Toisen koiran ottamisesta? (Koirat > Pennut)

29.02.2008 19.37
Saisinko kokemuksia teiltä jotka ovat ottaneet toisen koiran sen ensimmäisen kaveriksi? Dobby on kohta kaksi vuotta ja kaverin hankkiminen on tullut puheeksi. Hyviä vinkkejä ja kaikenlaisia kokemuksia kuunnellaan ja otetaan mielellään vastaan..
29.02.2008 19.55
jo minäkin haluan tietää koska haluan varmastikin parin vuoden päästä toisen koiran :)
29.02.2008 20.14
018814926_r
Viestejä: 106
Valkeakoski

Noh... Itselläni on kolme koiraa, mutta mitä nyt kertoisin.. Se on hirveän vaikea "neuvoa" kun en tunne teidän koiria. Meillä oli ensin 1 uros, jolle kaveriksi toinen uros (vieläpä paljon isompi kokoinen eli vanhempi eb ja nuorempi mastiffi), ei mitään ongelmia ole ollut (toki luista saatetaan vähän toiselle murahdella, muttei muuta). Sitten tuli vielä poitsujen päiviä piristämään yksi narttu, eikä edelleenkään mitään ongelmia edes juoksujen aikana.

Sitten taas meillä oli tuon ekan uroksen kaverina ensin bertsunarttu ja ne alkoivat tappelemaan jatkuvasti ihan verissä päin että oli pakko luopua tuosta nartusta. Muiden kanssa kyllä tuli hyvin toimeen ja nämäkin tuli n. vuoden toimeen todella hyvin, mutta sitten alkoi nahistelut ja sen jälkeen jatkuvat kunnon tappelut. Eli itse en allekirjoita tuota, että urokselle automaattisesti kaveriksi narttu. Tietenkin sitten mikäli oma uros ei muutenkaan siedä muita uroksia, mutta mikäli ei koskaan ole muiden urosten kanssa ollut ongelmia (edes omalla reviirillä), niin uros on ihan harkittava vaihtoehto. Tämä on tosin vain omamielipiteeni. Kahta narttua en ehkä uskaltaisi ottaa, sillä KUULEMMA ne saattaavat tapellessaa jopa tappaa toisensa.. Ja on pojat muutenkin mielestäni paljon helpompia =)

29.02.2008 21.06
meidän juppe on kiltti muita koiria kohtaan. se on uros ja sitä ei ainakaan leikata ennenkuin käytetty jalostukseen (sijoituskoira) että tuleva kaveri saattaisi olla toinen uros. tai sitten narttu ^^ mutta se narttu pitää sitten leikata ehkäpä. vai miten tuo juoksu juttu on onnistunut? urosta kun ei voi vielä leikata siinä kahden vuoden päästä kun sillon vielä käytetään astutuksiin..
29.02.2008 21.33
Avatar_female
Viestejä: 4350

Riippuu hirveästi koirista itsestään miten yhteiselämä toimii. Jos molemmat ovat itsevarmoja ja hallitsevia, ongelmia tulee ihan takuulla. Järkevät koirat yleensä sopeutuvat toisiinsa nopeasti. Henkilökemiat ratkaisevat. Jos ensimmäinen koira on valmiiksi tulinen, kannattaa kaveriksi valita tasainen rotu jolla ei pala käpy kovin herkästi.

Koirien yhteipeli on työlästä jos yhdessä on leikkaamattomat uros ja narttu. Juoksuajat voivat käydä koirien voimille ja stressata omistajaa ihan mahdottomasti. Poikapari pärjää yleensä hyvin ja selvittää välisä pienellä nokkapokalla. Nartut tulevat USEIMMITEN hyvin juttuun, mutta jos nartut tappelevat, voi hengenlähtö olla tosiasia. Nartut eivät tappele äänellä ja pölinällä kuten urokset vaan raatelevat ihan tosissaan. taas kerran rotu ja yksilön temperamentti vaikuttavat enemmän kuin mikään muu. Kaksi cavalieriä tuskin toisiaan teurastaa, oli koostumus sitten mikä hyvänsä. Kaksi kettuterrieriä taas luultavasti tappelee, olivat ne sitten kumpia hyvänsä.

