Alle 12vko ikäiset pennut - Sivu 8 (Kissat > Pennut)

07.06.2010 21.42
021062038_r
Viestejä: 39
Juva
Lilli tuli kotiin 9 vai 10 vko,ei ole ollut mitään ongelmia,mutta elvis tuli muistaakseeni n.18vko ja sen kanssa oli alkuunsa ongelmia.oli jäänyt muiden lähdettyä ainoana "äitinsä lellikiksi" ja tätinsä hoidettavaksi, ja imi vielä.ihmisille etäinen ja varsinkin vieraita kohtaan arka,yritti imeä kotona tyynyn nurkkia,peittoja yms. pari kuukautta meni että alkoi viihtymään silitettävänäkin ja imeminen loppui.lillin tulon jälkeen on myös elviksestä tullut hyvin sosiaalinen,kun lilli on täysin sylikissa ja seuran haluinen kurisia.
11.06.2010 11.05
019613886_r
Viestejä: 5
Mikkeli

Mulle tuli Iitu 4,5kk ikäisenä ja Helmi 7vk ikäisenä. Iitu on aikamoinen arkajalka kaikkea kohtaan eikä välitä silityksistä eikä sylistä. Helmi taas on sellainen kova juttelemaan ja vastaa kun nimeltä mainitsee ja sylissäkin viihtyy ja yöllä vieressä ja kupeella nukkuu. Mullekkin Helmiä tuputettiin kovasti ja niin sitten sen suostuin ottamaan kun se jo söi ja kävi astiallla. Iitu taas ei tänäkään päivänä syö muuta kuin raksuja vaan..vaatimaton kisu on hän..

Nyt on Helmillä 5 4vk ikäistä pentua ja 2 on varattu. Lupasin luovuttaa 9-12vk ikäisenä. Pennuista kuvia Helmin kansiossa.

Muokattu viimeksi: 11.06.10 11.06
11.06.2010 11.56
022584121_r
Viestejä: 1357
Mikkeli

Äidilläni on kaksi tyttö kissaa, äiti ja tytär. Tämä tytär on siis ainoa joka aikoinaan jäi pennuista kotiin. Tämä tytär on ainoa pennuista, josta tuli aikuisena arka. Uskoisin, että voi siinä jotain vaikutusta olla kissan luonteeseen, jos jää ainoana pentuna pitemmäksiaikaa (tarkoitan siis pitkälti yli luovutus iän) emon "lellikiksi". Pennusta ei kasva niin ihmisiin kiintynyttä, kun on aina emo johon turvautua ja jonka kanssa jakaa hellittely hetket.

Mutta siis edelleen korostan, että pennun täytyy olla emonsa hoivissa vähintään 12 viikkoiseksi asti kehittyäkseen täysipäiseksi kissaksi.

11.06.2010 11.59
022425153_r
Viestejä: 2816
Jyväskylä
Helmi kirjoitti:

Nyt on Helmillä 5 4vk ikäistä pentua ja 2 on varattu. Lupasin luovuttaa 9-12vk ikäisenä. Pennuista kuvia Helmin kansiossa.

Luovuta vain suoraan 12vko ikäisenä. Pentu on liian nuori luovutettavaksi siitä alaspäin. Ei kannata tuommosia edes harkita. Kaippa haluat olla pennuille vastuullinen kasvattaja, vaikka vahinko pääsi käymään.

Jos ulkokissoja pitää leikkaamattomana ja tulee pennut, niistä kuuluu kantaa vastuu. Oli kuinka vahinkoja vain. Kissa on kissa ja se kuuluu luovuttaa 12 viikon ikäisenä. Siihen mitään ikähaitaria tarvita.

