Vietti/vietit - Sivu 2 (Koirat > Koirien koulutus)

14.09.2010 17.47
022708867_r
Viestejä: 3756
Helsinki
Dino kirjoitti:
Mindi kirjoitti:
Dino kirjoitti:

Minä käytän koulutuksessa melko paljon hyväkseni saalisviettiä, saan koiran toimimaan paljon paremmin ja terävämmin, mutta välillä pitää olla pidempiä taukoja ja saada juosta vaan ympäriinsä, ettei Dino nosta liikaa kierroksia. Silloin ei tule reenaamisesta mitään. Pitäisipä muuten melkein käydä ostamassa Rexin ehdottama kirja.

Innolla odottelen keskutelua tässä topassa, loistava ja mielenkiintoinen aihe josta riittää asiaa.

Hah, hyvä että jollekin keskustelu on mieleen! ^^

Mie korvaisin tuon "terävämmin" sanan tuolta, sanaan "vietikkäämmin" koska ne on kuitenkin eri asiat, periaatteessa. Tai siis tajuan tuossa asia yhteydessä "terävä" sanan, mutta sitten kun puhutaan terävyydestä, voi asia sekoittaakin jo jotakuta :)

Yritin miettiä sopivaa sanaa kuvaamaan koiran toimintaa, kun en halunnut toistella tuota vietikästä, mutta ilmeisesti en nyt ihan saanut ajatuksiani esille oikein. Korjataan nyt sitten tuo terävä vietikkääksi jotta jokainen ymmärtää mitä haen takaa.

Nää on niin monimutkaisia asioita, toinen sana mitä mä käytän on räjähdys, eli koira tekee räjähdysmäisesti, kuin kohta räjähtäisi, pingottuneena, mutta positiivisesti, ei niin että olisi negatiivisesti jännittynyt. :D Hankalaa itsekin lähteä miettimään kunnollista sanavalintaa, mutta vietikäs toimii 100% varmasti ja se ymmärretään pk-puolella aina.

http://minskipinski.blogspot.com/
14.09.2010 17.53
022507210_r
Viestejä: 1849
Mikkeli
Riistaviettiä löytyy ja paljon, vaikeuttaa joiltain osin tokoilua, mutta metsässä se on vain hyödyksi.
Vanhatkin jäljet saa Dessun havahtumaan, joten vapaanapitoa ei voisi kuvitellakkaan ilman todella mielenkiintoista aivotyöskentelyä. ToKossakaan ei keskity aina kovin tarmokkaasti vaan pysähtyy haistelemaan paikkoja. Näin ei kuitenkaan aina ole, riippuu toki siitä, onko juuri silloin pihassa jotain kiinnostavan hajuista, mutta myös, miten paljon Dessulla on kiinnostusta tokoa kohtaan juuri sinä päivänä.
Yleisesti ottaen riistavietistä on kuitenkin vain hyötyä, onhan Dessun "pääharrastus" metsästys, jossa sitä tarvitaan. Siihen panostamme kunnolla, Toko on vain hauskanpitoa.
http://piikelipoika.blogspot.com/
14.09.2010 18.14
022680711_r
Viestejä: 329
Vantaa

Sofilta löytyy saalisviettiä hirveästi, enkä kauheasti uskalla pitää vapaana. Paitsi jos leikitään tms. Hyvin tytteli tulee kuitenkin luokse, kunhan ei nää mitään häiritsevää(kani, rusakko, kettu, kissa...).
Kissoista Sofi ei ole samalla tavalla kiinnostunut kuin esim. kaneista. Kissoihin se haluaisi tutustua, kun taas kaneja se haluaa jahdata. En tiedä haluaako Sofi vaan jahdata vai myös ottaa kiinni ja tappaa, kun ei oo koskaan päässy lähtemään kanin perään. Ennen Sofi pelästytti linnutki pois, mutta nyt se on vähentynyt, ja tottelee usein ei-käskyä (:

http://karvakamunisofi.blogspot.fi
14.09.2010 18.19
Avatar_female
Viestejä: 598
Himalla on paimenvietti, lampaita paimentaa haukkumalla.
14.09.2010 18.57
022708867_r
Viestejä: 3756
Helsinki
Turo kirjoitti:

Avasin Mindin linkit. Olen vasta päässyt lukemisessa alkuun, joten en ymmärrä näistä juuri mitään vielä.

Onko Turolla sekä saalis-, että riistaviettiä, vai näkyykö saalistusvietti vaan niin voimakkaana? Voin vähän selventää.

Saalisvietti on Turolla aika voimakas, eli toisinaan lähtee melkein kaiken liikkuvan perään. Olen oppinut hallitsemaan sitä, sillä enää koira ei kanssani juokse autojen tai ihmisten perään, eikä aina myöskään lintujen tai oravien. Välillä koiran paineistuminen, esimerkiksi ihmispaljoudessa, aiheuttaa saalisvietin purkautumisen mm. pyöräilijöihin, mutta minun lenkittäessä sellainen on suht vähäistä.
Rusakoiden perään tuo lähtee 100% varmasti, jos pääsee. Joskus Turo myös haukkuu kun jahtaa saalista, mutta siinä vaiheessa viimeistään, kun ei pääse kohteen luo ja turhautuu. Jos ja kun koira kadottaa rusakon, ei se palaa luokseni heti, vaan aloittaa nenätyöskentelyn ja risteilee jälkien perässä. Voisiko mukana olla ripaus riistaviettiä?

Hassua tässä on se, että en tiedä kuinka olen saalisviettiä oppinut hallitsemaan. Muiden lenkittäessä Turo purkaa viettiään myös ohikulkeviin ihmisiin lähtemällä niiden perään, mutta minä voin kulkea huoletta hihna löysällä.
Olen miettinyt jonkin harrastuksen aloittamista, mihin liittyy saalis- ja/tai riistavietti. Auttaisiko se purkamaan koiran turhautumista(tmv) ja täten helpottamaan arkea, vai toisiko se vietit vain entistä vahvempina esiin? Johonkinhan tuo energia olisi hyvä kanavoida, mutta olen aivan pihalla näistä asioista. Osaisiko joku sanoa, millaiset harrastukset voisivat Turon viettien ja niiden hallitsemisen kannalta meille sopia?

Pahoittelen jos on kovin sekavaa tekstiä.

Kyllähän tuossa riistaviettiä näkyy olevan, koira ei nimittäin varmasti lähde nenällä etsimään riistaa jos sitä ei ole riistaviettiä edes sen pikkuisen verran. :)

Mitäs rotuja Turossa oli? Mietin että voisitko rotuyhdistyksien kautta etsiä paikkakunnaltasi rodunomaista tekemistä.

Toisessa keskustelussa (koira jahtaa/vetää kohti autoja taijokusellainen) oli puhetta siitä että jos koiralla on saalisviettiä ja sitä palkkaa saaliilla, se myös vahventaa sitä viettiä.

Eli jos haluat kontrolloida ja pidättää niitä viettejä ennemmin kuin vahvistaa niin älä lähde harrastamaan sellaista missä käytetään noita viettejä :D

Harmi ettet tiedä miten saalisviettiä pysyy kurissa, auttaisi varmasti monia. Koeta muistella ;)
_________________________________________________________

Mindiltä löytyy saalisviettiä, vahvistelen sitä koko ajan aivan tarkoituksella.
Riistaviettiä, ei paljon että se hankaloittaisi vapaanapitämistä, lähes minimissään.
Puolustusviettiä ja siitä alalajiksi sosiaalinenaggressio, eli aktiivinen aggressio.