29.02.2008 21.37
no entäs welsh corgi ja sakemanni.
29.02.2008 22.12
Se on kovasti kiinni siitä, millainen suhde/arvojärjestys teillä kotilaumassa on. Eli sii ihmisten ja koirien kesken. Jos koira on kingi, niin silloin voi tulla isojakin ongelmia. Tosin ei niitä aina tule. Riippuu koiran luonteesta. Meillä tuli aluksi ongelmia, kun kaksi aikuista toisilleen vierasta uroskoiraa muuttivat saman katon alle, enkä minä osannut toimia koirien mielestä oikein. Sitten kun opettelin käyttäytymään koirien mielestä johtajan elkein, niin loppuivat tappelut, eikä ole sen koommin ollut repeytyneitä korvia taikka nyhdettyjä turkkeja. Ei ollut pojilla enää tarvetta taistella siitä johtajan pallista. Eli tosi paljon on kiinni ihmisten käyttäytymisestä se, miten koirat keskenään tulevat toimeen. Usein ihmiset omalla käytöksellään aiheuttavat koirien välille kitkaa.
Muokattu viimeksi: 29.02.08 22.15
29.02.2008 22.14
meillä pyritään ja pidetään siitä kiinni että me olemme pomoja.
29.02.2008 22.16
Silloin tuskin tulee ongelmia. Ei varsinkaan, jos uusi tulokas on pentu. Meillä ei ainakaan ole tullut ongelmia silloin kun tulokas on ollut pentu. Minä luulen, että sillä mitä rotua koirat ovat, ei ole niinkään merkitystä kunhan ihminen on se pomo.
Muokattu viimeksi: 29.02.08 22.23
29.02.2008 22.21
020666359_r
Viestejä: 365
Helsinki

mekin aiotaan ostaa toinen koira hanin kaveriksi, äiti ehdotti rotikkaa.. mutta en minä hiveesti siitä asiasta tykkää kuen tuo ei niistä pidä, niin kannatan toista sheltti

29.02.2008 22.22
018814926_r
Viestejä: 106
Valkeakoski
Meillä juoksut sujuneet hyvin, vaikka onkin klaksi urosta. Toinen on niin nuori vielä, ettei oikein ymmärrä semmosista hommista ja toista ei muuten vaan kiinnosta. Juoksusuojia käytetään ja onneksi meillä on iso talo ja voidaan koirat sijoittaa eri kerroksiin kun neitillä on juoksut päällään... Toki niiden annetaan olla laumassakin silloin kun ovat valvovan silmän alla koko ajan (vaikka on nuo suojatkin)! Meillä kyllä tarkoitus leikkuuttaa tuo neiti viimeistään ensi keväänä, niin eipä tarvii sitten niiden veristen rättien kanssa pelata montaa viikkoa putkeen
=) Ei siis ainakaan koiran rättien =D
29.02.2008 22.23
joo no yleensä vanhemmat koirat suhtautuvat pentuun hyvin. sakemanneista olen kuullut että ne ovat mustasukkaisia omistajistaan. welsh corgeissa en ole tällaista huomannut . joka koirahan voi olla mustis riippuu koirasta. mutta sakemanneilla on se laumavietti mielestäni jotenkin vahvempi. meidän jupella taas on vahtiviettiä paljon
29.02.2008 22.27
018814926_r
Viestejä: 106
Valkeakoski
Juu kyllä tosiaan vanhemmat koirat ottavat pennun hyvin vastaan, mutta esim. kaveripiirissänä on kaksi narttua, jotka eivät voi sietää pentujakaan... ei minkäälaista pentua... Vaikka Maxikin oli pentuna todella rauhallinen ja uskoi kyllä jos toinen koira sille esim. murahti, mutta nämä nartut olivat silti käymässä päälle kuin yleiset syyttäjät. Ja tiedän että ne tekee niin kaikille pennuille, muutama aikuinen koira on joita ne sietää. Ja kumpikaan näistä nastuista ei oo edes kovinkaan vanha saati sairas... Muutaman uroksen tiedän kanssa jotka eivät pennuista juurikaan välitä, tosin ei kyllä juuri muistakaan koirista...
29.02.2008 22.32
mä luulen, että sakemannit voi olla enempi mustiksia sen vuoksi, että niillä on enempi omaa päätä ja kovaa luonnetta, jolloin ne helposti pitävät itseään ihmisen yläpuolella. koirahan on silloin "mustis", kun se katsoo voivansa vahtia omistajaansa, eli pitää itseään pomona. Rodulla on varmaan merkitystä siinä kohtaa, että jotkut rodut ovat huomattavasti toisia rotuja omapäisempiä ja kovempia. Minä en uskaltaisi itselle ottaa sakemannia, koska minusta ei olisi sen kouluttajaksi... Bullmastiffissa on jo ihan tarpeeksi työsarkaa minun taidoille
29.02.2008 22.36
meillä on ollut sakemanni kun olen ollut pienempi, ja ritassa on puolet sakemannia. juppe on ihan puhasrotunen, mutta n.parin vuoden päästä kun juppe on suht hyväksi koulutettu (siis että on hanskassa) niin sitten se sakemanni, mutta mitä olette mieltä sopiiko welsh corgi ja sakemanni kokojensa puolesta kavereiksi?
29.02.2008 22.49