Muokattu viimeksi: 11.06.10 12.00
Nostetaan kissa pöydälle!
11.06.2010 12.23
022619147_r
Viestejä: 482
Kitee
Jostain syystä tuntuu että Rinna, jonka otin 11½vk vanhana, on "häiriintyneempi" kun Blues jonka otin 8vk vanhana. Rinna on agressiivinen muita kissoja kohtaan (ja koiria), sähisee, murisee ja nyt alkanu purrakki pentuu. Ja huomaa kyl että sitä ottaa päähän niin paljon ku pentu ei välitä häne pompotusyrityksistään. Blues hyväksyy kissat ja koiratki tosi hyvin. Rinna on sentään tullu paikasta missä oli koiria ja kissoja, Blues perheestä jossa ei oo ollu koiria ja muita kissoja vaan vanhemmat ja sisarukset. Rinnalla on ollu ihmisseuraa, Blues kasvo "ladossa".
"Some friends come into our lives and quickly go. True friends leave footprints on our hearts and we are never, ever the same"
11.06.2010 12.36
022425153_r
Viestejä: 2816
Jyväskylä
Kissat ovat yksilöitä. Ikä ei välttämättä vaikuta tähän mitenkään. Enemmän on kuitenkin niitä, jotka annetaan liian nuorina ja niistä tulee agressiivisia. Jotkut kissat ovat vain luonteeltaan sellaisia.
Nostetaan kissa pöydälle!
11.06.2010 13.05
000056516_r
Viestejä: 264

Samaa mieltä Mortin kanssa. Helmi: miksi ottaa se riski, että kissasta tulee käytöshäiriöinen kun olisi mahdollista tarjota sille elämä sisarusten ja emon kanssa luovutusikäiseksi saakka. Jos meinaat pennut pitää 9 viikkoisiksi asti, niin kolme lisäviikkoa ei ole paljon pyydetty, mutta kissojen kehityksen kannalta on todella tärkeä aika, jossa kissa oppii vielä paljon emoltaan ja sisaruksiltaan.

11.06.2010 13.11
022619147_r
Viestejä: 482
Kitee
Meillä taas on niin et ainoo kuka on agressiivinen, on Rinna, ja se on ainoo joka on otettu luovutusikäsenä. Muut on otettu 8-10vk vanhoina ja hyvin oo ollu mitään ongelmaa. Ja enemmän on ollu ongelmia syömisenki suhteen Rinnalla ku muilla.
"Some friends come into our lives and quickly go. True friends leave footprints on our hearts and we are never, ever the same"
11.06.2010 13.37
022437786_r
Viestejä: 3637
Blues, Mielestäni ei pitäisi puolustella yksilöarvoilla alle 12 viikkoisen kissan ottamista. Ota huomioon että Rinna on kaikenlisäksi vielä pentu, ja kaiken lisäksi hampaiden vaihdos päällä.

Meillä ainakin kissasta tuli "agressiivisempi" hampaiden vaihdon aikaan, koska ikeniä kutitti. Puri kaikkea mahdollista mistä vain sai otteen hampaillansa, oli kyseessä sitten tuolin jalka tai omistajan sormet.

Pennusta on koskaan paha sanoa mitään sen luonteen kohdalla, koska kissa kuitenkin muuttuu ja mukautuu kodin mukaan.


Itse olen läheltä nähnyt 8 vko otetun kissan kasvun aikuiseksi saakka, voin sanoa että ei kissassa mitään vikaa ollut kun se emon luota haettiin (olin mukana, kyseessä kaverini entinen kissa) ja nähnyt viimeiset viikot ennen kuin se annettiin pois. Tosin itse olisin mielummin siinä tilanteessa kissan vienyt piikille. Kyseessä oli naaraskissa, joka hyökkäsi ihmisten kimppuun ilman syytäkin, joka tilanteessa. Itsekin kun olin viikon hoitamassa tätä kissaa omistajien lomaillessa, istuin rauhassa maassa ja kissa tulee puremaan käsivartta heti minut nähdessään. Sähähdin sille ja se meni tiehensä. Lutkutti kaikkea, ei tullut toisten eläinten kanssa toimeen. Tosin on tähän kissaan käytetty myös kyseenalaisia koulutuskeinoja, mutta yhteyden näen siinä myös siihen luovutusikään.
11.06.2010 18.31
022619147_r
Viestejä: 482
Kitee

Vaikka meillä onkin ollu nii että alaikäsenä otetut on ollu "vähemmän ongelmallisia" niin en sano että aina ja kaikkien kohalla niin ois. Ehkä se on vaan yhteensattumaa ollut meillä?

