|
|
|
|
|
|
Se mikä ei tapa, se tappo melkein. | |
Kiri kirjoitti:
Eläinlääkäri ilmoitti meille että pennut voi ihan hyvin luovuttaa jo 10vko iässä, itseasiassa se on niin suositeltavaa että kiintyy uuteen omistajaan tmv. se meille selitti kun kysäistiin (:
Kaikki elinlääkäritkään eivät aina ole oikeassa. Kissat eivät itsenäisinä eläiminä leimaudu ihmiseen kuten koirat, joten niitä ei ole tarpeen erottaa emostaan liian aikaisin. Kissat myös elävät pidempään kuin koirat, joten tämäkin puoltaa sitä miksi kissanpentu tarvitsee emoaan kauemmin kuin koiranpentu. Pentu tarvitsee ainakin sen 12 viikkoa emon läheisyyttä ja turvallisuutta, ja emo opettaa pennulle "kissan tavat".12 viikon iässä vieroitetut kissanpennut yleensä sopeutuvat ongelmitta uuteen kotiinsa. Ne ovat tuolloin saaneet riittävät eväät maailmalla selviytymiseen. Kissojen kielen pentu oppii 2-14 viikon välisenä aikana. Sitä, mikä siltä jää oppimatta tuona aikana, se ei enää myöhemminkään pysty oppimaan.Jos pennut saavat olla pitkään emonsa kanssa, ne ehtivät saada täysimittaisen tilaisuuden oppia emoltaan taitoja, joita se tarvitsee myöhemmin elämässään; kuten kissojen "kielen" vivahteita. On myös omistajan etu, että kissa saa emoltaan riittävät opit elämää varten. Ja, kun ajatellaan, että hyvin hoidettuna kissa voi elää yli 20-vuotiaaksi, on todellakin kaikkien edun mukaista antaa pennun olla emonsa kanssa riittävän pitkään. Muutama viikko on pieni aika ihmisen elämässä, mutta kissanpennulle se voi olla ratkaiseva aika sen loppuelämää ajatellen.
|
|
no meillä ei ole ollut mitään ongelmia nupun kassa vaikka tulikin 10vk iikäisenä
|
|
Suloinen kukka on pieni Nuppu, kaunis ruusu alku on upea ja piikikäs <3 | |
Minä en enää ottaisi alle 12viikkosta pentua, koska en halua ottaa riskiä, että sen pennun elämänlaatu kärsisi sen takia. Huomaa edelleen uusista käyttäjistä, että on otettu liian nuoria kissan pentuja ja sitten kysellään miten saa puremisen pois jne. |
|
Muokattu viimeksi: 25.07.09 09.20 | |
|
|
Huomaa edelleen uusista käyttäjistä, että on otettu liian nuoria kissan pentuja ja sitten kysellään miten saa puremisen pois jne. Niimpä. Minäkin hiukan kyselin kun eräs kertoili että tää meidän "mirri" on otettu 10vk iässä, myöhemmin soitti ja kysyi mitä tehdä kun kissa puree. no meillä ei ole ollut mitään ongelmia nupun kassa vaikka tulikin 10vk iikäisenä Ja silti kannatti ottaa riski ongelmiin, ja mahdollisesti tuleviin ongelmiin? Eläinlääkäri ilmoitti meille että pennut voi ihan hyvin luovuttaa jo 10vko iässä, itseasiassa se on niin suositeltavaa että kiintyy uuteen omistajaan tmv. se meille selitti kun kysäistiin. Hmm? Kyllä meidän eläinlääkärimme on sanonut, että luovutusajasta ei kannata tinkiä sillä se on itse kissan pennun parhaaksi. Minkäköhänlainen kissa tietäjä ko. eläinlääkäri on? (löytyyhän suomesta monenlaista eläinlääkäriä joilla on eri tiedon aloja, mitä toinen osaa sitä välttämättä toinen ei.) |
|
![]() |
