Agressiivinen kani, mistä johtuu? (Kanit > Kanien hoitaminen)

30.12.2010 14.19
020335254_r
Viestejä: 10
Helsinki

Eli siis Nuppu on nyt n.5vuotias hermeliini tyttö, joka on ollut ainakin viimeiset 2 vuotta todella agressiivinen. Hyökkää käden kimppuun kun sen laittaa häkkiin esim. kun antaa ruokaa tai putsaa häkkiä, onko kellään samantapaista? Itse haluaisin kitkeä tätä agressiivisuutta pois, mutta onko enään mahdollisuuksia, kani on kumminkin iäkäs.

Nykyään saa olla vapaana monta tuntia päivässä kuten ennenkin, mutta nykyään istuu suurimman osan ajasta vain sängyn alla. Ennen tykkäsi leikkiä vanhan koiramme kanssa ja juoksennella asunnossa varsinkin kun kesällä pääsi juoksemaan parvekkeen ja keittiön väliä. Nyt uusi koira ja uusi asunto ja jotenkin tuntuu masentuneelta kököttää siellä sängyn alla ja liikkuu sieltä harvoin. Ennen kun uusi koira tuli n.3kk sitten niin juoksi ja pomppi kyllä ihan mielellään, onko mustasukkaisuus iskenyt?

Nyt ajattelin siirtää kanin omaan huoneeseeni, jotta saisi koiralta rauhaa kun pentu ei oikein tahdo ymmärtää ettei kanin perässä saa juosta. Samalla ajattelin vaihtaa vanhan häkin takaisin (uusi liian iso huoneeseeni) ja vaihtaa pohjalle maton (on ollut ennenkin matto, mutta nyt puru) ja vessaan ajattelin laittaa puupelletit. Sekoitanko näin vain kanin päätä lisää. Kertokaa te nyt neuvojanne ja miten saisin varsinkin agressiivisuutta pois.

30.12.2010 15.33
019882573_r
Viestejä: 83
Espoo

Kanit kasvavat ja muuttuvat siinä missä ihmisetkin. Nuppu on vain varmaan yllättäen tajunnut alkaa suojelemaan reviiriään, kuten useat muutkin naaraskanit, ja siksi hyökkäilee häkissä.

Kanit eivät koe ihmisiä laumansa jäseniksi kuten koirat, vaikka laumaeläimiä ovatkin, eivätkä käsittääkseni voi tuntea kateutta jos perheeseen tulee uusi lemmikki tai muu perheenjäsen.

5-vuotias ei nyt mikään älyttömän vanha kani vielä ole. Varsinkin pienien rotujen elinikä on huomattavasti isoja rotuja pidempi (nimim. 2 hyvinvoivaa lähes 9-vuotiasta kääpiöristeytystä omistava). Voi kuitenkin olla, että Nupulle alkaa käymään myös ikä päälle, eikä sitä enää siksi huvita riehua ja mesota kuten nuorempana.

Jos kani saa olla omissa oloissaan, se luultavasti auttaa. Mutta jos Nuppu tahtoo rauhassa istua nurkassa niin eipä sitä tarvitse pakottaakaan tekemään mitään jännittävää. Uskoisin, että myös ilman lajitoverin seuraa on Nupulla astetta ankeampaa, sillä eihän se koiranpentua saatika ihmisiä ymmärrä samalla tavalla kuin toista kania.
Omat kanivanhukset tykkäävät vapaana ollessaan hetken tutkia paikkoja ja sitten vain makaavat toisissaan kiinni. Välillä pesevät toisiaan, mutta lähinnä sellaista löhöilyä se niiden meininki on, mutta kanit ovat silti selvästi onnellisia.

Aggressiivisuus on kuitenkin luonteenpiirre siinä missä uteliaisuus ja muutkin. Jos kani on luonnostaan aggressiivinen, ei sitä saa kitkettyä siitä ulos. Jos ulkoiset syyt saavat kanin käyttäytymään aggressiivisesti (kani tuntee olonsa uhatuksi/sitä pelottaa), pitää nämä asiat korjata, mutta kanissa itsessään ei ole mitään "vikaa". Ei luonnostaan aggressiivisissakaan kaneissa tietenkään mitään luonnevikaa ole, kanit ovat yksilöitä ja erilaisia jokainen :)
Helmi-kanini on samalla tavalla ollut aggressiivinen lähestulkoon koko elämänsä, vaikka asuu ihmisystävällisen veljensä kanssa samassa häkissä. Kaikki ei vain pidä ihmisistä tunkeutumassa reviirilleen, eikä sille mahda mitään.