Pikkuisen sosiaaliaggressiosta:

Sosiaaliaggressio

Sosiaaliaggressio on ainoa aggressiomuoto, joka voidaan luokitella aktiiviseksi aggressioksi. Vaikka termiä aktiivinen aggressio käytetään usein, se on käyttökelpoinen vain tässä yhteydessä. Syy, miksi sosiaaliaggressiota kutsutaan aktiiviseksi aggressioksi, johtuu siitä, että se ei vaadi mitään erityistä laukaisevaa ärsykettä. Sosiaaliaggressio palvelee kahta biologisen merkityksen tarkoitusta. Yksi on tasaväkisen lajien levittäytymisen varmistus tietyllä alueella yhtä voimakkaiden yksilöiden välttämisenä. Ja toinen on sosiaalisten yksiköiden, kuten lauman perustaminen ja ylläpitäminen. Sosiaaliaggressio kohdistuu aina omaan lajitoveriin. Roduissa, jotka kehitettiin viranomaisten käyttöön, karsinta aiheutti sen, että sosiaaliaggressio kohdistui lisäksi myös koirien omaksumaan lajitoveriin, ihmiseen. Ja vastakohtaisena esimerkkinä, "koiratappelu"-roduissa karsinta varmisti, että sosiaaliaggressio ei kohdistuisi ihmiseen.

Sosiaaliaggressiivisilla koirilla on tarve käyttäytyä aggressiivisesti vieraita kohtaan. Tätä voidaan kontrolloida ja koira voidaan opettaa sietämään vieraita. Kuitenkaan koiraa ei saada sosiaaliseksi tai ystävälliseksi vieraita kohtaan, riippumatta siitä, millä tyylillä sitä koulutetaan. Ainoa keino, jolla vieraan aggressiivinen kohtaaminen saadaan väistymään tapahtuu, mikäli vieras ja koira asettuvat vastakkain ja sosiaalinen järjestys muodostetaan. Tämä tapahtuu mikäli henkilö pystyy joko alistamaan koiran tai yksiselitteisesti alistuu koiralle. (Tässä tapauksessa henkilö ei enää ole vieras, vaan laumaan yhdistetty laumanjäsen).

Trendinä on ollut jalostaa koiria, joilla ei ilmene sosiaaliaggressiota. Ja se saattaa olla, mitä useimmat ihmiset haluavat. Haluan korostaa, että sosiaaliaggressio ei ole jotain, mikä pitäisi ymmärtää jotenkin pahaksi. Se on arvokas ominaisuus koirissa, jotka ovat oikeissa käsissä. Tällaiset koirat vaativat ohjaajaltaan vastuullisuutta ja valppautta. Sosiaaliaggressiiviset koirat, jotka ovat lisäksi dominoivia, ovat vaikeita käsitellä tai kouluttaa ja niiden tulisi olla vain asiantuntijoiden käsissä.

Näin minulle sanoi kokenut koira ihminen ja tämän kuvauksen luettuani (muutama viikko sitten) voin kyllä sanoa että tunnistan Mindin.

http://minskipinski.blogspot.com/
14.09.2010 19.12
021254514_r
Viestejä: 533
Jämsä
Mindi kirjoitti:

Joo, terminologia on kyllä monimuotoista, joku käyttää tätä ja joku tuota :D Pääasia on että käytännössä samassa treeniporukassa kaikki ymmärtää asian samalla tavalla, muuten voisi tulla kohtalokkaita virheitä.

Niin, näin mäkin mietin että saalisturhauma on eri asia kuin sijaistoiminto, mutta eikö minkä tahansa vietin vallassa ole sitten tuo turhauma, ei sijaistoiminto? Tai siis esim jos saalisturhauma purkautuukin puremalla väärää kohdetta(ohjaajaa esim) onko se turhauma joka purkautuu hallitsemattomana aggressiona ensimmäiseen kohteeseen vai sijaistoiminto? Vai pelkkä purkautuva saalisvietti joka tulee ulos hallitsemattomana?

Mulla on kanssa vietti/aggressio-asiat sellaisia että olen ihan kierroksilla kun pääsen oikeasti puhumaan sellaisen kanssa joka ymmärtääkin asioista ja jolta voi kysellä.

Olis kanssa tarkoituksena lähteä spl-kuopion suojelutreenejä katsomaan, kunhan saan vastauksen koulutusvastaavalta. :) Saisin oikeasti nähdä tosissaan käytännössä miten siirretään vietistä toiseen ja kaikkea muuta :D

Joo sehän se on tärkeintä, että (suojelu)koiraa kouluttavat ymmärtää toinen toisiaan. Mitä sitten, vaikka puhuttais hihavietistä ja vaikka siitä väistämisvietistä, kunhan se tarkoittaa treenin osapuolille samaa asiaa. :)

Ja nuo sun kysymykset, kannattaa esittää niitä siellä spl-treeneissä. Mulle meni liian monimutkaseks. :D

Nuos tässä emännän sisäinen viettivire sen verran korkealle, että piti lähteä treenaamaan, ettei hermorakenne vahingoitu. ;D Semmoinen kiva 1,5h treeni vedettiin Sesin kanssa, aloitettiin pikku pureskeluilla isoon patukkaan ja sitten piti vähän kokeilla tuota saalisturhaumaa. Oli siinä parina hetkenä semmoinen fiilis, että tokkaako tuo mua kohta johonkin ruumiinosaan kun vaadin sitä haukkumaan ja estin puremasta. Oli Sesi semmoisissa sfääreissä, ettei oo aikoihin ollut! Mamman oma viettipötkylä.

14.09.2010 19.17
022708867_r
Viestejä: 3756
Helsinki
Sesi kirjoitti:
Mindi kirjoitti:

Joo, terminologia on kyllä monimuotoista, joku käyttää tätä ja joku tuota :D Pääasia on että käytännössä samassa treeniporukassa kaikki ymmärtää asian samalla tavalla, muuten voisi tulla kohtalokkaita virheitä.

Niin, näin mäkin mietin että saalisturhauma on eri asia kuin sijaistoiminto, mutta eikö minkä tahansa vietin vallassa ole sitten tuo turhauma, ei sijaistoiminto? Tai siis esim jos saalisturhauma purkautuukin puremalla väärää kohdetta(ohjaajaa esim) onko se turhauma joka purkautuu hallitsemattomana aggressiona ensimmäiseen kohteeseen vai sijaistoiminto? Vai pelkkä purkautuva saalisvietti joka tulee ulos hallitsemattomana?

Mulla on kanssa vietti/aggressio-asiat sellaisia että olen ihan kierroksilla kun pääsen oikeasti puhumaan sellaisen kanssa joka ymmärtääkin asioista ja jolta voi kysellä.

Olis kanssa tarkoituksena lähteä spl-kuopion suojelutreenejä katsomaan, kunhan saan vastauksen koulutusvastaavalta. :) Saisin oikeasti nähdä tosissaan käytännössä miten siirretään vietistä toiseen ja kaikkea muuta :D

Joo sehän se on tärkeintä, että (suojelu)koiraa kouluttavat ymmärtää toinen toisiaan. Mitä sitten, vaikka puhuttais hihavietistä ja vaikka siitä väistämisvietistä, kunhan se tarkoittaa treenin osapuolille samaa asiaa. :)

Ja nuo sun kysymykset, kannattaa esittää niitä siellä spl-treeneissä. Mulle meni liian monimutkaseks. :D

Nuos tässä emännän sisäinen viettivire sen verran korkealle, että piti lähteä treenaamaan, ettei hermorakenne vahingoitu. ;D Semmoinen kiva 1,5h treeni vedettiin Sesin kanssa, aloitettiin pikku pureskeluilla isoon patukkaan ja sitten piti vähän kokeilla tuota saalisturhaumaa. Oli siinä parina hetkenä semmoinen fiilis, että tokkaako tuo mua kohta johonkin ruumiinosaan kun vaadin sitä haukkumaan ja estin puremasta. Oli Sesi semmoisissa sfääreissä, ettei oo aikoihin ollut! Mamman oma viettipötkylä.