Meillä oli joskus kissa nimeltä Mickey, joka tuli jo 7 viikkoisena meille. Mickeyllä ilmeni juuri tuota puremista sekä hyökkäilyä jalkoihin. Myös imi sormia. Muistakaahan, että kissa on luovutusikäinen vasta 12 viikkoisena! En kyllä itsekkään ottaisi enää kissaa, joka olisi alle luovutusiän. Valitettavasti on olemassa ihmisiä, jotak kuvittelevat vieläkin, että kissanpentujen luov.ikä olisi 8 viikkoa. Alkaisi kyllä epäilyttää "kasvattajankin" luotettavuus. |
![]() |
Kiri kirjoitti:
Eläinlääkäri ilmoitti meille että pennut voi ihan hyvin luovuttaa jo 10vko iässä, itseasiassa se on niin suositeltavaa että kiintyy uuteen omistajaan tmv. se meille selitti kun kysäistiin (:
No huh huh. Nämä on taas näitä lehmätohtoreita, jotka eivät tiedä kissoista yhtään mitään. Vanhaa harhaluuloa, että kiintyisivät omistajaansa enemmän, jos erotetaan emosta alle luovutusiän. Että ihmiset oikeasti uskovat näitä konitohtoreita ja sitten vielä tulevat pätemään keskustelupalstoille, että kyllä he nyt ovat oikeassa. Meidän näillä maatiaspojilla on selvät traumat liian aikaisesta emosta erottamisesta. Monet eivät tiedä millaista on elää riittävän kauan emon luona olleen pennun kanssa, eivätkä kiinnitä huomiota näihin käytösongelmiin, jotka saattavat tuntua ihmisestä harmittomilta, mutta hiertävät kissojen välisiä kemioita. Nyt olisi hyvä tilaisuus sitten täälläkin lopettaa turha löpinä, että kissan parasta olisi erota emosta ennen 12 viikon luovutusikää. Parasta ajankohtaa en tiedä luovutusiälle, mutta itse kallistun todellakin vähintään siihen 12 viikkoon. |
minni on jotain kaheksan viikkoo |
|
Minni: Miksi niin aikaisin otitte? E//En huomannutkaan Minnin olevan rotukissa. Kuinkas on kasvattaja noin aikaisin antanut? |
|
Muokattu viimeksi: 01.08.09 21.54 | |
|
|
Muokattu viimeksi: 01.08.09 21.38 | |
|
|
Femma kirjoitti:
Riippuu myös erittäin paljon kissasta. Kuten Juppe kirjoitti, normaalisti hyvin kehittynyt kissanpentu, joka syö kiinteää ruokaa eikä vaikuta riippuvaiselta emostaan, voidaan korkeintaan se pari viikkoa aikaisemmin luovuttaa. Kun kasvattaja sitoutuu luovuttamaan pennut väh. 12 viikkosina, niin sitä sääntöä tulisi noudattaa. Maatiaiskissan sen sijaan luovutetaan erittäin usein liian aikaisin. Sillon kun me hoopoa kyseltiin niin mietti vielä ennen kuin suostui luovuttamaan sen meille. Tunnolinen ihminen ja terveet hyvin kehittyneet pennut. Tais olla Hoopo, niinkuin aikasemmin kirjoitin, sen 10, melkein 11vkoa.
|
|
Sancho kirjoitti:
^ Taitaa Minni varmaa olla kotikissa? En ole ite ainakaan törmäilly ilmotuksiin missä myytäis rotukissoja 8 vkosina tai ylipäätään alle 12 vkosina.
|
|
Se mikä ei tapa, se tappo melkein. | |
Laku tuli meille noin 3-viikkoisena. On erittäin täyspäinen kissa, ei imeskele tekstiilejä tms. Ainoa mitä imeskelee, on jotkut viltit. Sisäsiisti on ollut aina. Aluksi juotettiin kissojen tuttipullosta emonmaidonkorviketta muutaman tunnin välein - myös yöllä. Vielä 8-vuotiaanakin neiti on oikea maitoparta
Tuttava otti viime kesänä ihan reilusti alle 12-viikkoiset kissapojat ja ihan normaaleja kissoja on niistäkin kasvanut.