Tähän mennessä kukaan muu meijän kissoista ei oo ollu noin agressiivinen muita kissoja kohtaan ku Rinna, ja sen käytös siks ihmetyttääki. Tähän mennessä Pamppu on ollu pahin (murisee ja sähisee mut ei koskaa oo hyökänny kimppuun), mut nyt vei Rinna voiton. Pahin tapa on ehkä ollu just se kaiken pureminen, lähinnä ollu kyl sillon ku oot ruvennu leikittää. Lutkutusta ei oo onneks kissat harrastanu koskaa, tutuille tullu kissa joka oli 5vk ni lutkutti jonku aikaa mut se sit jätti sen melko nopeesti. Joo kissalla oli syynsä tulla niin aikasin, heillä oli narttukissa joka menetti poikasensa ni sit tää tuli sille "varapennuks". Hyvin käyttäytyvä aikuinen kolli on nyt ja tykkää ihmisistä ja muista kissoista.

Mut nyt kyllä meni yli ymmärryksen (taas), Rinna viel aamulla oli ku haluis tappaa Bluesin ja puri sitä ja hyökkäili kimppuun, nyt ne makaa sohvalla vierekkäin ku ylimmät ystävykset O.o

"Some friends come into our lives and quickly go. True friends leave footprints on our hearts and we are never, ever the same"
11.06.2010 18.48
022437786_r
Viestejä: 3637
^ Kuten sanoin, Rinnalla on luultavasti hampaiden vaihdos meneillään. (Alkaa jo luovutusikäisenä, jolloin etuhampaat rupeavat pikkuhiljaa lähtemään) Siitä voi johtua pennulla pureminen. Meillä tosiaan yritettiin luovutusikäisestä n. 6,5 kk ikään asti pureskella kaikkea mahdollista omistajasta puisiin tuolinjalkoihin. Järjestettiin pennulle luvallista puremista, mm sellaisilla hauskoilla kissan "puruluilla". Pahinta pureminen oli meillä n. 4-5 kk iässä.

Tässäkin hampaiden vaihdoksessa olen huomannut että kissat ovat yksilöitä. Monen kissan kasvua seuranneena pennusta aikuiseksi vasta Onnin kohdalla tajusin että kissoilla tosiaankin on maitohampaat. :') En muista koskaan muiden kissojen olevan tuollaisia noihin aikoihin, millainen Onni oli kun puri kaikkea mahdollista, liikkui se tai ei. Moni kissanomistaja ei koskaan edes huomaa kissallaan hampaidenvaihdosta, eipä yleensä moni kissa siitä hirveää mekkalaa pidä.

Pureminen lähti sitten iän kanssa, mutta kuitenkin edelleen käyttää mm. leikkiessään enempi hampaita kuin tassujaan. Eipä tuo suuttuessaan koskaan tassulla läppäise, ainoastaan hampaitaan käyttää.
11.06.2010 21.18
Blues kirjoitti:
Mut nyt kyllä meni yli ymmärryksen (taas), Rinna viel aamulla oli ku haluis tappaa Bluesin ja puri sitä ja hyökkäili kimppuun, nyt ne makaa sohvalla vierekkäin ku ylimmät ystävykset O.o

Yleensä noin pienet pennut, kuten Blues on, ovat vielä emonsa luona. Toiselle kissalle pieni pentu merkitsee sitä, että sen emo on jossakin lähellä kuten luonnossa asia menisi. Aikuinen kissa siis pitää liian pientä pentua uhkana. Onhan kissoilla kuitenkin vaistonsa tallella. Vika siis ei ole tässä aikuisessa kissassa vaan liian pienessä pennussa. Vähän sama kuin itse olisit lenkillä ja siellä tulisi vastaan karhunpentu, josta tietää, että sen vaarallinen emo on jossakin lähistöllä ja valmiina puolustamaan pentuaan.

Ja nyt siis yleisesti kaikille. Minkäköhän vuoksi rotukissakasvattajat sekä vastuulliset kotikissakasvattajat luovuttavat kissansa vähintään 12-viikkoisena? Miksi usealla palstalla esimerkiksi täällä alle 12-viikkoisten pentujen myynti on kielletty? On yhteisesti sovittuja sääntöjä esimerkiksi kissanpennun luovutusikä, joka ei ole päivääkään alle 12 viikon iän.

