas joillekin juuri se ensimmäinen rotu tuntuu täydelliseltä valinnalta, eikä näe edes tarvetta sitä vaihtaa.

Samaa mieltä. Ja samaa mieltä myös Lobon kanssa.

Mulla esim on vähän sellanen "koira kuin koira"-asenne. En haaveile mistään tietystä rodusta, sekalauma olis se mun juttu :) Tietysti harkitsen aina, minkä tyyppistä koiraa haen, että pystyn tarjoamaan oikeanlaisen ympäristön ja elämän. Mutta siihen nyt sisältyy aika monta...

06.01.2015 15.47
022142292_r
Viestejä: 1492
Helsinki

Mulla on nyt kolme samanlaista: samaa rotua, samaa kokomuunnosta ja samaa väriäkin. Mietin jatkuvasti muita itselleni mahdollisia rotuja, mutta aina niissä joku mättää. Toki on jotain rotuja, joita voisin ehkä harkitakin ja toisia, joita harkitsisin erilaisessa elämäntilanteessa (esim. asuinolot). Tällä hetkellä nämä vaan nappaa eniten. Kokoa olisin ehkä voinut tämän kolmannen kohdalla vaihtaa pienempään (ja rodunvaihtoakin tosissani harkitsin), mutta kasvatushaaveet "pakotti" ottamaan samanlaisen. Väriäkin olisin voinut vaihtaa, mutta kun en halua. Tykkään näistä, joten näissä nyt toistaiseksi pysyn. Katsotaan, milloin tulee joku erilainen porukkaan, eiköhän se joskus.

Life is like a dog sled team. If you ain't the leading dog, the scenery never changes. -Lewis Grizzard
06.01.2015 15.51
000113779_r
Viestejä: 2684
Lobo kirjoitti:
Gatito kirjoitti:

Mua ärsyttää niin paljon se juntti letkautus "mitä sitä hyvää vaihtamaan" no esim. siksi että
a. et ikinä muuten saa selville jos onkin olemassa jotain parempaa
b. jäät vaille erilaisempia kokemuksia ja monipuolisempaa sisältöä elämääsi 
c. uusiin rotuihin ja rotutyyppeihin tutustuminen kehittää sinua koiranomistajana
d. saatat päästä eroon ennakkoluulostasi
e. saat selville mitä oikeasti haluat koiraltasi, millainen tyyppi/rotu juuri sinulle sopii tai millainen ei sovi lainkaan. Pääset oikeasti kokemaan erillaisia piirteitä ja ominaisuuksia käytännössä.
f. opit lisää itsestäsi
g. MIKSI EI?

Miksi se letkautus olisi yhtään juntimpi kuin joku toinenkaan? 
Sinä ajattelet noin, se ei tarkoita että jokaisen pitäisi.
 



Huhhei.Toi mun kommentti nimenomaa oli vastaus tuohon hoettuun "mitä sitä hyvää vaihtamaan?"-letkautukseen, eli juurikin ns. toista näkökulmaa. Ei siis tarjottu minkäänlaisena ajattelutapana, vaan vastauksena kysymykseen.

Edit/ mun mielestä on ihan loistava perustelu pysyä samassa rodussa jos se tuntuu omalta ja se sopii omaan elämään erinomaisesti.

Muokattu viimeksi: 06.01.15 15.56
06.01.2015 16.09
022681250_r
Viestejä: 2691

Täällä on näiden afrikkalaisten lisäksi haaveissa muutama muu rotu, yksi pidempikarvainen, yksi pienempi ja yksi isompi.. Sekä neljäs metsästyskäyttöön tarkoitettu rotu. Mutta toistaiseksi kun ei ole tarvetta eikä edes halua, niin en lähde lisäämään laumaan "vääränrotuisia". Ei siinä, kaikki nuo muut varmasti sopisivat luonteiden ja käyttötarkoituksen takia tänne (paitsi viimeinen, kun ei vielä metsästetä) mutta niinkuin Antero sanoi, niin miksipä hyvää lähteä vaihtamaan? Jos joskus tulee tilanne että nykyinen rotu ei sovi enää elämäntilanteeseen, niin tietenkin sitten harkitaan jotain muuta. Mutta toistaiseksi näissä pysytään ja kasvatushaaveet melkeinpä pakottaakin pysymään :P

"If you can't own a lion -get Boerboel instead."
06.01.2015 16.30
022649140_r
Viestejä: 4317
Hyvinkää

Baco kiteyttikin hyvin mun aatokset. :D

Tänne ei kolmatta tipsua tule, tipsu ehkä vasta joskus kun noista aika jättää. :)
Mun oma koiraihanne on semmonen keskikokoinen, pystyt korvat, pitkä kuono, sekä mielellään helppohoitoinen tai lyhyt turkki. Noilla kriteereillä tulee seuraava koira, sekä tietenkin terveys. :)

06.01.2015 21.57

Vaikka olisikin löytänyt itselleen täydelliseltä tuntuvan rodun, niin mikä estää katselemasta vähän ympärilleen. Tiedä, vaikka sitten löytäisikin toisen rodun joka kiinnostaa ja sopii itselle. Eihän sitä nyt heti tarvitse olla pentuja varaamassa kuitenkaan :D