Oaa, hieno homma! ;D

Mä oon monesti miettiny kuinkahan kuumat paikat maalimiehillä aina välillä on kun joku koira haukkuu niin kuumana edessä :'D Maalimieheksi en lähtisi, mulla ainakin saattais mennä pissit housuun kun iso malikka uros tulee eteen ja haukkuu kurkun syövereistä, ja sitten muka pitäisi vielä tarjota sille KÄTTÄ! :D eijei.

Noh, pitää sitten tosiaan mennä sinne treeneihin kysymään niitä, hiton mielenkiintoista olisi tietää noihin kyllä vastaukset :D

http://minskipinski.blogspot.com/
14.09.2010 19.39
021254514_r
Viestejä: 533
Jämsä

No mutta kyllähän sitä suojahihalla varustettua kättä mielellään tarjoaa, mutta jos maalimies mokaa, niin siinä voi lähteä hampaita. Yhdelläkin molarilla oli komia hymy, kun oli rikkonaisia etuhampaita. :D Voisinkin kaivella juutuubista yhden videon, mistä näkee mali-nartun huimaavan nopeuden. Siinä on just tuommoinen tilanne, että maalimies vie homman hiukka liian pitkälle ja hammasta tulee, tässä tosin vaan käteen.

Mä haluaisin aivan ehdottomasti kokeilla maalimiehen hommia muutaman kerran. Molariksi musta ei ainakaan kuntoni puolesta ole, plus suvussa on selkävaivoja ja mullakin jo selkä joskus oireilee. :/

Edit. Tuosta sosiaaliaggressioista vielä, niin mulla myös kolahti tuo Mika Myyryn kuvaus. Oon 90% varma, että Sesi on sosiaaliaggressiivinen. Arka se on myöskin, mutta selkeästi siitä näkee tuon "oma lauma" -asenteen. Ei se niin arka ole, etteikö hetken tutustuttuaan menis vieraan ihmisen luokse, se vaan ei yksinkertaisesti halua. Kyllä vieraat kelpaa sille lelun heittäjinä ja nami-automaatteina, mutta ei se ihmisiä hyväksy kuin vasta pitkän tuttavuuden jälkeen. Ja sitten sen hyväksyntä onkin 100%, eli vieraista on tullut oman lauman jäseniä. :) 

Muokattu viimeksi: 14.09.10 19.44
14.09.2010 20.52
022708867_r
Viestejä: 3756
Helsinki
Sesi kirjoitti:

No mutta kyllähän sitä suojahihalla varustettua kättä mielellään tarjoaa, mutta jos maalimies mokaa, niin siinä voi lähteä hampaita. Yhdelläkin molarilla oli komia hymy, kun oli rikkonaisia etuhampaita. :D Voisinkin kaivella juutuubista yhden videon, mistä näkee mali-nartun huimaavan nopeuden. Siinä on just tuommoinen tilanne, että maalimies vie homman hiukka liian pitkälle ja hammasta tulee, tässä tosin vaan käteen.

Mä haluaisin aivan ehdottomasti kokeilla maalimiehen hommia muutaman kerran. Molariksi musta ei ainakaan kuntoni puolesta ole, plus suvussa on selkävaivoja ja mullakin jo selkä joskus oireilee. :/

Edit. Tuosta sosiaaliaggressioista vielä, niin mulla myös kolahti tuo Mika Myyryn kuvaus. Oon 90% varma, että Sesi on sosiaaliaggressiivinen. Arka se on myöskin, mutta selkeästi siitä näkee tuon "oma lauma" -asenteen. Ei se niin arka ole, etteikö hetken tutustuttuaan menis vieraan ihmisen luokse, se vaan ei yksinkertaisesti halua. Kyllä vieraat kelpaa sille lelun heittäjinä ja nami-automaatteina, mutta ei se ihmisiä hyväksy kuin vasta pitkän tuttavuuden jälkeen. Ja sitten sen hyväksyntä onkin 100%, eli vieraista on tullut oman lauman jäseniä. :)

Siis jep, sosiaaliaggressiosta siis, Mindillä on aivan sama. Toki sillä on myös taustansa, mutta sellainen siitä on nyt kuitenkin tullut. Pitkään miettii (7päivää meillä niin ehkä se jo yhdistää laumaansa, jos silloinkaan) keneen luottaa, keneen ei. Vahditaan ja tosiaan kävi päälle (hyppäsi näykäten ilmaa) mikä on tuota aggressiivista käyttäytymistä, aktiivista puolustamisviettiä. Jos menee nyt taas termit oikein :D

Ja molarin hommat olisi kyllä mielenkiintoisia, mutta siihen on kyllä vielä pitkä tie jos sitä lähtee harrastamaan, kunto kyllä riittäisi, uskon sen. Oppisi aika paljon nimittäin koiran vieteistä. Molarithan ne todella ison työn tekee myös.

http://minskipinski.blogspot.com/
14.09.2010 21.07
021153699_r
Viestejä: 1913

Mulla on vähän kaikki nää termit hukassa mutta siis..

Lili on melko saalisviettinen, mutta se ei esimerkiksi lähde minkään pikku elukan perään ilman lupaa. Lili rakastaan lelun repimistä, jahtaamista ja "tappamista", mutta meidän täytyis saada siirrettyä ja vahvistettua tätä viettiä että koiran voisi palkata sen avulla agilityssa. Olen varmasti tehnyt itse jotain väärin, koska aina agilitykentällä koirasta tulee ihan vietitön, lahna, joka käy vähän hitaalla, ja selkeästi rauhoittelee itseään/minua. Voisko tää olla jotain sijaiskäyttäytymistä, josta joku (Mindi?) mainitsi?

Jään minäkin innolla seuraamaan tätä topicia, josko sitä tulis vähän viisaammaksi. Mielenkiintoinen aihe!

14.09.2010 21.48
022708867_r
Viestejä: 3756
Helsinki
Sesi kirjoitti:
Löytyihän se video sieltä. Mali-narttu Suhteellisen Kapinen sekä molarin moka. :D

Aijai :D Kattoin vaan sen purujutun tosiaan. Mikä siinä aiheutti tuon puremisen käteen? Liika paineistus? Koirahan kuitenkin puri tyynyä, ja molari heilutti sitten kättä päällä, oliko se ärsyke johon koira tarttui vai?

Lili, tuossa on mahdollisuuksia niin rajattomasti mitä on voinut tapahtua. Olet voinut rankaista huonossa kohtaa(?), joku paha kokemus(?), huono palkka(?) jne.

Jos vain koettaisit aloittaa kentällä niin että menet kentälle niin että leikit sen kanssa saalisleikkejä siellä. Teet juttuja mitä et normaalisti tee agikentällä. Tokoilet jos sitäkin harrastatte. Siinä näkee liittyykö se niihin agiesteisiin/käskyihin, vai assosioiko koira olotilan koko kenttään.