Kissan ottaminen alaikäisenä on omistajan tietoinen ja typerä riski aiheuttaa kissalle sen koko loppuelämän kanssakulkevat sekä terveyteen että käyttäytymiseen vaikuttavat haitat. Käytösongelmat sekä laumaan sopeutumattomuus aiheuttavat stressiä, joka voi puhkaista monia sairauksia. Tämän lisäksi alle 12 viikkoisena kissansa luovuttavat ovat vastuuttomia kasvattajia, jotka eivät varmaankaan ole jaksaneet huolehtia pennun perusterveydenhuollosta esimerkiksi rokotuksista. Sosiaalistamisesta ei voi puhuakaan, koska kissa oppii käyttäytymisen ja sosiaaliset taidot nimenomaan 8-12 viikon iässä.

SEY: Katso mistä kissan ostat: "Jos kasvattaja on valmis luovuttamaan kissanpennun ennen 12 viikon ikää tai jos hän ei suostu tekemään kirjallista myyntisopimusta, jätä pentu ostamatta. Jokaisen kissankasvattajan pitäisi myös tuntea vastuunsa pennun tulevasta elämästä vähintään sen verran, että antaa pennun mukaan selkeät kirjalliset hoito-ohjeet, on kyse sitten rotukissasta tai tavallisesta kotikissasta."

12.06.2010 17.39
022584121_r
Viestejä: 1357
Mikkeli
Onni kirjoitti:
^ Kuten sanoin, Rinnalla on luultavasti hampaiden vaihdos meneillään. (Alkaa jo luovutusikäisenä, jolloin etuhampaat rupeavat pikkuhiljaa lähtemään) Siitä voi johtua pennulla pureminen. Meillä tosiaan yritettiin luovutusikäisestä n. 6,5 kk ikään asti pureskella kaikkea mahdollista omistajasta puisiin tuolinjalkoihin. Järjestettiin pennulle luvallista puremista, mm sellaisilla hauskoilla kissan "puruluilla". Pahinta pureminen oli meillä n. 4-5 kk iässä.

Tässäkin hampaiden vaihdoksessa olen huomannut että kissat ovat yksilöitä. Monen kissan kasvua seuranneena pennusta aikuiseksi vasta Onnin kohdalla tajusin että kissoilla tosiaankin on maitohampaat. :') En muista koskaan muiden kissojen olevan tuollaisia noihin aikoihin, millainen Onni oli kun puri kaikkea mahdollista, liikkui se tai ei. Moni kissanomistaja ei koskaan edes huomaa kissallaan hampaidenvaihdosta, eipä yleensä moni kissa siitä hirveää mekkalaa pidä.

Pureminen lähti sitten iän kanssa, mutta kuitenkin edelleen käyttää mm. leikkiessään enempi hampaita kuin tassujaan. Eipä tuo suuttuessaan koskaan tassulla läppäise, ainoastaan hampaitaan käyttää.

Meillä oli nemon kohdalla kaikkein pahin tuo hampaidenlähtöaika, puri myös kaikkea mikä eteen sattui. Johtui varmaan siitä, että nemon maitohampaat eivät meinanneet heti lähteä irti, vaikka rautahampaat puskivat viereen. Raukka oli selvästi ihan tuskissaan sen kutinan kanssa. Otinpa kuvankin siitä:

Nemo

Onneksi lopulta lähtivät itsestään irti, ei tarvinnut lähteä eläinlääkäriin niitä poistattamaan. Meillä on kaikilla sattunut tuo pahin hampaiden vaihtuminen 5kk ikään.

15.06.2010 16.44
020362335_r
Viestejä: 7
Tampere
entisillä kissoillani ei edes huomannut hampaitten lähtemistä. ainut kerta kun naaras huusi oli silloin kun se oli kiimassa ja uros ei ole huutanut kertaakaan. toivoisin että tulevalla pennullani ei tulisi ainakaan pahaa hampaitten vaihto aikaa.
16.06.2010 02.46
020268087_r
Viestejä: 76
Turku

Mursu on ainoa neljästä kissastamme, joka tuli alle 12 viikkoisena. Nähtiin ilmoitus netissä, missä luki "luovutusikäisiä kissoja, 30e". Kun pääsimme perille, paikka oli aivan kamala. Vanha puliukko piti kissoja pienessä kylmässä huoneessa, joka haisi aivan kamalalle. Kissat olivat todella arkoja ja kynsivät ja purivat minkä kerkesivät. Tovin yritimme siinä metsästää niitä, mutta pennut eivät pysyneet kädessä. Mursun sain lopulta syliin ja se kynsi ja puri, mutta pian rauhoittui ja katsoi syvälle silmiin. Siinä samassa kysyin mieheltä pentujen ikää ja sain kuulla, että ne olivat vain 8 viikkoa. Hetken siinä mietin, että ei me voida ottaa, mutta yksinkertaisesti en vain voinut jättää Mursua sinne, kun se sulatti mun sydämen. Ajattelin, että ainakin yksi pennuista saa hyvän kodin.

