Rotukissojen hinnat - Sivu 3 (Kissat > Yleistä keskustelua kissoista)

Lähes aina kissojen hinnat on sitä 700-1000€. Tälläinen erikoisempi rotu..?

"Erään kasvattajan arvion mukaan rekisteröityjä Kuriilien bobtaileja on Venäjällä noin 150. Myös Amerikassa on muutama kasvattaja." - tälläinen kertoo yleensä siitä, että rotu voipi olla himppasen arvokkaampi, eli varmasti menee sinne tuhanteen euroon.

Kasvattajia tuntuu Suomessa olevan aika vähän, tai en ainakaan löytänyt googlettamlla kauheaa litanjaa. Enkä ole näyttelyissäkään törmännyt, vaiko olen sokea ollut.

http://sites.google.com/site/kuriilienbobtail/kasvattajiabreeders

Siinä linkki kasvattajalistoista, eli jos kissan mielii tästä rodusta, niin paremmin taitaa saada tuontina.

eevi on näyttelykastraatti, sterilointi suoritetaan loppukesästä/syksyllä, maksoimme tästä kullannupustamme 700 euroa.

kissalla ja sen vanhemmilla oli teetetty todella kattavat terveystutkimukset dna-testejä myöten. loistava kasvattaja!

Eräs täällä kirjoitti, että osti Turkkilaisen angoran 1300 eurolla. Voiko Turkkilaisen angoran silti ostaa alle tonnilla? 8') Kiitos, jos joku vastaa.

Ei ole kokemusta turkkilaisten angoroiden hinnoista, mutta jos turkkilaisen vanin hinta on alle tonnin niin voisi kuvitella että angorankin on... Mutta en tosiaan tiedä.

... ja vaneilla taitaa olla aika sama juttu kuin abyilla ja sompuilla. Vaikka pennut olisi eri tasoisia niin ne myydään samalla hinnalla, tietääkseni. Eri juttu on sitten jos kissa ei näytä vanilta ollenkaan (ei selkeää van-kuviointia), mutta on myös harvinaista. :)

Ja tässä on varmasti osaksi kyse myös siitä, että kasvattaja ei usein voi taata sitä että millaiseksi pentu aikuistuessaan kehittyy. Esimerkkinä nyt vaikka ragdollit joilla väri kehittyy hitaasti. Varsinkin cremeistä ja punaisista on vaikea sanoa että millaiseksi väritys lopulta kehittyy. Tämä pätee tietysti kaikkiin naamiokissoihin.

Eikö lemmikki tasoinen tarkoita sitä, että kyseessä on värivirheiinen, häntämutkainen tai muuten näyttelyyn kelpaamaton yksilö. Itse olen törmännyt vain luokiteluun "lemmikki, näyttely ja kasvatus". Devoneilla noita lemmiktasoisia ei juurikaan ole, sillä kaikki värit sallitaan näyttelyissä eikä häntmtkat ole nin yleisiä ja kasvatus/siitos tasoiset myydään vain kasvattajille.

Eihän se että lemmikki on "näyttelytasoinen" tarkoita sitä, että se myytäisiin näyttelyesineeksi, ensisijaisestihan kiakki kasvattajat myyvät kissan lemmikisi ja pereenjäseneksi :)

Yleensähän rotukissan hinta on se 700-1200e joitain poikkeuksia lukuun ottamatta. Aika harva kasvattaa sivuillaan kertoo paljonko kisanpentu häneltä maksaa, yleensä saa vain lukea että miksi pentu maksaa.

^ Totta. Aina kissa on ensisijaisesti lemmikki, oli taso mikä tahansa. Jotkut kasvattajat kuitenkin, kuten Ragnarin, vierastavat ajatusta, että kissa merkattaisiin virallisiin papereihin näyttely- tai siitostasoiksi, vähän kuin esineellistäen, sillä kissan pohjimmainen tarkoitus on olla lemmikkinä kotona, ei esineenä näyttelyssä. Vaikka tuskin, tai ainakaan toivottavasti, kukaan näin ajatteleekaan.
Kissa siis vain merkataan papereihin lemmikiksi, vaikka täysin täysin kelpo rodunedustaja ja mahdollisesti näyttelymenestyjä olisikin (ja toki hintakin tulee sitten todellisen tason mukaan).