Tuo ei sinänsä, ehkä, mielestäni(Miten niin epävarma :D) ole sijaiskäyttäytymistä vaan sitä rauhoittelua sinua ja koiraa itseään kohtaan. Eli jonkun syyn takia se sitä tekee.

http://minskipinski.blogspot.com/
14.09.2010 22.44
022597842_r
Viestejä: 1018
Helsinki

Vieteistä (/vaistoista/opitusta käyttäytymisestä, mistä ikinä haluaa puhua) oli ihan puolivalaiseva artikkeli uusimmassa Canis-lehdessä. Pitäisi lukaista se läpi vielä uudemman kerran, ei jäänyt edellisestä kerrasta paljoakaan mieleen.

Itse pyrin välttämään viettien käyttämistä termistössäni, koulutuksessani ja muussakin elämässä.

http://jillan.blogspot.com
14.09.2010 22.56
022708867_r
Viestejä: 3756
Helsinki
Jilla kirjoitti:

Itse pyrin välttämään viettien käyttämistä termistössäni, koulutuksessani ja muussakin elämässä.

Miten sinä kykenet siihen kun koira toimii kokonaisvaltaisesti viettien takia, kun suurin osa koiran reaktioista tapahtuu viettien takia?

Usein olen samalla aaltopituudella sinun kanssa, mutta nyt en vain ymmärrä :D Voihan niitä viettejä sitten mielestään vältellä, mutta siellä ne silti ovat.

http://minskipinski.blogspot.com/
14.09.2010 23.58
021254514_r
Viestejä: 533
Jämsä

"...koirasta tulee ihan vietitön, lahna, joka käy vähän hitaalla, ja selkeästi rauhoittelee itseään/minua"

No tästä nyt ei voi sanoa, minkä käyttäytymisen vallassa koira on vai onko minkään. Kuvaile vähän tarkemmin. :) Ja yksi syy voi tietysti olla kipu, mikä tulee esille vain agilitya treenatessa. Mutta ihan mahdotonta on kyllä netin kautta lähteä analysoimaan, miksi joku vieraan ohjaajan vieras koira ei tykkää agilitysta. Ootko kysynyt treenikavereilta mielipiteitä?

15.09.2010 01.18
022597842_r
Viestejä: 1018
Helsinki
Mindi kirjoitti:
Miten sinä kykenet siihen kun koira toimii kokonaisvaltaisesti viettien takia, kun suurin osa koiran reaktioista tapahtuu viettien takia?

Warning! I'm writing a book here...!

Ensin pitäisi määritellä, mitä ovat vietit ja onko niitä tosiaan ylipäänsä. Tai ehkä lähinnä, mistä viettiteoriassa on kyse. Siinähän yhdistellään vietit, vaistot sekä erilaisia käyttäytymis- ja toimintamalleja yhdeksi kokonaisuudeksi, joka ei taida olla ihan selvä kenellekään.

Alkuperäinen Lorenzin viettiteoriahan piti eläimiä aikalailla koneina, joiden käytös on muuttumatonta ja perimän säätelemää ja koostuu lähinnä konemaisesta reagoinnista ärsykkeisiin. Oppimisella ei siis tässä teoriassa ollut merkitystä; se ei muokannut tai muuttanut perittyä käytöstä. Tämän Lorenz päätteli tutkimalla sorsia ja hanhia. Vau, vedetäänpä tästä suoria päätelmiä koirankoulutukseen. Or maybe not.

No, esitti Lorenzkin toki, ettei tämä päde kesyihin eläimiin. (Mutta miksi siis käyttää sitä kesyihin eläimiin?) Ja, no, toki Lorenzin päivistä on tultu soveltaen tähän päivään, ankoista koiriin.

Nykyisin onneksi tiedetään (myös viettikouluttajat tietävät), että eläinten käyttäytyminen on joustavaa ja oppimisella on suuri merkitys. Toki myös tieteessä tunnetaan jo paljon lajille (tässä tapauksessa koiralle) tyypillisiä käyttäytymismalleja, ja esim. metsästyskäyttätymisketjun olemassaolo. Nämäkin eroavat rotu- ja yksilökohtaisesti paljon ja niihin vaikuttaa ihmisen toiminta ja ympäristötekijät. Voiko siis sanoa, että on jotain aina ja ikuisesti esiintyviä viettejä?

Viettiteorioilla voidaan toki selittää paljon ja ajatella vaikka koko koiran (lajina ja yksilönä) koulutus. Mutta ilmeisesti siihen tarvitsee jonkun kieroutuneen logiikan tai muun yliluonnollisen kyvyn, koska ainakaan mun tieteilijänluonnolle se ei oikein sovi. Lähinnä kaiken maailman ylimalkaiset "one trick fits all" -koulutustyylit ajaa yli kaikesta siitä, mitä eläin ja ihminen oikeasti on ja voi olla. Mutta tämä menee ehkä liian filosofiseksi. Takaisin aiheeseen...

Vieteissä on myös omituisia ristiriitoja, joita kukaan ei oikein ymmärrä. Edes viettejä käyttävät ihmiset eivät osaa selittää (vai tietävätköhän itsekään?), mitä milläkin tarkoitetaan. Samoin esimerkiksi laumavietti nojaa siihen, että koira olisi tiivisti laumaeläin ja käyttäytyisi kuten susi suljetussa tilassa, mikä on jo kauan sitten kyseenalaistettu (kuka enemmän ja kuka vähemmän). Viettiteoriakoulutus tuntuu myös toimivan vain tietynlaisilla ohjaajilla ja tietynlaisilla (usein pk-rotuisilla) koirilla/yksilöillä. Sitä ei voi soveltaa kuka tahansa mihin tahansa. Viettejä pitäisi myös olla paljon enemmän ja useammille käytöksille, jotta kaikki koiran käytösmallit voitaisiin selittää niiden kautta. Esimerkiksi puolustusvietti nojaa siihen, että koira puolustautuu tai pakenee. Missä ovat muut mahdollisuudet? Koira voi myös jähmettyä, esittää kuollutta, pyörtyä, liehitellä ja mitä ikinä, jokainen kun reagoi uhkaan eri tavoin ja sama yksilökin usein erilailla eri tilanteissa. Mutta vietinhän pitäisi olla kiinteä, aina samalla tavoin toistuva malli! Puolustusviettiin "kuuluu" olennaisena osana aggressio. Helmut Raiser puhui paljon aggressiovietistä, vaikka itse sanoi, ettei sellaisen olemassaoloa ole kyetty osoittamaan. Nykyään aggressiota ei pidetä sisäisenä käytöksenä vaan tapana reagoida ympäristön ärsykkeisiin, jolloin se ei ole "vietti". Aggression tulkinta joka tapauksessa on vaikeaa, koska sen syy ja esiintymismuoto ovat niin vaihtelevia.

Jos yksittäisiä käytöksiä selitetään viettien kautta, ollaan loputtomassa suossa. Siksi on pitänyt mm. keksiä väistämiskäyttäytyminen, koska koirat, jotka eivät osoita aggressiota "puolustusviettinä" pitää voida niputtaa johonkin. Jos myös nimettäisiin eri käyttäytymismalleja vieteiksi, viettejä olisi tuhansia ja taas tuhansia. Suurin osa vieteistä tuntuu kuitenkin liittyvän metsästyskäyttätymisketjuun: sama ketju eri pätkinä on nimetty milloin ruoanhankintavietiksi, milloin saalisvietiksi, milloin paimennusvietiksi, milloin riistavietiksi ja niin edelleen.

No, viettien määrä, kategorisointi tai nimeäminen ei sinällään ole oleellista. Tärkeintähän on, että ne palvelevat ilmeisen hyvin jotain jossain. Itse joka tapauksessa mielummin irtaudun 1940-luvusta ja tutustun kaikkeen siihen, mitä käyttäytymis- ja kognitiivinen tutkimus nykyään jatkuvasti saavat selville. Ehkä jotain kertoo sekin, että maailmalla tunnetaan hyvin vähän menestyviä, ammatikseen eläimiä tai koiria kouluttavia ihmisiä, jotka käyttäisivät viettiteoriaa. Viettiteoria perustuu liikaan ihmisten mielipiteille asioista varsinaisen faktatiedon sijaan.