30.12.2010 19.26
En nyt tohon vastaan, muttei toi sun kani vielä todellakaan mikään iäkäs ole :D
07.01.2011 18.24

Eli siis Nuppu on nyt n.5vuotias hermeliini tyttö, joka on ollut ainakin viimeiset 2 vuotta todella agressiivinen. Hyökkää käden kimppuun kun sen laittaa häkkiin esim. kun antaa ruokaa tai putsaa häkkiä, onko kellään samantapaista? Itse haluaisin kitkeä tätä agressiivisuutta pois, mutta onko enään mahdollisuuksia, kani on kumminkin iäkäs.

Meillä Apila on aivan samalainen vaikka onkin päälle 1 vuotias. Hyökkää siis heti käden kimppuun, kun sen sinne häkkiin työntää. Mutta sehän on vain sitä reviirin suojelua (:

07.01.2011 18.48
Nasukin on ihan samanlainen ja ikää mitarissa on 5vuotta.
Itse olen vain sopeutunut asiaan. En tunge käsiä sen häkkiin, laitan ruoan kauhalla kuppiin ja siivoan häkin kanin ollessa lattialla. Häkin ulkopuolella ei ole mitään agressiivisuutta havaittavissa joten Nasu on vain hyvin tietoinen omasta reviiristään, jonne ei ole mitään asiaa meillä ihmisillä eikä toisella kanillanikaan. Ja annan myös Nasun hyökkäillä häkissä, se on sen reviiri ja sillä on oikeus sitä puolustaa. ;)

Jos Nuppu siis ei hyökkäile muualla kuin häkissään se on vain reviirin puolustusta ja aivain yleinen käyttäytymis malli, varsinkin naaras kaneilla. Minun ehdotus olisi, että sopeudut asiaan, minä en ainakaan keksi mitään keinoa millä puolustamis reaktion saisi kitkettyä pois. :)
14.01.2011 20.50
020935780_r
Viestejä: 285
Meillä Nöpö neiti on myös agressiivinen,mutta jännä juttu on se että agressiivisuutta esiintyy VAIN kun olemme ottamassa neitiä syliin..meidän ei tarvi kuin puhua asiasta niin menee korvat luimuun ja alkaa varuillaan olo O.o Tätä ollaan mietitty perinpohjin että mikäs on,aivan kuin ymmärtäisi puhetta :D
Syliin ottaminen on kauhua,hyökkäilyä ja puremista..entisessä kodissa on pienestä asti säikäyttämällä otettu syliin ja joskus myös pesäkoppi revitty päältä ja napattu syliin,johtunee tästä varmaan :/
Joten otamme syliin vain kynsien leikkuuseen jne muuhun tarkasteluun kerran kuussa :/
16.01.2011 10.38

Siru hyökkii myös, jos laittaa käden häkkiin. Naarashermeliini hänkin. Hyvinkin ärhäkästi puolustaa reviiriään. Käsiteltäessä erittäin kiltti kuitenkin eikä siis pure esim. kynsiä leikatessa. Pieni mutta pippurinen - siks pidänkin <3 Ihan kuin omistajansa :D

Itsekin sopeutunut asiaan. En ala laittaa käsiä sinne häkkiin, jos ei nyt tule jotain sellaista tilannetta, että Siru on otettava pois sieltä, mutta minäkin tuon häkin ja vessalaatikon siivoan silloin kun Siru on häkin ulkopuolella. Siru tosin osaa nimensä ja tulee kutsuttaessa yleensä, että häkistä hänetkin helpommin ja mukavammin saa, kun kutsuu :)

18.01.2011 21.32
020681398_r
Viestejä: 18
Ranua
Susullakin oli tapana puolustaa reviiriään aika vihaisesti! varsinkin silloin kun sillä oli poikue. Häiritsi jatkuvasti häkin siivoamista mutta pienikin korvien silittely auttoi asiaan (::
26.01.2011 12.41
000110714_r
Viestejä: 242

En oikein tienny mihin tän kysymyksen tukkis, mut tänne nyt laitan :)

Eli Pepe on n.2v uros kani ja vähän arka. Aina kun sitä yrittää silittää niin se pinkoo jonnekin, vaikka tulisi rauhallisesti lähelle ja puhuisi lempeästi. Toinen juttu taas on, että kun otan sen syliin, se hyppää pois tai alkaa näykkimään. Oon yrittäny herkuilla, että tulis syliin, mut eipä oikein näy kehitystä. Voisko joku auttaa?