Mursun ottaessa en tajunnut kuinka vaikeaa sen kanssa tulisi olemaan. Sillä oli kauheita käytöshäiriöitä nuorempana, kerjäsi vain huomioita eikä saatu edes yöllä nukuttua kun raapi joka paikasta. Jos yksikin asia ei mennyt sen mukaan se protestoi kaikenlaisilla tempuilla esim. verhojen repimisellä tai päälle hyökkäämisellä. Alkoholia ei ollenkaan saanut juoda, siitä se vasta hermostuikin (vaikka olisi juonut yhden lasillisen). Kai se ehkä muistutti siitä puliukosta? Nauraminenkin hermostutti sen, joskus sillä oli oikein hullun kiilto silmissä. Se riehui pitkin kämppää repien kaiken alas eikä siihen meinannut tulla loppua vaikka yritettiin leikittää sitä mahdollisimman paljon. Se oli riiviömäisin kissa, mitä olen koskaan tavannut. Lisäksi sillä oli ja on varmaan vieläkin komplekseja miehien kanssa. Nykyiseen poikaystävääni tottuminen kesti puoli vuotta. Lisäksi, jos minä en ollut kotona, pissat löytyivät ties mistä. Joskus tuntui ihan mahdottomalta ja meinasin viedä Mursun monta kertaa eläinlääkäriin testeihin, että mikä sitä oikein vaivaa.

Lopulta kuitenkin kaikki alkoi kääntyä paremmaksi, kun Mursu kasvoi aikuiseksi. Lisäksi tilannetta auttoi, kun otimme Tuutikin sille kaveriksi. Entistä ja nykyistä Mursua ei voi enää edes verrata toisiina, sillä muutos on niin valtava. Nykyään Mursu on niin kiltti ja hyvin harvoin tekee mitään pahaa, välillä vielä saattaa hyökkäillä ja riehua, mutta vain muutaman kerran kuussa, jos sitäkään. Olen niin onnellinen etten luovuttanut, sillä Mursu on nykyään maailman ihanin kissa vaikka sillä onkin vähän erikoinen luonne.

Tulipas tästä nyt aikamoinen romaani, mutta toivottavasti ihmiset tajuaisivat, että millainen vastuu täytyy kantaa, jos ottaa alle 12 viikkoisen pennun. En todellakaan suosittele!

 

Muokattu viimeksi: 16.06.10 02.53
16.06.2010 09.57
022459691_r
Viestejä: 800
Keuruu

Mursun tilanteeseen varmasti vaikutti ihan hurjasti se, miten pentuja oli hoidettu ennen luovutusta. Niitä ei oltu sosiaalistettu ja tuskin juuri hypistelty muutenkaan, ne elivät ihmisen nurkissa villikissoina. Ilmeisesti, mitä tilanteesta ymmärsin. Hirveää että tuollaisella puliukolla on kissa, ja vielä hirveämpää että se tekee pentuja. :/

Lenni saattaa meille muuttaa, apua sentään, muutamaa päivää aiemmin kuin täyttää sen 12 viikkoa, mutta naperot on saanut niin hyvät eväät elämään, että se muutama päivä ei enää niillä vaikuta mitään. Siitä asti kun pennut kävelemään oppi, ne on tunkeneet ihmisten syliin, tykkäävät rapsuttelusta (kun ovat siihen tottuneet) ja ovat aivan mahdottomia syömään. Niin ja nukkuvat mieluiten sängyssä. Ihan kahdeksanviikkoista en ottaisi kyllä, kun siinä on niin iso ero kissan kehityksessä kuitenkin. Mutta viikko suuntaan tai toiseen on mielestäni harkinnanvarainen liukuva luovutusikä. Kaikki riippuu niin paljon tapauksesta.