Point taken: teorian jonkun tasoinen tieteellinen uskottavuus on mulle henk. koht. tärkeää ja sitä ei viettiteorialla ole.

Piritta Pärssinen kertoo kirjassaan jonkun verran koirankoulutuksen teorioista:
Koirankoulutuksen ja koirien käyttäytymisen teorioita leimaavat mielipiteet, hauskat tarinat ja omiin kokemuksiin perustuvat hypoteesit ja teoriat. (Itse näen viettiteorian juuri tällaisena.) -- Viettitermit ovat ennemminkin subjektiivisia kuvauksia koiran käyttäytymisestä kuin selityksiä, mikä motivoi koiraa, miksi se tekee jotain jne. -- Viettitermistö voi helpottaa esim. koiran luonteen tai käytöksen selittämistä tietyissä tilanteissa. Se on hyödyllinen myös siinä mielessä, että sen avulla voidaan kehittää tehokkaita vahvisteita eri koirille ja voidaan miettiä, miten koira missäkin tilanteessa toimii. Käyttäytymisen selittäjänä sitä ei yksinään voida kuitenkaan käyttää, koska se on teorian tasolla heikko, perustuu liikaa ihmisten omiin tulkintoihin ja uskomuksiin koirien käyttäytymisen syistä.

No, teorioitahan koirankoulutuksessa lopulta löytyy vaikka muille jakaa, eikä mitään niistä yksinään riitä, jos haluaa katsoa koiraa tai sen koulutusta kokonaisuutena. Jokaisessa keinossa on jotain hyvää, ja usein paljon epäkohtia. Musta on oikein hyvä tietää ja osata hyödyntää kaikkia teorioita (niiden hyviä kohtia) ja huomioida koiraa oikein sitä tehdessään. Mekaaniseen käyttäytymisen muuttamiseen (eli liikkeiden/asioiden tekniseen opettamiseen) mä käytän käyttäytymistieteellistä teoriaa, koska se on kaikkien hyödyllisin, toimivin ja eettisin. Heti, jos joku osoittaa paremmin toimivan ja yhtä eettisen keinon kuin operantti ehdollistaminen, olen valmis muuttamaan toimintaani.

Koiran kanssa kuitenkin useimmiten eletään 24/7, joten yhteiselämän onnistumiseen pitää olla tietoa koirasta koiraeläimenä, koirien käyttäytymisestä ja elekielestä, ympäristön vaikutuksesta, oman koiran hyvinvoinnista ja niin edelleen. Koulutusteoriat tulevat kuvaan vasta näiden jälkeen. Mikään teoria ei loppupeleissä kuitenkaan koiraa kouluta, vaan ihminen omine sovelluksineen.

Ja after all, mä en edes päässyt vielä asiaan. Bob Bailey kirjoittaa esim. ClickTeach-listalla jonkun verran vieteistä, vaistoista ja sijaistoiminnoista. Ne on lukemisen arvoista tavaraa, taas.

Muokattu viimeksi: 15.09.10 01.19
http://jillan.blogspot.com
15.09.2010 11.27
019952725_r
Viestejä: 188
Salo
Mä käytän koulutuksessa saalisviettiä ja laumaviettiä, yhdellä teen agressiotottista sekä palkkaan saaliilla. Pentu toimii ruoalla.
15.09.2010 12.00
021254514_r
Viestejä: 533
Jämsä

Jillan tiivistämä teksti löytyy kokonaisuudessaan Canis-lehden numerosta 4/2010 otsikolla "Koiran moottori -viettiä, vaistoa vai opittua käyttäytymistä", kirjoittaja Mervi Niemi. :)

Ja kyllä, onhan tuossa perääkin. Kärjistäen voisi miettiä, onko viettiteoria olemassa (palvelus)koiria varten vai (palvelus)koirat viettiteoriaa. Mutta kuten Juha Korri tuossa artikkelissa toteaa, tärkeintä on harrastajien oleminen samalla aaltopituudella ja homman toimiminen käytännössä; oli teorian nimi mikä hyvänsä. Itse voisin todeta, että teoreetikot kiistelkööt teorioista; mulle riittää homman pelaaminen käytännössä.

Sen "huvittavan" asian olen huomannut näissä viettiteoriaa kyseenalaistavissa kirjoituksissa, että ei-viettiteoria (mikä sitten onkaan) esitetään nykyaikaisena ja faktoihin perustuvana, kun taas viettiteoriaa pidetään johonkin kymmenien vuosien päähän jämähtäneenä mutuiluna. Liekö sitten johtuu siitä, ettei viettiteoriasta ole pitkiin aikoihin kirjoitettu kirjoja, vaan tieto kulkee ennemmin "isältä pojalle"? Ainakin kyseenalaistajien tekstistä usein paistaa, ettei käytännön kokemusta viettiteorian käytöstä nykyisellään ole, vaan haastatellaan yhtä esim. suojelumaalimiestä ja hänen sanomisiinsa perustetaan koko viettiteorian tila tänä päivänä. Pitäisi kuitenkin muistaa, että viettien hyväksikäyttäminen koirien koulutuksessa omaa kymmenien vuosien historian ja sitä hyväksi käyttäen koulutetaan tänäkin päivänä suurin osa virkakoirista ja lukuisia harrastuskoiria.

15.09.2010 12.29
019952725_r
Viestejä: 188
Salo

Tärkeintähän koiran koulutuksessa on se, että käyttää sellaista metodia, joka sopii koiralle. Minusta saalisviettikirja on hyvä, siinä kerrotaan eri ominaisuuksista koiraroduilla näin yleisesti. Esim molossi-roduilla agressio ja puolustus ovat korkeat, reagointikynnyksen tulisi olla korkea, saalisviettiä vähän. Saku kaksiviettinen jne.

Ominaisuuksia on jalostettu vuosisatoja, osa tulee geeneistä, osa oppimisen kautta, osa muuten.

Laumavietti koulutuksessa on nykyisin todella harvinainen asia, ja harva osaa hyödyntää sitä. Ennenaikaan se oli yleisimpiä koulutusmuotoja, niin se koulutuskin muuttuu, ja koirille jalostetaan nykyaikaan sopivia ominaisuuksia.

15.09.2010 12.40
019952725_r
Viestejä: 188
Salo

Videolla kivannäköinen malikka. Puruissa saaliskoira haukkuu ja vahtaa hihaa, puolustuspainotteinen vahtii maalimiestä, hiha on toisarvoinen asia. Jos koira on liian puolustuspainotteinen, ei siitä kisakoiraa välttämättä saa ikinä, hallinta ei pidä. Ideaaliahan on, että koira olisi kaksiviettinen.

Oma vanhus on sosiaaliagressiivinen, nyt jo viisivuotias, koulittu, hallinnassa oleva. Näin on oltava, jos koira omaa kovan dominanssin ja on sosiaaliagressiivinen.

15.09.2010 13.57
021056777_r
Viestejä: 721
Mindi kirjoitti:
Niin, näin mäkin mietin että saalisturhauma on eri asia kuin sijaistoiminto, mutta eikö minkä tahansa vietin vallassa ole sitten tuo turhauma, ei sijaistoiminto?