26.01.2011 13.25
022706418_r
Viestejä: 3090
Jyväskylä
Nöpö kirjoitti:
Meillä Nöpö neiti on myös agressiivinen,mutta jännä juttu on se että agressiivisuutta esiintyy VAIN kun olemme ottamassa neitiä syliin..meidän ei tarvi kuin puhua asiasta niin menee korvat luimuun ja alkaa varuillaan olo O.o Tätä ollaan mietitty perinpohjin että mikäs on,aivan kuin ymmärtäisi puhetta :D
Syliin ottaminen on kauhua,hyökkäilyä ja puremista..entisessä kodissa on pienestä asti säikäyttämällä otettu syliin ja joskus myös pesäkoppi revitty päältä ja napattu syliin,johtunee tästä varmaan :/
Joten otamme syliin vain kynsien leikkuuseen jne muuhun tarkasteluun kerran kuussa :/

Tosiaankin tainnut syliin ottaminen jäädä huonoksi kokemukseksi ja sen takia sitten käyttäytyy agressiivisesti itselleen epämieluisassa tilanteessa.
Onko kanillasi jotain lempiherkkua, jota aina silloin tällöin saa. Tämän avulla voisit mahdollisesti saada tilanteen mieluisaksi. Ensiksi aloittaa silloin kuin kani on rauhallinen ja antaa herkun(pienen osan/palan), sekä rauhassa syödä. Sitten voisi hieman koittaa syliin ottaa ja laskea takaisin, sekä antaa herkkua. Sen jälkeen vaikkapa vasta seuraavana päivänä tehdä uudestaan.
Hiljalleen kani saattaa huomata että on mukavaa ja palkitsevaa, kun tulee siihen ja voi huonot kokemukset unohtua. Otat kanin ihan vain hetkeksi syliin, jonka jälkeen laittaa takaisin ja antaa herkun, sekä aikaa taas jolloin ei yritä nostaa. Ajan kanssa mahdollisesti pidempiä aikoja syliin ja voi ollakin, että agressiivisuus saattaa unohtua :)

Kanit nyt saattavat olla melkoisen jääräpäisiä ja tapoihin juurtuneita, mutta jos ei kokeile niin ei voi tietää mitä voi saada aikaan.

In life the firmest friend, the first to welcome, foremost to defend -Lord Byron
26.01.2011 22.31
020935780_r
Viestejä: 285
Jeri kirjoitti:
Nöpö kirjoitti:
Meillä Nöpö neiti on myös agressiivinen,mutta jännä juttu on se että agressiivisuutta esiintyy VAIN kun olemme ottamassa neitiä syliin..meidän ei tarvi kuin puhua asiasta niin menee korvat luimuun ja alkaa varuillaan olo O.o Tätä ollaan mietitty perinpohjin että mikäs on,aivan kuin ymmärtäisi puhetta :D
Syliin ottaminen on kauhua,hyökkäilyä ja puremista..entisessä kodissa on pienestä asti säikäyttämällä otettu syliin ja joskus myös pesäkoppi revitty päältä ja napattu syliin,johtunee tästä varmaan :/
Joten otamme syliin vain kynsien leikkuuseen jne muuhun tarkasteluun kerran kuussa :/