Meillä muuten tämä sekarotuinen kaveri inhoaa pentuja. Kun tuo mastiffi tuli taloon, niin tämä vältteli pentua kuin ruttoa. Moinen käytös kertoo kai koiran epävarmuudesta. Aluksi pelkäsin, että pennulle ja tälle sekarotuiselle olisi voinut tulla myöhemmin tapeluita, mutta onneksi toi ihan pikku pentu aika meni hyvin, eikä ongelmia tullut. Epävarma koira voi käyttäytyä agressiivisesti pentuja kohtaan. Itsevarma koira taas ei yleensä paljon kakaroista välitä. Mä olen myös kuullut narttukoirista, jotka eivät voi sietää pentuja.

Kyllä meillä muuten tuo kaveri, joka on koirista ylimpänä, koulutti uutta tulokasta melkoisen rankalla kädellä heti alkuun. Pentu eksyi tämän ruokakupille, kun minä typerä en ollut tarkkana. Siitä tuli sitten iso reikä pennun päähän, mutta ei ole muksi sen jälkeen ikinä enää yrittänyt tuon koiran kupille. Ja nämä kaksi koiraa ovat olleet alusta asti ihanparhaita kaveruksia.

Muokattu viimeksi: 29.02.08 22.59
29.02.2008 22.55

Mun kaverilla oli tanskandogi ja kääpiöpinseri. Ihan hyvin tulivat juttuun. Ja kyllä meidänkin koiruuksilla on tuota koko eroa tosi paljon (20kg, 60kg ja 85kg). Eli tuo sekarotuinen kaveri on muita paljon penempi. Muuta onneksi hän on sitäkin nopeampi (ja muut sitten vastaavasti vähän hitaita ) Taitaa olla Maxikin vähän muita perheen koiria isompi..... Mä uskoisin, että kokoero ei tule olemaan ongelma. 

Muokattu viimeksi: 29.02.08 22.57
29.02.2008 22.59
ok no itsenikään mielestä ei ole. kunhan ihminen on se joka päättää asiat eivätkä koirat..
01.03.2008 12.53
018814926_r
Viestejä: 106
Valkeakoski
Juu meillähän Maxi on vielä pentu (kohta tulee vuosi mittariin), mutta painoa jo reipas 80 kiloa ja pelkkää lihasta... Hugo painaa jotain 30 kiloa ja Nessu n.25, eli kyllähän noilla kokoeroa on ja tulee olemaan vielä enemmän kun MAxi kasvaa. Mitään ongelmia ei ole ollut kokoeron suhteen, mutta englannibulldogit on sen verran rotevia rakenteeltaan. Mutta esim. jonkun mäykyn tai chichun kaveriksi en noin suurta koiraa edes ajattelisi..
01.03.2008 13.11
022644852_r
Viestejä: 4119
Mynämäki
Meillä Tinon lisäksi otimme Femman. Tino on kastroitu uros ja Femma narttu. Mitään ongelmia ei ole ollut. Tosin Tino onkin jo melko vanha että ikäeroa ainakin on. Ite en suosittele toista koiraa ennen kuin edellinen on täysikasvuinen. Kauhea hinku ihmisillä heti saada toinen koira, vaikka 1-vuotiaskin koira on vielä aivan kakara. Sanotaan että koira on parhaimmillaan 5-vuotiaasta ylöspäin. Aikaisintaan toinen koira, kun edellinen on 2-3-vuotias, sitä mieltä minä olen. Sit pitäis kans miettiä minkä takia haluisi sen uuden koiran? Onko kysymys vaan siitä, että on kyllästynyt edelliseen vai että tekee mieli ahnehtua tai että vaan tykkää pennuista?? Kun on oikeat syyt sen toisen, kolmannen, neljännen jne. koiran hankintaan, niin siitä vaan :)
"Koirasi voi elää ihmisten kanssa ihmisten maailmassa, mutta sen vaistot kuuluvat silti koiralle" -Victoria Stilwell
01.03.2008 13.18

itselläni on mielestäni monta hyvää syytä.