Mä en nyt ihan ymmärtänyt, että mitä turhaumalla tässä tarkoitat, mutta koiran vieteistä puhuttaessa (suojelussa ainakin) turhauma nostaa koiran aggressiivisuutta ja koira on viettikäyttäytymisessä muttei pääse viettipäämäärään. Eli koiralla on sisäinen viettivire ja ulkoinen viettiärsyke joten koira siirtyy viettikäyttäytymiseen mutta koira ei pääse tai sitä ei päästetä viettipäämäärään ja koira turhautuu - aggressio kasvaa.

Riippuen koiran ärsykekynnyksestä kuinka nopeasti se turhautuu. Jos koiralla on matala ärsykekynnys se turhautuu nopeasti ja alkaa haukkumaan eli osoittaa aggressiokäyttäytymistä.

Tietysti tässä yhteydessä olis hyvä tietää mitä esim. patoaminen, konflikti (uudelleen orientoiva käyttäytyminen, ylilyöntikäyttäytyminen..)

Minähän en suojelua tämän koiran kanssa harrasta, mutta mielenkiintoa lajiin on ja tullut paljon lueskeltua koiran vieteistä. Se on kuitenkin hyödyllistä :)'

Niin ja varmaan olisin tämänkin kanssa edes puruja kokeillut, mutta spl-kuopion suojeluryhmät on ollut kokoajan täynnä. En tiedä mikseivät uutta porukkaa ota, liekkö sit vähän semmonen inside ryhmä. Vähän kyllä harmittaa.

Muokattu viimeksi: 15.09.10 14.11
15.09.2010 14.18
019952725_r
Viestejä: 188
Salo

Saalisturhauma nostaa koiran saalisviettiä, hiha liikkuu, koiran haukku voi olla kimeämpi. Kun hiha on paikoillaan, ja maalimies ns. uhkaa, tulee puolustus->agressio. Tahtoo sanoa että saalisturhauma saa aikaan haukkua myöskin.

Nuoret koirat yleensä saadaan haukkumaan saalisturhauman kautta, riippuen aivan siitä, millaiset koiran palikat on. Nuorelta koiralta harvemmin pyydetään puolustusta, kevyesti kokeillaan kyllä.

Suojelussahan on myös puhtaita viettikoiria, jolla heikko agressio. Ne opetetaan teknisesti haukkumaan piilolla. Saalisvietti padotaan, joka puretaan sitten hihaan ( viettipäämäärä puru/hiha)

Ompas näitä vaikea selittää, varsinkin ilman vaikeita sanoja, kansantajuiseksi. Videoita ois, mistä näkyy saaliskoiran purut, mutta ei saa esittää julkisesti, molari ei halua.

15.09.2010 14.53
022708867_r
Viestejä: 3756
Helsinki

Jilla, ihmiset perustavat näkemyksensä eri asioihin, nothing wrong there, mutta oman näkemyksen mukaan, koiralla on vietit, joillakin vähemmän, joillakin enemmän.

Yksi iso syy miksi pk-puolella on viettiteoriat enemmän tuttuja on varmasti se että siellä on ne vietikkäimmät koirat ;)
Enempää en asiaan sanokaan. Sesi tiivisti ajatukseni oikeastaan muuten.

Norman ajatukset vieteistä on myös sitä mitä yritän selittää aina, mutta sanat eivät tule ulos. :D

Caro, turhaumalla tarkoitin sitä että jos on olemassa saalisturhauma, eikö jokaiseen viettiin kuulu se turhauma joka nostaa aggression esiin? Oli se sitten saalis,-riista,-puolustus,-mikä tahansa vietti.

Esim. vahvasti puolustusviettinen koira ei pääse puolustamaan sen näkemällä tavalla, vaan se pidetään hihnassa 5m päässä ärsykkeestä joka laukaisee puolustuksen, syntyy sille turhauma?
Tai autoja jahtaava (saalisviettinen) koira voi lähteä käyttäytymään aggressiivisesti koska sille syntyy turhauma kun on hihnassa eikä pääse jahtaamaan autoa?

Vielä erinäisiä lauseita johon haluan kommentoida:

Nykyään aggressiota ei pidetä sisäisenä käytöksenä vaan tapana reagoida ympäristön ärsykkeisiin, jolloin se ei ole "vietti" - Jilla

Koska maailma ja tuntemus kehittyy, 100 vuoden päästä voi olla että naksutin onkin ollut täyttä kakkaa koko ajan ja sen on todettu tekevän jotain todella pahaa koiran/eläimen sisäiselle maailmalle. Tai ylipäätään kongitiivinen koulumuotoa tai operantti ehdollistuminen.

Siksi aggressio on nykyään reaktio, ei vietti, vaikka se ennen olikin vietti. Täällä on se mitä en jaksa tänne tiivistää, lue tämä niin saat selville mitä mieltä tällä hetkellä itse olen.

No, teorioitahan koirankoulutuksessa lopulta löytyy vaikka muille jakaa, eikä mitään niistä yksinään riitä, jos haluaa katsoa koiraa tai sen koulutusta kokonaisuutena.-Jilla

Tähän esimerkkinä, nykyään useat pk-puolenkin tottista treenaavat (eli lähes kaikki) käyttävät naksutintaKIN kun opetellaan liikkeitä, pakotteita kun koira jo osaa liikkeet. ;)

Niin ja varmaan olisin tämänkin kanssa edes puruja kokeillut, mutta spl-kuopion suojeluryhmät on ollut kokoajan täynnä. En tiedä mikseivät uutta porukkaa ota, liekkö sit vähän semmonen inside ryhmä. Vähän kyllä harmittaa.-Caro

Tämä on kakkaa. Ihan totta. Ja liian usein KAIKKI suojeluryhmät ovat jollain tapaa insideryhmiä joihin pitää päästä vain suhteilla joita pitää siis kehittää. :|

http://minskipinski.blogspot.com/
15.09.2010 15.24
019952725_r
Viestejä: 188
Salo

Pururyhmät ovat täynnä, koska maalimiehiä on todella vähän koiramäärään nähden. Jos koira on kuriton, ei koulutettu, ei osaa jäljestää jne, monia syitä, on kynnys ottaa ryhmään todella suuri, koska niitä jo pennusta asti lajiin tähtääviäkin on tyrkyllä.

Lisäksi harvemmin mennään kokeilemaan. Kokeiluja varten on laji-tutustumis päivät, suojelukoiratestit, Sakemannileiri, minne voi mennä aloittelija-pururyhmään. Jos on tilaa, silloin pääsee kokeilemaan.

Vaikuttaa myös se, haluatko treenata koirasi kokeeseen, jalostustarkastukseen, vai näyttelyiden rohkeuskokeeseen.

Kops-Esim. vahvasti puolustusviettinen koira ei pääse puolustamaan sen näkemällä tavalla, vaan se pidetään hihnassa 5m päässä ärsykkeestä joka laukaisee puolustuksen, syntyy sille turhauma? Kyllä-koira rupeaa haukkumaan. purkaa turhaumaa haukkuna, turhauma täyttyy kun saa purra.)
Tai autoja jahtaava (saalisviettinen) koira voi lähteä käyttäytymään aggressiivisesti koska sille syntyy turhauma kun on hihnassa eikä pääse jahtaamaan autoa?-kops Kyllä ja ei. Harvemmin menee agressiolle, vaan menee saalisturhaumalle, rupeaa haukkumaan kimeästi, pyörii, piippaa, huutaa. Voi mennä saalistilttiin, jolloin ei kuule, näe mitään, voi jopa purra. Turhauma täyttyy koiran päästessä saalispäämääräänsä. Minusta puolustus on koiran geeneissä, eri koiralla eri asteisesti. Agressio on vähän huono sana. Puolustus on jokaisella koiralla, pienellä puudelillakin. Agressio kehittyy minusta puolustamisen kautta: Maalimies uhkaa->koira puolustaa->saa voittaa->uhataan uudestaan->koiran itsetunto kasvanut, haluaa niskan päälle puolustaessaan->menee agressiolle. Jotenkin näin.
15.09.2010 15.58
022708867_r
Viestejä: 3756
Helsinki
Norma kirjoitti:

Pururyhmät ovat täynnä, koska maalimiehiä on todella vähän koiramäärään nähden. Jos koira on kuriton, ei koulutettu, ei osaa jäljestää jne, monia syitä, on kynnys ottaa ryhmään todella suuri, koska niitä jo pennusta asti lajiin tähtääviäkin on tyrkyllä.