Tosiaankin tainnut syliin ottaminen jäädä huonoksi kokemukseksi ja sen takia sitten käyttäytyy agressiivisesti itselleen epämieluisassa tilanteessa.
Onko kanillasi jotain lempiherkkua, jota aina silloin tällöin saa. Tämän avulla voisit mahdollisesti saada tilanteen mieluisaksi. Ensiksi aloittaa silloin kuin kani on rauhallinen ja antaa herkun(pienen osan/palan), sekä rauhassa syödä. Sitten voisi hieman koittaa syliin ottaa ja laskea takaisin, sekä antaa herkkua. Sen jälkeen vaikkapa vasta seuraavana päivänä tehdä uudestaan.
Hiljalleen kani saattaa huomata että on mukavaa ja palkitsevaa, kun tulee siihen ja voi huonot kokemukset unohtua. Otat kanin ihan vain hetkeksi syliin, jonka jälkeen laittaa takaisin ja antaa herkun, sekä aikaa taas jolloin ei yritä nostaa. Ajan kanssa mahdollisesti pidempiä aikoja syliin ja voi ollakin, että agressiivisuus saattaa unohtua :)

Kanit nyt saattavat olla melkoisen jääräpäisiä ja tapoihin juurtuneita, mutta jos ei kokeile niin ei voi tietää mitä voi saada aikaan.



Ollaan koetettu juurikin tuota menetelmää vaikka kuinka kauan :/ Ja kun Nöpöä ei niin vain nosteta syliin niin se on hankalaa :S Nyt ilmeni semmoinen asia et jos nostaa jalkaa niin Nöpö tulee ja pukkaa pään jalan alle ja sit jalalla saa ihan rauhassa silitellä otsaa O.o Kädellä jos menet ja teet saman nii tulee kynsiä ja hampaita vastaan kunnolla..Kumma myös (tai en tiedä onko kummaa..) mut mun jaloissa se pyörii ko häkkyrä ja joskus myös näykkii nilkkoja,mutta iloloikkiakin tulee samalla..avokkini kun tulee huoneeseen niin rauhoittuu samantien ja menee makaan jonnekki O.o
Muokattu viimeksi: 26.01.11 22.32
27.01.2011 17.06
000110714_r
Viestejä: 242
Vastauksiaa , kiitoss :))
28.01.2011 23.34
021505415_r
Viestejä: 4370
Hämeenlinna
Pepe kirjoitti:

En oikein tienny mihin tän kysymyksen tukkis, mut tänne nyt laitan :)

Eli Pepe on n.2v uros kani ja vähän arka. Aina kun sitä yrittää silittää niin se pinkoo jonnekin, vaikka tulisi rauhallisesti lähelle ja puhuisi lempeästi. Toinen juttu taas on, että kun otan sen syliin, se hyppää pois tai alkaa näykkimään. Oon yrittäny herkuilla, että tulis syliin, mut eipä oikein näy kehitystä. Voisko joku auttaa?

Kaikki kanit ei ole sylikaneja, eikä niitä voi sinne pakottaa. Siihen on vain totuttava. Mä itse teen niin, että en päästä kania alas jos se potkii, nimittäin silloin se oppii että riehumalla pääsee alas. Odotan että se rauhottuu ja lasken maahan. Meillä on toiminu, ja kaikki puput antaa kiltisti hoitaa kynsienleikkuut, nostamisen sunmuut.

17.02.2011 15.57
020581243_r
Viestejä: 18
Sastamala

Ajattelin nyt tänne pistää viestiä, vaikken millään tavalla auta ongelmassa

Itselläni on kaksi leijonanharjasristeytystä, huhtikuussa 1v. Molemmat tyttöjä. Alkuun meni kaikki hyvin, mutta viime aikoina olen joutunut pitämään puput eri häkeissä Roosan sekoilujen takia... Se ilmeisesti luulee olevansa poika! Asia on moneen kertaan tutkittu, että ovat molemmat tyttöjä. Lähiaikoina on sitten käynyt jo niinkin, että selkään hypätessää Roosa ottaa hampaillaan kiinni Alicen selkäkarvoista :( Niinpä Alicella on välistä kalju laikku selässä, ja ovat nyt olleet ehkä viikon erillään. Huoneessa vapaana ovat kuitenkin yhtä aikaa, eikä siinä ilmaannu pientä takaa-ajoa kummempia ongelmia! AUTTAKAA, mistä johtuu? voivatko kanit olla lesboja?