|
|
|
|
Siis mitä? Miksi ihmeessä otitte noin aikaisin? Mielestäni vastuutonta niin kissan ottajalta kuin myyjältäkin ellei siihen ollut joku kunnon syy. |
|
Tietääkseni tuossa Lakun tapauksessa kissa on ilmestynyt pihaan kodittomana ja ollut siis orpo. Tässä tilanteessa on hyvä että kissa on otettu ja hoidettu se kuntoon. |
|
|
|
Olen nyt varmaan viikon tuntenut itseni vastuuttomaksi ja typeräksi ihmiseksi. Tuossa kun joitakin päiviä sitten laskeskelin, että Onnin meille tulemisesta tulee kohta kuluneeksi vuosi, laskin samalla Onnin ikää sen tullessa meille. Järkytyksekseni huomasin, että Onni oli meille tullessaan 75 päivän ikäinen, eli lähes 11 viikon ikäinen. |
|
![]() |
|
Muokattu viimeksi: 09.08.09 19.07 | |
|
|
|
|
Että jos jotain kiinnostaisi ottaa pikku karvapallero kotiin niin täältä löytyis vielä pari ;) |
|
![]() |
|
Muokattu viimeksi: 15.08.09 11.00 | |
minni on ollu meillä 8 viikosest asti |
|
![]() |
Kiri kirjoitti:
Eläinlääkäri ilmoitti meille että pennut voi ihan hyvin luovuttaa jo 10vko iässä, itseasiassa se on niin suositeltavaa että kiintyy uuteen omistajaan tmv. se meille selitti kun kysäistiin (:
Ei ole järin fiksu eläinlääkäri sitten siellä päin. Huoh. Kuten ainakin Malla tähän jo sanoi, niin luonnossakin ne pennut on paljon pidemmän aikaan emon kanssa. Tuo 12 vk on se minimi mitä pitäisi kyllä noudattaa! Mikä ihmeen hinku on saada joku rääpäle kotiin kun voi ihan hyvin odottaa siihen 12 viikon ikään asti, jestas. |
Tiku on lopetus uhan alta pelastettu mutta silloin se oli 6 kk vanha. Joten ei voi edes pennusta puhua ja Tiku kuitenkin oli jo hyvin luovutusikäinen silloin otto hetkellä.
Kyllä itse jättäisin ottamatta säälistä tuollaisilta uhkoilijoilta kissan. 99% ihmisistä ottaa juuri säälistä kissanpennun sellaiselta joka sanoo ne tappavansa jos ei kotia löydy. |
|
![]() |
|
![]() |
Mähän jo sanoin, että tuo omistaja ei uhkaillut vievänsä pennun lopetettavaksi, vaan oli ihan todella viemässä kun itse satuin kuulemaan että aikoo viedä ja päätin että kokeillaan meillä, parempi vaihtoehto mielestäni kuin viedä piikille. Itse otin yhteyttä emon omistajaan ja kysyin aikooko tosiaan viedä lopetettavaksi, sanoi että aikoo ja kysyin sitten antaisiko meille. Eri asia jos omistaja olisi kissanpentua suoraan kaupitellut että "jos et ota vien piikille" tm.. Eikä siis ollut mikään uhkailija näinollen, vaan yksinkertaisesti ihminen joka ei halua päästää kissamääräänsä liian suureksi. Mikä muuten on mielestäni ihan kunnioitettavaa, kun ottaa huomioon että kyseisellä henkilöllä on jo useita kissoja, ja tämä pentue pääsi syntymään, niin otti kuitenkin itseään "niskasta kiinni" ja päätti ettei itselleen ota enää kissoja, ettei niitä tosiaan tule liikaa. Hän on aiemminkin vienyt kissojaan lopetettavaksi kun on syntynyt pentuja, joten tiedän että ihan todella se olisi tuollekkin pennulle koittanut, eikä ollut mikään "uhkailukeino" pennun saamiseksi pois jaloista. "Loppujen lopuksi olisi paljon parempikin jos pennut otettaisi päiviltä, mikäli ovat maatiaisia." Eli siis, jos joku olisi luovuttamassa rotukissaa liian nuorena (kuviteltu tilanne) tai viemässä piikille, sen voisi pelastaa, mutta maatiaisen kohdalla parempi viedä piikille? En ymmärrä logiikkaasi, minusta kaikki elämä on kunnioittamisen arvoista ja jokainen ansaitsee sen mahdollisuuden elämään. |
Muokattu viimeksi: 19.08.09 17.35 |
Kommentointi on sallittu vain sisäänkirjautuneille henkilöille