Lisäksi harvemmin mennään kokeilemaan. Kokeiluja varten on laji-tutustumis päivät, suojelukoiratestit, Sakemannileiri, minne voi mennä aloittelija-pururyhmään. Jos on tilaa, silloin pääsee kokeilemaan.

Vaikuttaa myös se, haluatko treenata koirasi kokeeseen, jalostustarkastukseen, vai näyttelyiden rohkeuskokeeseen.

Kops-Esim. vahvasti puolustusviettinen koira ei pääse puolustamaan sen näkemällä tavalla, vaan se pidetään hihnassa 5m päässä ärsykkeestä joka laukaisee puolustuksen, syntyy sille turhauma? Kyllä-koira rupeaa haukkumaan. purkaa turhaumaa haukkuna, turhauma täyttyy kun saa purra.)
Tai autoja jahtaava (saalisviettinen) koira voi lähteä käyttäytymään aggressiivisesti koska sille syntyy turhauma kun on hihnassa eikä pääse jahtaamaan autoa?-kops Kyllä ja ei. Harvemmin menee agressiolle, vaan menee saalisturhaumalle, rupeaa haukkumaan kimeästi, pyörii, piippaa, huutaa. Voi mennä saalistilttiin, jolloin ei kuule, näe mitään, voi jopa purra. Turhauma täyttyy koiran päästessä saalispäämääräänsä. Minusta puolustus on koiran geeneissä, eri koiralla eri asteisesti. Agressio on vähän huono sana. Puolustus on jokaisella koiralla, pienellä puudelillakin. Agressio kehittyy minusta puolustamisen kautta: Maalimies uhkaa->koira puolustaa->saa voittaa->uhataan uudestaan->koiran itsetunto kasvanut, haluaa niskan päälle puolustaessaan->menee agressiolle. Jotenkin näin.

Arvasin oikein syyn miksi ne ryhmät ovat täynnä, usein näin on, ja kisaaville halutaan antaa etuoikeus.

Kiitos vastauksista noihin turhauma-kysymyksiin.
Vielä jäi kaihertelemaan se että jos koira puree saalisturhaumassa edellä mainitussa esimerkissä, onko se vain kääntänyt turhauman (=purkanut vietin) ensimmäiseen kohteeseen (ihmiseen/hihnaan) jolloin viettipäämäärä on toteutettu, vai onko se hallitsematonta turhaumaa, vai miten sen määrittelee?

Puolustus on minustakin geeneissä koirilla, viettinä, mutta miten se sitten ilmenee riippuu koirasta. Joku voi reagoida puolustusvietin ärsykkeeseen aggressiivisesti (Mindi, jee! :'D) tai sitten perääntyen, tai jähmettyä paikoilleen

Mindin kanssa on ongelmana että se on vielä aktiivinen, ei reagoiva, eli etsimällä etsii sitä mihin reagoida.

http://minskipinski.blogspot.com/
15.09.2010 16.18
021153699_r
Viestejä: 1913

Mindi kirjoitti:

Jos vain koettaisit aloittaa kentällä niin että menet kentälle niin että leikit sen kanssa saalisleikkejä siellä. Teet juttuja mitä et normaalisti tee agikentällä. Tokoilet jos sitäkin harrastatte. Siinä näkee liittyykö se niihin agiesteisiin/käskyihin, vai assosioiko koira olotilan koko kenttään.

Musta tuntuu itsestä nimenomaan, että se ei liity kenttään, vaan niihin esteisiin. Tolla meidän treenikentällä oltiin nyt tässä syksyllä tokokokeessa, ja silloin koira toimi ihan normaalisti (esteet oli kaikki siis varastossa) ja innolla. Mutta heti kun mennään agia treenaamaan, niin koirasta "katoaa" jotakin. Omalla kotipihalla tehdyt hypyt ja kepit mennään ihan jeejeejee, jotenkin heti oikeiden esteiden kanssa hommasta tulee paljon vakavampaa.

Olen koittanut motivoida sitä parhaani mukaan, meillä on agissa käytössä vain leluja mitä muuten ei saa (ketun ja lampaankarva leluja), joiden luulis herättävän koirassa sen vietin ihan jo hajunkin perusteella.

Sesi kirjoitti:

"...koirasta tulee ihan vietitön, lahna, joka käy vähän hitaalla, ja selkeästi rauhoittelee itseään/minua"

No tästä nyt ei voi sanoa, minkä käyttäytymisen vallassa koira on vai onko minkään. Kuvaile vähän tarkemmin. :) Ja yksi syy voi tietysti olla kipu, mikä tulee esille vain agilitya treenatessa. Mutta ihan mahdotonta on kyllä netin kautta lähteä analysoimaan, miksi joku vieraan ohjaajan vieras koira ei tykkää agilitysta. Ootko kysynyt treenikavereilta mielipiteitä?

Hmm. En osaa oikein selittää :D Jos koiraa härnää lelulla ennen kuin lähdetään suorittamaan, se saattaa ottaa lelusta kiinni, mutta päästää heti irti. Aivan kuin tekisi niin vain miellyttääkseen minua, mutta se ei itse tahdo leikkiä.

Oon miettinyt myös sitä, että siihen sattuu. Se on käynyt hierojalla tässä alkusyksystä, joka ei löytänyt yhtäkään kunnon jumia siitä, mutta sehän on mahdollista että koira on loukannut aikaisemmin itsensä = alkanut pelkäämään hyppäämistä. Kouluttajien & treenikaverien kanssa ollaan keskusteltu tästä aika paljon. Yleensä kuulee sitä, että koira on vielä tosi epävarma, ja jos varmuutta saisi niin vauhtiakin tulisi. Aktiivisesti ollaan treenattu 2½v, ja tuntuu aika huolestuttavalta että alussa se tosiaan oli aika innolla mukana, mutta nyt on kaikki hauskuus kadonnut.. Pidetään talvi taukoa, ja ens kesän treeneissä taas sitten uusia yrityksiä kehiin.

Meniköhän pikkasen ot.. :D

15.09.2010 16.19

Mun mielestä koiran koulutuksessa kaikista tärkeintä on käyttää tasan tarkkaan sitä tapaa joka sopii parhaiten itselle ja omalle koiralle.

Jos siis ymmärtää koiraansa viettiteorian vaulla ja saa sen toimimaan parhaiten soveltamalla sitä, niin sitä kannataa ehdottomasti hyödyntää. Jos taas kokee, että viettiteoria ei sovi omiin näppeihin ja vaikkapa eri käyttäytymismallien luominen naksutinkoulutuksella tuntuu omemmalta niin tulee käyttää sitä. Lisäksi pitää ymmärtää, että koiran on kaikki erilasia, eikä mitään täydellistä ja kaikille oikeaa koulutustapaa ole olemassa. Pitää osata hankkia tietoa eri teorioista ja valikoida niistä itselle parhaat palat. Sen lisäksi huomattavan tärkeää on ymmärtää, että ne itselle valikoidut tavat ei toimi kaikilla, joten niitä ei saa tuputtaa totuuksina. En sano, että kukaan täällä niin olisi tehnyt, vaan että koirapiireissä sitä näkyy liian usein. Jos on eri mieltä jonkun kanssa, kannattaa ensimmäisenä miettiä asiaa toisen ihmisen kannalta.