16.06.2010 11.42
020268087_r
Viestejä: 76
Turku

Itsekin uskon, että nuo olot ovat vaikuttaneet Mursuun ja pahentaneet tilannetta. Toisaalta ei sitä voi aina tietää, sillä muistan yhden toisen tilanteen nuoruudesta jolloin olimme näköjään antaneet kissoja 9 viikkoisena pois. Itse en vielä silloin tiennyt, että luovutusikä on vasta 12 viikkoisena. Yksi tutuistamme otti yhden pennun, joka ainakin meillä kotona vaikutti hyvin reippaalta ja sosiaaliselta ja tykkäsi paijaamisesta, mutta sitten kun se pääsi uuteen kotiin, sillä ilmenikin käytöshäiriöitä. Aikalailla samaan tapaan kuin Mursullakin. Lopulta tilanne kärjistyi siihen, ettei perhe voinut enää pitää kissaa, kun se pissaili ympäriinsä ja hajotti kaiken. Kissa annettiin perheen mummulle, jossa se sitten viihtyi vajaan vuoden. Kissa kuulemma rauhoittui siellä ollessa, mutta myöhemmin kuulin, että ei niiden mummikaan jaksanut sitä enkä sitten tiedä, että mihin kissa joutui, koska en ole enää tekemisissä kyseisten ihmisten kanssa.

 

Että kyllä mielestäni pitäisi odottaa siihen asti, että kissa on sen 12 viikkoa, koska koskaan ei tiedä, että millainen kissa on luonteeltaan, jos sen ottaa liian aikaisin vaikka se olisikin kasvanut hyvässä ja rakastavassa ympäristössä.

 

Muokattu viimeksi: 16.06.10 11.43
16.06.2010 12.32
022425153_r
Viestejä: 2816
Jyväskylä

Grr. Selvisi, että tämä joka tehtailee ulkokissoja, luovuttaa pennut myös 8 viikkoisina. Saisikohan jostain tilattua jonkun esitteen sinne, miksi kissaa ei voi luovuttaa noin pienenä.

Eivätkä yhtään olleet harmissaan, vaikka pentueita tulee kaksi joka kesä. Ottaa kaaliin pahasti. Ja minä tolvana joskus otin tuolta 8 viikkoisen pennun ulkokissaksi. Huhhu.

Nostetaan kissa pöydälle!
28.06.2010 15.05
022459691_r
Viestejä: 800
Keuruu

Lenni tulikin meille jo aiemmin kuin alun perin suunniteltiin, pikkasta vaikka 10-viikkoisena. Alku näytti todella huonolta, kun se pelkäsi koiria ja oli outo paikka. Mutta Kolmessa päivässä rohkaistui tutustumaan ympäristöön kunnolla ja nyt ei edes enää Unna pelota, vaan ollaan ihan sovussa keskenään ja Lenni jo kehrää Unnalle. On myös ihan mielettömän seurallinen ja ruoka alkoi toisena päivänä maistumaan, ekana päivänä ei vielä ihan hirveästi syönyt.

Ainakaan tässä vaiheessa vaikea uskoa että tuosta mikään ongelmakissa tulisi aikaisen vieroituksen vuoksi, kyllä on niin normaali ja virkeä kissanpoika.

13.07.2010 22.00
020596059_r
Viestejä: 6
Meidän Pirre löydettiin meidän leikkimökin terassilta. Siinä se istuskeli ja ku äitee meni kissaa lähemmäksi, pentu juoksi heti luokse. Eli se oli siis ihmisrakas, ku idiootti oli tainnu tuoda pennun meidän lähistöllä -.- Pirre oli silloin joku vähä yli 1kk ja terve. Kyseltiin naapurit läpi ja ilmoituksia laitettiin että kissanpentu löytyny, no eihän kukaan sitä omakseen myöntäny --> me päätimme pitää kissan itsellemme. Hyvä, kiltti kissa siitä tuli. Paitsi että se viime kesänä lähti omille reissulleen (2kk pois) ja sen jälkeen oli aika villiintyny, viime talven se oli meillä ja ny taas tehny kevät/kesäretkiään.
26.07.2010 11.44
021001000_r
Viestejä: 346
Kiihtelysvaara