Toinen ongelmani näiden muksujen kanssa on niiden arkuus. Alicen kun ottaa syliin, se murisee ja rimpuilee pois, Roosa taas jähmettyy kauhusta eikä tee mitään. Samasta poikueesta kaverillani on kani, joka tunkee väkisin syliin ja on niiin kiltti kuin vai olla voi! En usko että synnyinkodissa on kohdeltu huonosti, ja itsekin olen alusta asti kysynyt neuvoa kokeneemmilta kani-ihmisiltä. Lattialla ollessani hiljaa paikallani kanit kyllä tulevat haistamaan, ja kiipeävät päällekkin, mutta heti jos yritän silittää, pinkovat karkuun.

Olisin tosi kiitollinen jos auttaisitte näissä ongelmissa!

Muokattu viimeksi: 17.02.11 15.57
17.02.2011 17.02
021505415_r
Viestejä: 4370
Hämeenlinna

^ Naaraskanien astuminen on normaalia, ne selvittävät vain välejään ja sitä kumpi on pomo. Sinuna antaisin kanien selvittää itse välinsä, jos meno pysyy kuitenkin suht. rauhallisena, etteivät oikeasti tappele tai mitään.

Ja tuohon arkuuteen ei välttämättä auta mikään, kaneja olis poikasena tarvinnu pidellä paljon sylissä ja totutella käsittelyyn. Vielä ei toki ole myöhäistä, kerroinkin tossa ylempänä miten itse menettelen kanin kanssa, joka ei välttämättä pidä sylissä olosta.

22.02.2011 17.22
020581243_r
Viestejä: 18
Sastamala
Kiitos avusta! Olen nyt koikeillut tota vinkkiäs, etten päästä pois jos rimpuilee... Vaikka välillä on kyllä pakko, kun pelkään että pudotan :( Mutta on toiminut!!
22.02.2011 17.52
021373120_r
Viestejä: 336
Jyväskylä
Koitappa peittää kanin silmät kun se rimpuilee, saattaa äkillisesti vähentyä sekin.
22.02.2011 23.48
021755320_r
Viestejä: 1932
Joensuu
Ville on samanlainen, hirveen puolustava häkkiä (reviiriä) ja Pumpulia kohtaan, ja jos menee häkkiin sorkkimaan niin sillon ei murinoilta ja kynsienhuitomisilta vältytä. Tosin, heti kun ukon ottaa häkistä pois niin luonne kääntyy ihan päinvastaseksi, tulee semmonen luppana mammanpoika että. ;) Miullepa tuo Ville vähiten äksyileekin. Koira ja kissat saa ihan armottomasti turpiinsa jos liian likelle tuppautuvat. :D
" My heart has joined the Thousand. "
23.02.2011 01.06
021505415_r
Viestejä: 4370
Hämeenlinna
Roosa kirjoitti:
Kiitos avusta! Olen nyt koikeillut tota vinkkiäs, etten päästä pois jos rimpuilee... Vaikka välillä on kyllä pakko, kun pelkään että pudotan :( Mutta on toiminut!!

Otat vaan napakan otteen ja istut vaikka lattialle. Siitä nyt ei hirveän pitkä pudotus ole. Ja tuosta Minjan ehdottamasta konstista voi hyvinkin olla apua.

23.02.2011 18.15
Mää koitin Lupun kanssa tota Minjan sanomaa että peittää silmät. Kun pidin sitä selällään, peitin kädellä silmät niin rauhottu! Oli tosi kauvan mun sylissä selällään kiltisti :)
01.12.2011 22.14
En tiedä onko tämmöiseen jo vastauksia mutta kirjotanpahan nyt.

Lilli on siis aina ollu säikyn puoleinen ja arka. ei ole koskaa oikein pitänyt sylissä olemisesta ja hyökkii ihmistä kuin veljeensä kohtaa. monta ongelmaa siis. en olisi näinkään ihmeissäni että se vain minulle hyökkisi mutta kun se menee ja repii karvaa veljeltänsä ja puree, hyökkii, uhittelee. koskaan ei tiedä että onko sillä suolitukos vaiko ei kun se syö ne karvat :d Valeraskauksia ei ihme kyllä ole kauhean usein, tänä vuonna varmaan vain 2 kertaa.
02.12.2011 10.26
022433731_r
Petsie_supportmember_small
Viestejä: 2003
Klaukkala

Hyökkiikö se aina kun ees kävelet kotona vai sillonkin kun oot paikoillaan? :) Kaikki kanit ei tykkää olla sylissä, siihen on vain totuttava. Itse oon vähän siitä päässyt eroon ainakin Pöpön tapauksessa että en ollenkaan huomioi sitä rimpuilua. Ja Olen kanssa kehittänyt sellasen päähieronnan mistä Pöpö alkaa välillä tyytyväisenä rouskuttaa hampaita.. :D

Mutta siis yks vaihtoehto on tietenkin sterilointi, vaikka ei sekään aina kanin luonnetta paranna. Voi olla että jos kani tekee tuon kaiken reviirin puolustamisen merkeissä niin siinä tapauksessa leikkaaminen voisikin auttaa.