Meillä käytetään vähän sitä koulutusta, mikä tuntuu mihinkin tilanteeseen parhaiten sopivan: agilityssä viettiteoria on korvaamaton, temput opetetaan naksulla ja Tuikun tokot on opetettu pääosin klassisella ehdollistamisella. En osaa sanoa, onko saalisviettiä olemassa, mutta sen tiedän, että Tuikku toimii saalisleikissä tarkalleen sillä tavalla, millä sen viettiteorian mukaan pitäisikin käyttäytyä.

Lili: Kuulostaa ihan Tuikulta puoli vuotta sitten! Sille kun edes näytti agipaikassa lelua, se pisti korvat luimuun ja lähti peruuttamaan pakoon. Koskaan ei oltu sitä toruttu agissa tms, mutta oli vaan pehmeyttään kerännyt painetta agista. Fyssarilla käytiin ja kaikki oli ok joten se oli ihan koulutuskysymys. Me lopetettiin kisaaminen + ryhmätreenaaminen ja tehtiin kotona saalisleikkiä pari kertaa viikossa. Sitten otettiin omat pikkuesteet mukaan saalisleikkiin. Agikentällä  käytiin vaan leikkimässä pari kertaa ilman esteitä, muuten treenattiin tutulla ja turvallisella lähikentällä omilla esteillä. Sit kun se sujui niin, että tää vaan painoi sata lasissa eteenpäin, siirryttiin ihan agikentälle. Siellä ruvettiin tekemään kuitenkin esteitä vasta, kun leikkiminen oli yhtä hyvää kuin kotona. Sitten opetin kaikki esteet alusta, ongelmaesteet jopa eri käskyllä. Kisatilannetta treenattiin leikkimällä kisojen vieressä ja myöhemmin tekemällä lämppäesteitä. Tällä hetkellä on yhdet möllit takana ja koira kulkee aivan mahtavasti! Virallisiin kisoihin meillä on silti vielä matkaa.

Muokattu viimeksi: 15.09.10 16.29
15.09.2010 16.20
021348175_r
Viestejä: 188
Lohja

Kyllä sen viettipäämäärä on aina saalisvietissä puru, ravistus ja tappo. Eli saalisvietissä oleva koira saa saaliin ( hihan) se puree kovalla otteella, saa hihan, kantaa sitä jne.

Korkeassa saaliissa, saalistiltissä oleva koira käy niin kuumana, että se, joka estää sitä menemästä saaliille voi saada pureman, joka on yleensä näykkäys ( tähän vaikuttaa koiran tunnetila, suhde koiraan jne), mutta koira on menossa saaliille, vaikka näykkäseekin ohimennen. Tuo näykkäsy oon minusta sijaistoimintaa, tyyliin, päästä jo.

Agressiivisen koiran tunnistaa kyllä. Haukku on todella matala, koira on todella uhkaava ( mulla nousee karvat pystyyn, pelottaa) koira tuijottaa, hampaat on esillä aluksi, sylki lentää-hrrr

Terävä koira ei ole välttämättä agressiivinen. Puolustaa, ja rähähtää helposti silmille. Todellisen uhkan tullessa helposti väistää. Itse en ole nähnyt agressiivista koiraa montaakaan kertaa elämässäni, puolustuksella olevia koiria usein, Puruissa

Monesti juurikin terävä, dominoiva, puolustuspainotteinen koira on epävarma, ei agressiivinen. Epävarmuus johtaa puolustuskäyttäytymiseen. Reagoi helposti kaikkeen ja kaikkiin. Heikomman lenkin huomataessa pyrkii korostamaan asemaansa. Hermorakennetta tämäkin. Näillä koirilla matala ärsykekynnys. itsellä juuri tällainen koira, sosiaaliagressiivinen, terävä, puolustava, mutta kun koville laitetaan, väistää. Toinen on lehmä, ei reagoi ärsykkeisiin, ei ota pulttia asioista, mutta kun puolustautuu, siitä on oksat pois, pelottava. Ei noteeraa paljoa ihmisiä.

15.09.2010 16.27
022708867_r
Viestejä: 3756
Helsinki
Nuka kirjoitti:

Monesti juurikin terävä, dominoiva, puolustuspainotteinen koira on epävarma, ei agressiivinen. Epävarmuus johtaa puolustuskäyttäytymiseen. Reagoi helposti kaikkeen ja kaikkiin. Heikomman lenkin huomataessa pyrkii korostamaan asemaansa. Hermorakennetta tämäkin. Näillä koirilla matala ärsykekynnys. itsellä juuri tällainen koira, sosiaaliagressiivinen, terävä, puolustava, mutta kun koville laitetaan, väistää. Toinen on lehmä, ei reagoi ärsykkeisiin, ei ota pulttia asioista, mutta kun puolustautuu, siitä on oksat pois, pelottava. Ei noteeraa paljoa ihmisiä.

Kuvailit juuri Mindin, eli sosiaaliaggressiivisen, terävän, epävarma jonka takia tulee puolustus josta aktiivinen osa-alue. Jo yli puoli vuotta olen ollut tätä mieltä, kouluttaja ei edes sanonut tähän mitään MISTÄ se lähtee, kertoi vain keinoja miten sen saa hallittua. Ovatkin auttaneet, mutta siltikään en ollut varma miksi Mindi käyttäytyy niinkuin käyttäytyy. Ja nyt kun aloitin vieteistä lukemisen selvisi moni asia.

Agressiivisen koiran tunnistaa kyllä. Haukku on todella matala, koira on todella uhkaava ( mulla nousee karvat pystyyn, pelottaa) koira tuijottaa, hampaat on esillä aluksi, sylki lentää-hrrr

Tätä Mindi on hihnassa koirien tullessa vastaan, ei sitten kuitenkaan vapaana, eikä ihmisiä kohtaan.

http://minskipinski.blogspot.com/
15.09.2010 16.30
021056777_r
Viestejä: 721

Lisäksi harvemmin mennään kokeilemaan. Kokeiluja varten on laji-tutustumis päivät, suojelukoiratestit, Sakemannileiri, minne voi mennä aloittelija-pururyhmään. Jos on tilaa, silloin pääsee kokeilemaan.

No pakkohan se on jossain ensin kokeilla onko koirasta edes suojeluun. Sitä lähinnä tarkoitin.

Kyllähän se aggressio (reaktiivinen aggressio) on koiran perimässä, jos sitä ei ole niin ei sitä voi opettaa. Koiran viettivire ratkaisee sitten miten koira reagoi uhkaan. Aktiivista aggressiota voi taas "kouluttaa" vaikka turhauman tai konfliktin kautta.

 

Muokattu viimeksi: 15.09.10 16.32
15.09.2010 16.38
022708867_r
Viestejä: 3756
Helsinki

Aktiivista aggressiota voi taas "kouluttaa" vaikka turhauman tai konfliktin kautta.

Tarkoittaako "kouluttaa" sana tässä tapauksessa nyt sitten myös sanaa "hallita"?

http://minskipinski.blogspot.com/

Kommentointi on sallittu vain sisäänkirjautuneille henkilöille

Logo-labyrintti