Siitäpä tuossa mun jutussa oli kyse, eli värivirheistä. Tai sitten muuten kissa voi kehittyä hyvän tyyppiseksi kasvaessaan, vaikkei pentuna olisikaan niin lupaava tai toisin päin.

Kissallahan on näyttelyissä paperit mukana. Mitä siihen sanotaan, kun paperissa stten näyttelyyn tultaessa lukeekin papereissa ettei ole näyttelytasoinen?

^ Mun on tohon vaikia vastata kun en harrasta näyttelyitä tai ole niihin perehtynyt. :) Mutta Rakun kasvattajan kasvatit pyörivät näyttelyissä aktiivisesti ja menestyksellisesti (mm. usein TP-valinnoissa mukana), vaikka niillä onkin sopparissa merkittynä lemmikkitaso.

Sen mitä minä olen ymmärtänyt, niin näyttelyissä on varsinaisesti esteenä vain fyysiset viat, kuten häntämutkat yms?

Ei sitä näyttelyissä katsota. Värivirheellinenkin kissa kun voi ihan hyvin pärjätä kastraattiluokassa, jossa ei olla niiin hirveän tarkkoja. Toki jos vastassa on standardin mukaisen värityksen omaava kissa niin todennäköisesti se vie voiton. Mutta siis yleisesti ottaen värivirheellistäkin voi halutessaan näyttelyttää.

Kannattaa suoraan kasvattajilta kysellä jos ei nettisivulla mainita, mutta joskus kun Sokokesta lueskelin niin hinnat oli aika samat kuin muillakin roduilla eli 700-1200e, riippuen kasvattajasta ja siitä haluaako kotikissan vai jalostukseen kelpaavan jne. Joillain kasvattajilla hinnat riippuivat myös siitä otatko nartun vai uroksen, eli suosittelen suoraan kasvattajilta kyselemään :)

Safiiri kirjoitti:

^^ Kiitos kaikille vastauksista! Tämä selvitti asiaa. Meillä tosiaan on Safiirilla mahdollista, että myöhemmin kehittyy värivirhe, kuten isälleen kävi. Mutta sen näkee sitten aikanaan. Joka tapauksessa neiti on ihana kisuli.

Mikä värivirhe isällä on?

Safiiri kirjoitti:

*Tulossa* kirjoitti:

Safiiri kirjoitti:

^^ Kiitos kaikille vastauksista! Tämä selvitti asiaa. Meillä tosiaan on Safiirilla mahdollista, että myöhemmin kehittyy värivirhe, kuten isälleen kävi. Mutta sen näkee sitten aikanaan. Joka tapauksessa neiti on ihana kisuli.

Mikä värivirhe isällä on?

 

Nenään kehittyi vähitellen selkeä vaalea läntti ja näyttelyt jäi kasvattajan mukaan siihen. Ymmärtääkseni naamion alueella ei saisi olla muuta väriä.

Aaaa.. Ymmärrän :) Juu, siinä naamiossa ei saisi simskulla olla mitään valkoista.

*Tulossa* kirjoitti:

Safiiri kirjoitti:

*Tulossa* kirjoitti:

Safiiri kirjoitti:

^^ Kiitos kaikille vastauksista! Tämä selvitti asiaa. Meillä tosiaan on Safiirilla mahdollista, että myöhemmin kehittyy värivirhe, kuten isälleen kävi. Mutta sen näkee sitten aikanaan. Joka tapauksessa neiti on ihana kisuli.

Mikä värivirhe isällä on?

Nenään kehittyi vähitellen selkeä vaalea läntti ja näyttelyt jäi kasvattajan mukaan siihen. Ymmärtääkseni naamion alueella ei saisi olla muuta väriä.

Aaaa.. Ymmärrän :) Juu, siinä naamiossa ei saisi simskulla olla mitään valkoista.