Mä olen kanssa joskus tehnyt niin, (voi kuulostaa julmalta) että jos Veera alkaa ihan liikaa puolustaa reviiriään Pöpöltä, että Pöpö ei sais ees omalle ruokakupilleen mennä vapaana ollessa kun Veera olettaa sen olevan omaa omaisuuttaan... Niin yleensä menen sitten kanien luokse, esimerkiksi niin että molemmat on ruokakipon lähellä ja näen et Veera alkaa olee taas jahtamisaikeissa, niin kävelen vaan sitä päin (en siis törmää kaniin tai mitään, Veera kun aina väistää minua), niin että tavallaan minä valloitan sen reviirin Veeralta, ja että Pöpö sais sitten rauhassa syödä. Tätä tarvii tehdä kyl harvoin, kun ei tuo Veera niin usein oo kiukkupäällä mutta pari-kolme kertaa tehtynä n. 15 min sisään saa Veeran vähän rauhoittumaan ja ehk tajuumaan et kuka se pomo oikeesti onkaan, ja ymmärtää et minäkin voin häätä sen pois MINUN reviiriltä.. :)

http://siisinkarvakorvat.blogspot.fi/
07.01.2012 12.17
021512806_r
Viestejä: 3
Helsinki

Mitä teen,kun yli vuoden ikäinen kääpiöluppani kerjää huomiota puremalla?

Neiti tulee koko ajan syliin ja jos sitä ei silitä, niin se alkaa raapimaan ja puremaan.

olen yrittänyt ruisauttaa hieman vettä joka kerta kun se puree,mutta ei tunnu juttu toimivan. (Iines) on muuten hyvin seurallinen ja antaa pitää sylissä hetken, kunnes ilmoittaa puremalla haluavansa pois. Pyyhkeitäkin on Iineksen huoneeseen laitettu että niitä sais purra mutta ne unohtuu heti kun ihminen astuu huoneeseen. kani pinkaisee ihmisen jalkoihin ja jos haju on uusi, se alkaa näykkimään housun lahkeita.

Apua tarttis!!

07.01.2012 23.46
021405352_r
Viestejä: 24
Helsinki
Meilläkin Danalla on tullut tuo reviiritietoisuus, hyvin harvoin jättää hyökkimättä käden kimppuun jos sieltä yrittää silittää, mutta tämä oikeus suodaan tytsylle kun se on aivan normaalia. Kyllä meillä kaikki kanit tietää omat reviirisnä ja käyttäytyykin sen mukaan.
08.01.2012 13.15
022265840_r
Viestejä: 185
Vihti

Lainaan nyt ihan itseäni, eli toiseen ketjuun kirjoittamani kommentti:

'Meillä ei rumasta huomion kerjäämisestä palkita ketään, eli tönäistään tylysti kauemmas jos vaativat huomiota rumalla käytöksellä. Jos eivät meinaa uskoa pidetään tylysti päästä painamalla aloillaan käsivarren etäisyydellä. Sitten heti kun lähestyvät nätisti (ensin voi mennä useampikin kerta huonosti, eli varattava aikaa...) palkitaan niillä vuolailla hellyyden osoituksilla. Kun päättäväisesti on toimittu oppivat "riiviötkin" hetkessä pyytämään hellyyttä nätisti ilman kynsiä tai hampaita. Ts. tulevat tönäisemään tms hellästi. Tosin meillä kun toimitaan näin kaikkien elikoiden kanssa pienestä pitäen ei kovin pahaa käytöstä ole edes päässyt syntymään. (Poikkeuksena meilläkin on asunut yksi, joka tosin oli totaalisesti pilattu jo edellisessä kodissa ja oli muutenkin agressiivinen kaikkia kohtaan.)