rakastan eläimiä varsinkin koiria. kahdella koiralla on toisistaan seuraa jos olen töissä. tykkään puuhastella koirien kanssa ja haluan tottakai antaa koiralle hyvän kodin, muita syitä on myös  :)

joskus tulevaisuudessa siis n.10-20 vuoden päästä kun kävisin kouluttajakursseja tms. ja olisin monta vuotta koirien parissa, minulla voisi olla kokemusta enemmän ja voisin alkaa tekemään "hyväntekeväisyyttä". ideana on ollut että antaisin ns. ongelmakoiralle kodin, annan sille aikaa rauhoittua, opetan sen kunnon koiraksi, ja etsin sille loppuelämäksi asiantuntevan kodin, jos kotia ei löydy niin pidän koiran itse, kotia olen valmis etsimään pitkäänkin. miltä tällainen idea teidän mielestänne kuulostaa. "haavena" tämä on vasta n.10-20 vuoden päästä kun tiedän PALJON enemmän koirista.

Muokattu viimeksi: 01.03.08 13.18
01.03.2008 13.27
Avatar_female
Viestejä: 4350

Jos koirien kokoero on hirveän suuri ja pienempi on lisäksi hentorakenteinen, voi sattua ihan tapaturmia. Suurempi voi huomaamattaan esim. litata heiveröisemmän pikkuisen oven karmia vasten. Kääpiökoiria on jopa kuollut näin. Itse tiedän ihan harmittomalta vaikuttaneen tapauksen: suuri koira nousi sohvalle ja sohva keinahti pudottaen nukkuneen kääpiökoiran lattialle. Se ei ollut varautunut tälliin ja satutti selkänsä tosi pahasti. Kaverin kääpiösnautseria hoidettiin pitkään kuntoon sen leikittyä yhden ainoan kerran vähän reippaammin vahvan riisenin kanssa. Jo yksi leikkikerta väänsi pienen pennun niin kieroon, että sillä oli useamman sentin korkeuseroa polvissa. Jos se olisi saanut kasavaa ilman osteopaatin suoristamista, siitä olisi tullut invalidi.

Jos koirien kokoero on kovin iso, täytyy ihmisen olla se järkevä osapuoli joka katsoo, että kukaan ei kolhi toista edes vahingossa.

01.03.2008 13.31

meillä katsotaan jopa jupen ja ritan leikkiä ettei rita isompana satuta juppea vahingossa. ja rita ei ole niin paljon isompi jumbo kuin juppe. onneksi juppe kasvaa tuosta vielä :)

niin joo ja rita on meidän perheen koira , koirat eivät asu saman katon alla! ne pääsevät välillä leikkimään toistensa kanssa. 

Muokattu viimeksi: 01.03.08 13.48
01.03.2008 13.37
Haa, mielenkiintoinen keskustelu.. itsellekkin uuden laumanjäsenen tulo toivottavasti joskus tulevaisuudessa käy toteen. Erhhmm... jatkakaa! käyn vakoilemassa. =)
01.03.2008 13.39

niin ja tosissaan mielipiteitä tuosta "hyväntekeväisyys" suunnitelmasta saa kertoa ^^

se on tuossa vain raakileena esitetty ja sen idea yksinkertaisuudessaan, muuta en ole vielä miettinyt, onhan siihen 20 vuotta aikaa ^^

01.03.2008 13.46

Antakaa sen vanhemman koiran aikuistua rauhassa ennenkuin hankitte sille kaveria,Däni on 3v ja kesällä sille tulee kaveri,nyt tuntuu siltä että se on valmis toisen uroksen tuloon :)

01.03.2008 13.48
däni kelle tuo viesti oli?
Muokattu viimeksi: 01.03.08 13.49
01.03.2008 13.50
Siis eikö tääll puhuttukkaan toisen koiran ottamisesta??Sori jos vastasin väärään paikkaan :D
01.03.2008 13.50
joo joo mut siis osoititko viestiäsi kellekään?
01.03.2008 13.51
Antakaa sen vanhemman koiran.......En.

Kommentointi on sallittu vain sisäänkirjautuneille henkilöille

Logo-labyrintti