Meille kissat on tullu niin et Viivi noin 4kk iässä ja Unski noin 11viikkosena jos laskin oikein. Unski on siis syntynyt 5.5 ja meille tuli 20.7

29.07.2010 20.30
000082504_r
Viestejä: 4370
Hyvin surullista kun täällä petsiessäkin olen törmännyt moniin jotka saavat kissan jo 5 viikkoisena. Ja heti kun asiasta mainitsee, saa ikuiset haukut ja kirouksen päälleen.
29.07.2010 21.24
020134697_r
Viestejä: 1688

Täällähän Felix ja Magnus tulivat 3 vkon (ja rapiat päälle) ikäisinä meille. Pojat telmivät keskenään paljon, ja ovat mahdottomia kehrääjiä, varsinkin Magnus. Felix on selvästi vielä vähän pienempi ja arempikin, mutta tomeristuu päivä päivältä. Korvikemaito oli hyvää tasan yhden päivän Onneksi laktoositon maito, vesi ja penturuoka tekevät ainakin vielä kauppansa! Asustavat toistaiseksi lähinnä yhdessä huoneessa ja tekevät sieltä tutustumisreissuja valvotusti muihin huoneisiin, suuri maailma kiinnostaa jo kovasti.

Tulevaisuus sitten näyttää, kuinka poikien käy. Toistaiseksi on hyvin mennyt, mutta sitten nähdään. Toivottavasti ei tulisi mitään pahempia ongelmia myöhemminkään!

Muokattu viimeksi: 29.07.10 21.25
29.07.2010 21.37
000082504_r
Viestejä: 4370
Yleensä kuvitellaan että pentu on valmis luovutettavaksi kun se syö kunnon ruokaa ja käy laatikolla.
29.07.2010 21.44
022425153_r
Viestejä: 2816
Jyväskylä
Fabu kirjoitti:

Täällähän Felix ja Magnus tulivat 3 vkon (ja rapiat päälle) ikäisinä meille. Pojat telmivät keskenään paljon, ja ovat mahdottomia kehrääjiä, varsinkin Magnus. Felix on selvästi vielä vähän pienempi ja arempikin, mutta tomeristuu päivä päivältä. Korvikemaito oli hyvää tasan yhden päivän Onneksi laktoositon maito, vesi ja penturuoka tekevät ainakin vielä kauppansa! Asustavat toistaiseksi lähinnä yhdessä huoneessa ja tekevät sieltä tutustumisreissuja valvotusti muihin huoneisiin, suuri maailma kiinnostaa jo kovasti.

Tulevaisuus sitten näyttää, kuinka poikien käy. Toistaiseksi on hyvin mennyt, mutta sitten nähdään. Toivottavasti ei tulisi mitään pahempia ongelmia myöhemminkään!

? Miksi ihmeessä noin järjettömän aikaisin? Kuoliko emo?

Nostetaan kissa pöydälle!
29.07.2010 21.51
020134697_r
Viestejä: 1688

Kuoli, toisessa keskustelussahan siitä on ollut puhetta, tässä ei tosiaan näemmä ollutkaan.

Mitä tulee tuohon sisäsiisteyteen, niin kerran karkasi molemmilta huti lattialle, sen jälkeen kaikki on sattunut laatikkoon. Jos seikkailevat huoneen ulkopuolella, unohtavat helposti missä laatikko on. Silloin naukuvat merkiksi, että kantakaa laatikolle, missä se on?!