Joku tietysti tähän "kovaan kouluttamiseen" varmaan puuttuu, mutta meillä on sen verran lapsia, koiria ja kaneja että tiettyjä sääntöjä on kaikkien noudatettava niin homma sujuu ja kaikilla on hyvä olla, eikä uusia vaatteitakaan tarvitse ostella elukoiden vuoksi. Ja mielestäni meidän lauma elää onnellista ja sopuisaa elämää, ja kaniemme hyvää ja reipasta käyttäytymista jatkuvasti ihaillaan ja ihmetellään '

Ts. Minä en huonoa käyttäytymistä salli vaan tarvittaessa opetan myös taloutemme kanit tavoille, ja jos joidenkin yksilöiden kanssa joutuukin näkemään vähän vaivaa tapakasvatuksen suhteen on palkkiona vuosien sopuisa yhteinen taival ja laumaan mahdollisesti tulevat uudet jäsenetkin saavat oikeanlaista käytösmallia, ettei pian ole kaaos, kun on lauma huonokäytöksisiä elättejä talossa. Meillä ei kenelläkään perheejäsenellä ole oikeutta puolustaa mitään aluetta agressiivisesti. Jos ei yksilön henkiset kyvyt ja päättäväisyys riitä rauhanomaiseen johtorooliin, kuuluu asema jollekin muulle (siis pieni välienselvittely sallitaan, mutta tilanteen on mentävä ohi nopeasti ja rauhan palattava ja tietenkään en voi olettaa esim. kaniuroksien pystyvän asumaan keskenään samassa rajoitetussa tilassa, mutta ei meillä kaltereiden läpi yritetä toisia raadella) ja jokatapauksessa ihmiset ovat meillä aivan kaikkien eläinten johtajia, eikä niitä kohtaan sallita ikinä agressiota. Joskus tapojen opettaminen voi tosiaan vaatia enemmänkin toistoja ja kärsivällisyyttä ja erilaisia keinoja kannattaa kokeilla.

Tuo vesisuihku toimii parhaiten, kun kani tekee jotain kiellettyä etäällä esim. järsii huonekaluja. Ihmisiin kohdistuvaa käytöstä korjaan mieluiten suoraan ihmisen toimesta. Niin ja tuollainen selkeä dominoiva käyttäytyminen on helppoa korjata päättäväisella ojentamisella, oma lukunsa on sitten pelkoagressiivisuus yms. joihin ei siis edellä kerrottu päde. Mutta tärkeintä kaikissa tapauksissa on: oma tyyni ja päättäväinen mieli ja asenne, mikä luo luottamusta kaikentyyppisissä elukoissa.

01.03.2012 18.28
021839085_r
Viestejä: 81
Oulu
Meijän Bea kaivaa sylissä. Eli tiiättehän miten kanit kaivaa :D? Mitenhän saisin tuon todella ärsyttävän tavan pois?
Pörhelöt pomppii
01.03.2012 18.47
Bea kirjoitti:
Meijän Bea kaivaa sylissä. Eli tiiättehän miten kanit kaivaa :D? Mitenhän saisin tuon todella ärsyttävän tavan pois?

Sylissä kaivamisella kani voi yrittää ilmaista tahtovansa pois. Kaivaminen on kuitenkin kanilla luonnostaan vaistoissaan joten sitä tuskin saa tyystin opetettua pois ja minun mielestäni ei tarvitsekkaan. Normaalia kanin käytöstä . Kokeila laskea pupu lattialle aina kun aloittaa kaivamisen ja katso rauhoittuuko siitä yhtään. Meillä on harrastettu semmoista että sitä ängetään ihan itse väkisin syliin ja hetken kuluttua alkaa vimmattu ruopiminen mutta olen huomannut tätä tapahtuvan vain jos kani kaipaa kovasti huomiota tai jos olen juuri aikaisemmin pitänyt sylissäni toista kania. Etenkin naaraat saattavat kovalla kaivamisella, kuopsuttelulla ja joskus jopa tassujen tömistelyllä merkitä jotain aluetta omakseen.

08.03.2012 19.30
Iines kirjoitti:

Neiti tulee koko ajan syliin ja jos sitä ei silitä, niin se alkaa raapimaan ja puremaan.