Mä ite oon ajatellut "kokeilla" mahdollisimman montaa erilaista ja -tyyppistä koiraa, mahdollisuuksien mukaan tietysti. Eikä se tarkoita sitä, että haalisin kaikenmaailman otuksia nurkkiini vain kokeilumielessä ja dumppaisin jos ei olisikaan sopiva, vaan totta kai katsoisin omiin kriteereihin, elämäntilanteeseen jne. jne. sopivia rotuja, niitähän nyt luulisi riittävän pilvin pimein. Mulle kun ei ole mikään rotu, mistä enemmän on kertynyt kokemusta, vielä tuntunut siinä mielessä omalta, että haluaisin siihen jämähtää. Ehkä senkin takia mun on vaikea kuvitella, miksi joku haluaisi ehdottomasti aina saman rotuisen koiran suostumatta edes vilkaisemaan muita. Mutta ehkäpä mäkin vielä törmään sellaseen rotuun, jota en halua pois vaihtaa?

http://metsaveriset.blogspot.fi/
06.01.2015 22.09
000113369_r
Viestejä: 2899

Mä uskon että tyypillisimpien FCI-rotujen joukosta tuskin löytyy kovin montaa yksilöä, joka ei missään nimessä mitenkään päin sopisi minulle. Mukavuudenhalu tietysti sitten rajaa jo isomman osan koiria pois - on paljon rotuja, joita en syystä tai toisesta halua omistaa, vaikka ne saattaisivat ihan passelisti mennä arjessa pienellä asennemuutoksella ja sopeutumisella.

Olen itse omistanut vasta kaksi koiraa, molemmat täysin eri planeetoilta. Kumpikin koirista on ollut ihan hyviä valintoja rotunsa puolesta (miinus cavalierin terveys), mutta uskon vahvasti, että jossain on olemassa se vielä käteensopivampi rotu. Ehkä mulle vielä tulee toinen dalmis joskus (tai rhode, aika samantyylinen turhake), mutta seuraavan koiran en usko olevan dalmatiankoira. Cavalier on rotuna aivan ihana, mutta terveyden ja arkuuden kanssa ollaan imho liian syvällä suossa. Pikkukoirakiikarini ovat kohdistuneet aivan muualle.

06.01.2015 23.28
Redi kirjoitti:

Mä uskon että tyypillisimpien FCI-rotujen joukosta tuskin löytyy kovin montaa yksilöä, joka ei missään nimessä mitenkään päin sopisi minulle. Mukavuudenhalu tietysti sitten rajaa jo isomman osan koiria pois - on paljon rotuja, joita en syystä tai toisesta halua omistaa, vaikka ne saattaisivat ihan passelisti mennä arjessa pienellä asennemuutoksella ja sopeutumisella.

About tää. Mun suurimpia syitä monen muun joukossa pysyä villakoirissa on se, että rotu on jo tietyllä tavalla tuttu. Olen tutustunut kasvattajiin, saanut tutustua koiriin ja sukuihin ja olen saanut sellaista tietoa, mitä julkisesti ei joka foorumilla ole. Sen hankkiminen uudesta rodusta on työn ja tuskan takana ja siihen saattaa mennä vuosia. Toki jos rotu menisi ihan läpipaskaan jamaan, en alkaisi ostaa läpisairasta pentua vaan siksi, että se on tutuista suvuista, vaan kartoittaisin sen muun tiedon. Mua kiinnostaa moni muukin rotu, mutta koska elämä rullaa näiden kanssa sen verran hyvin, why bother.

 

06.01.2015 23.48
000113369_r
Viestejä: 2899
Laika kirjoitti:
Olen tutustunut kasvattajiin, saanut tutustua koiriin ja sukuihin ja olen saanut sellaista tietoa, mitä julkisesti ei joka foorumilla ole. Sen hankkiminen uudesta rodusta on työn ja tuskan takana ja siihen saattaa mennä vuosia.

Yh, tää mua varmaan eniten rodun vaihdossa ahdistaa. Ois vaan niin helppoa ottaa toinen turhakepiski tutulta kasvattajalta ja jatkaa elämää kahden koiran kanssa. :D

07.01.2015 10.10
022702817_r
Viestejä: 1654
Joensuu

Itse tuskin toista cockeria tulen ottamaan, vaikkei rodussa mitään vikaakaan ole. Haaveena olisi australianpaimenkoira ja italianvinttikoira ja uskon, että joskus tulen haaveeni toteuttamaan. Tiedän, että kaikki kolme rotua ovat täysin erilaisia, mutta voihan se olla, että mieli vielä muuttuu tässä vuosien varrella. Kuitenkin Luna on vielä ihan pentu, joten turha mitää on vielä lyödä lukkoon :D

http://lunacockeri.blogspot.fi
07.01.2015 10.25

Ja ainakin oman kokemuksen mukaan rotujen sisällä on se kaikista suurin monipuolisuus - yksilöt. Että perustelu "tämä rotu on paras koska..." ei aina sitten täsmää kuitenkaan, koska yksilöt ovat erilaisia. Esim mulla on suht kova ja vilkas collie (halusin pehmeän koiran alkujaan...), kun taas kaverilla nössönssössö akita :D

Kommentointi on sallittu vain sisäänkirjautuneille henkilöille

Logo-labyrintti