Muokattu viimeksi: 29.07.10 21.52
07.08.2010 02.07
020483318_r
Viestejä: 4
Simo
Jellonan otin perheeseemme 5-6 viikkosena kun se olis muuten tapettu. Luovuttaja oli muutenkin vähän vähäjärkinen sillä hän omistaa Narttukissan joka on tehnyt jo 5 poikuetta (jokaisessa 2-3 pentua) ja kaikki edelliset poikueet tämä Luovuttaja oli tappanut :( Kun kysyin miksi hän ei leikkauta Narttukissaansa, hän totesi vain että se olisi liian kallista .. minusta hän ei ansaitsisi tätä Narttukissaa. (eikä tuo Luovuttaja liioin omista kolmesta koirastaankaan huolehdi!) Tällaiset ihmiset suututtaa! :C mutta minne pitäisi soittaa jotta tämä vääryys korjaantuisi? no mutta mennäänpä nyt itse aiheeseen eli hain tämän pennun pois siitä läävästä ja kotona Jellona ei liikkunut ensin mihinkään minun kämmenien suojista. Tietenkin pientä pelotti ja suretti kun joutui jättämään äidin ja sisaren, joten ajattelin että pistän pienokaisen hupparin alle sydämmen päälle, siihen se pinokainen nukahti tasaiseen sydämensykkeeseen muutamaksi tunniksi ja pienten nokosten jälkeen poika olikin jo ihan eri kissa, uteliaan näköisenä alkoi pikkuhiljaa tutkia paikkoja ja löysi heti ruokakupille. :3 Nyt kun Jellona on jo reilu 2 vuotias LEIKATTU kolli vähän pienikokoinen niikuin Emänsä. Ei siitä huomaa mitään että se olisi otetu liian nuorena, hyvin seurallinen ja hellyyttä vaativa kissa, haluaa nukkumaan minun eli "äitinsä" viereen melkein joka yö <3
07.08.2010 14.23
021414789_r
Viestejä: 4370
Hämeenlinna
Jellona kirjoitti:
mutta minne pitäisi soittaa jotta tämä vääryys korjaantuisi?

Eläinsuojeluun yhteyttä vaan, ei tuollasia ihmisiä voi päästää helpolla.

07.08.2010 14.47
021259706_r
Viestejä: 49
Joensuu

Rico tuli meille vajaa 5-viikkoisena. Tiedän, aivan liian nuorena. Tilanne vaan oli mitä oli, minun käsitykseni mukaan kasvattajan täytyi päästä ylimääräisistä kissoistaan eroon muuton takia eikä Ricon äiti edes hoitanut sitä, joten pentu tuli meille. Rico oli ehtinyt käydä neliviikkoisena jo toisessakin perheessä, mutta sieltä olivat kipeän jalan takia palauttaneet pojan kasvattajalleen. Minä sitten käytin Ricon eläinlääkärissä ja saatiin murtunut tassu kuntoon.

Vähän riiviö tuo on välillä, riehuu jne, mutta en usko, että se on normaalia luovutusikäistä pentua pahempi. Aktiivinen pieni mies, näin sanoisin ja toistaiseksi meillä on mennyt erittäin hyvin, vaikka välillä ei meinaa opit mennä perille. :'> Täytyy vaan olla kärsivällinen ja muistaa, että Rico on vielä pieni, kyllä se ajan kanssa oppii.

Eilen saimme Ricolle kaverin, Remyn. Selvisipä sitten, että pentu on vasta 7-viikkoinen siinä vaiheessa, kun sen syliini sain. Kissa tuli siis kauempaa paikkakunnalle viikonloppuvierailulle ja toi pennun samalla. Kuljetuksen kanssa olisi ilmeisesti myöhemmin tullut ongelmia. Ei kai tuolle luovuttamiselle varsinaista pätevää syytä ole (tosin onko mikään syy tarpeeksi pätevä?).

Harmittaa ja pelottaa kyllä, kun nyt on kaksi "alaikäistä" pentua talossa, mutta täytyy vaan toivoa, että kaikki menee hyvin. Toistaiseksi ovat olleet kohtalaisen rauhallisia, tosin yhden päivän kokemuksella on vaikea sanoa mitään. Vähän ottavat välillä yhteen, mutta eivät onneksi pahasti. Remy murisee Ricolle, vaikka Rico vaan tahtoisi leikkiä. Äsken kyllä söivät sopuisasti samasta ruokakiposta yhtä aikaa, joten eiköhän tämä tästä. :)

"Women and cats will do as they please and men and dogs should relax and get used to the idea."
07.08.2010 20.11
020483318_r
Viestejä: 4
Simo
Harmi kirjoitti:
Jellona kirjoitti:
mutta minne pitäisi soittaa jotta tämä vääryys korjaantuisi?

Eläinsuojeluun yhteyttä vaan, ei tuollasia ihmisiä voi päästää helpolla.

Näin teen ! pitää mennä guugleen ja ettiä numero..

Kommentointi on sallittu vain sisäänkirjautuneille henkilöille

Logo-labyrintti