Meillä sama ongelma tosin vain näykkimisenä. Apua?

15.04.2012 15.32
021903460_r
Viestejä: 668
Espoo
^ Kani on pilattu, yksinkertaisesti. Se ei välttämättä koskaan totu olemaan ihmisten kanssa jos se on kasvanut kanien keskellä, jotka nekin ovat pelänneet ihmisiä. Muun muassa emältään poikaset oppivat nopeasti, mitä kannattaa pelätä ja mitä ei. Tämä niin kutsuttu kasvattaja luultavasti kohtelee kanejaan jotenkin väärin, mikäli ne "juoksevat ympäri häkkiä pitkin seiniä", kuten itse sanoit. Kani on saaliseläin, joka vaistomaisesti menee pakokauhun valtaan kohdatessaan jotain uhkaavaa ja jos se on oppinut kokemaan ihmiset uhkaaviksi, on sen aivojen mukaan fiksuinta juosta karkuun ja taistella vastaan ihmisen kohdatessaan.

Varmaan olet jo itsekin hoksannut, että kyseiselle "kasvattajalle" ei kannata antaa enää lanttiakaan rahaa tuon toiminnan ylläpitämiseksi, ts. älä osta häneltä kaneja. Todella raivostuttavaa, että kukaan kasvattaa yhtään mitään eläimiä niin, että ne alkaavat pelkäämään ihmisiä. Tavoitteenhan pitäisi olla ensisijaisesti päinvastainen, rodunmukaisuus ym seikat tulevat (tai ainakin niiden KUULUISI tulla) luonteen ja käsiteltävyyden perässä.
Muokattu viimeksi: 15.04.12 15.33
15.04.2012 21.07
022433731_r
Petsie_supportmember_small
Viestejä: 2003
Klaukkala

Meillä oli aivan samanlaista alkuun Veeran kanssa, meni pakoon minkä kintuistaan pääsi ja puri kädet verille jos meni häkkiin kättä laittamaan. Olen saanut käsittelyyn tottumaan täydellisesti, mutta vieläkin se kiinniotto on todellinen operaatio.. Ovat vaan niin arkoja, kumpikin kani. Pöpö ei oo koskaan ollut aggre, mutta sitäkin arempi.

"^ Kani on pilattu, yksinkertaisesti. Se ei välttämättä koskaan totu olemaan ihmisten kanssa jos se on kasvanut kanien keskellä, jotka nekin ovat pelänneet ihmisiä. Muun muassa emältään poikaset oppivat nopeasti, mitä kannattaa pelätä ja mitä ei.  "

Mun mielestä tuo on täysin totta, ja itsekin olen edelleen sitä mieltä että mun kanit on vaan pilattu edellisessä kodissa. Elivät yksin omissa häkeissään, ei muuta ihmiskontaktia kuin ruoan antaminen ja välillä (alle kerran viikossa) häkkien siivoaminen. Oli pikkulikoilta kiinnostus vaan loppunut. Vieläkin käy mielessä että pitäiskö vaan antaa periksi, en jaksa aina pelotella kaneja jahtaamalla niitä, mutta kun ei niitä mitenkään muuten kiinni saa kuin yllättämällä tai jahtaamalla häkkiin tms. Veera nyt joskus antaa silittää ja sen jälkeen nostaa, mutta tämä tapahtuu ehkä kerran viikossa jos sitäkään. Pöpö menee karkuun jo metrinkin päästä. Rakastan kuitenkin kanejani niin paljon, ja kaikki muut "huonot" piirteet olen saanut kuriin joten en näe kuitenkaan kaneista luopumista oikeana vaihtoehtona.

muoks. ja kanini ovat kuitenkin uteliaita, jos menen matalaksi lattialle niin tulevat melkeen heti haistelemaan, mutta kun alkaa isommin liikkumaan niin heti mennään pakoon. Puolessa vuodessa ollaan edistytty nyt tän verran, tuskin tämän enempää saan näitä kesytettyä mutta käy tämäkin mulle.

Muokattu viimeksi: 15.04.12 21.13
http://siisinkarvakorvat.blogspot.fi/

Kommentointi on sallittu vain sisäänkirjautuneille henkilöille

Logo-labyrintti