Siis naamiokissoilla ja nyt kun puhutaan kategoria IV kissoista, niin värivirhe on esim. pigmenttimuutos tai pigmentin katoaminen. Eli jos Safiirin isällä on ollut värivirhe, niin se on todennäköisesti pigmentin katoaminen nenästä. Tämä on ns. värivirhe, koska nenän sekä polkuanturoiden tulee olla kokonaan värittynyt, ei esim. vaaleanpunainen. Ja nyt puhun siamilaisista. Samoin jos kissalta puuttuu kokonaan "pointit" niin ei se kyllä näyttelytasoinen ole.

Simskuissa on myös olemassa valkolaikku versio, eli seychellien lyhytkarva.

Se miten kukakin kasvattaja määrittelee lemmikki / näyttelytasoisen kissan vaihteelee tapauskohtaisesti. Tietysti värivirheitä voi tulla, varsinkin valkolaikuilla jos valkoista ei ol tarpeeksi. Samoin nämä pigmentti muutokset.

En tiedä kovinkaan montaa kasvattajaa joka osaa määritellä kissansa "voittaja-kissaksi", ennemminkin niin, että kissalla on mahdollisuus saada sertinsä kilpailussa.

Miten Minttu määrittelet sen, että kissa ei kelpaa siitokseen? Siitoksen estäviä virheitä eivät esim. ole värivirhe, useimmiten näille kissoille on mahdollista hakea siitoshyväksyntää jos kissa ei muuten saisi avoimen luokan EX tulosta (sertiä ei siis tarvitse saada, eikä edes EX1:stä, muutkin EX tulokset kelpaavat, mutta ei esim OH.)

Kissaliiton säännöissä ja ohjeissahan lukee, minkälaisia kissoja ei saa käyttää siitokseen, näistä yleisimpiä ovat mm. napatyrä tai uroksella laskeutumattomat kivekset. Nämä on aika helppo havaita jo ennen pennun myyntiä. Värivirheittä ei.

Haluaisin tietää sen kasvattajan, joka pysytyy myymään mm. Maailmanvoittaja kissan jo pentuna. Jokainen kissa kehittyy omalla omalaatuisella tavallaan ja harvasta kissasta voi sanoa että tämä on nyt se Maailman Paras. Kukaan kasvattaja tuskin tuntee kaikkia mahdollisia kasvattajia ympäri maailmaa ja on 24/7 kartalla siitä, minkälaisia kissoja kulloinkin näyttelyissä käy. Voihan näyttelytasoisen kissan määritellä niin, että se täyttää kasvattajan mielestä rotustandardin ja mahdollisesti saa sertinsä, muuta ei kai kukaan voi luvata. Eikä sertiäkään, jos ei tosiaan tiedä kaikki mahdollisia kilpailijoita.

^ No esimerkiksi testauksissa esiin tuleva sairaus voi olla este siitokseen. Esim. myydyllä pennulla ilmenee sydämessä vikaa tai muuta joka voi olla perinnöllistä tai on todella suuri riski raskauden aikana. Itse en ainakaan sydämen vajaatoimintaista naarasta tai urosta käyttäisi, mutta se saattaa paljastua vasta joskus 1,5-5 vuoden iässä ilman erillistä testausta tai testauksen kanssakin (sain juuri maanantaina hyvän hcm esimerkin sfinksien kohdalta, katso vaikka wanadoo kissalan omien kissojen testituloksia).

Sitten taas pennun kypsyessä esiin tuleva värivirhe on esim. ongelma, jos olet luvannut ostajalle näyttelykissan eikä se saa sertiäkään kastraattina.

Kasvattajakurssilla kuulin koirapuolelta aika hurjiakin esimerkkejä, miten voi käydä jos ei ole varovainen (mm. varaat jollekin kissan, tapaat henkilöt etkä haluakaan myydä heille enää ja päädyt oikeustaistelun jälkeen korvaamaan "ostajalle", myös sairastuneen koiran kohdalla oli joutunut korvaamaan, vaikka oli sopimuksessa lukenut, että jenkeissä on tässä rodussa, kai apinapinseri, huomattu tällaista, mutta ei ole varmaa onko suomen linjoissa. Tämän sairaan koiran tapauksessa ostaja oli vielä lakiopiskelija, joka osasi käyttää hyväkseen lakia).

^ Osalla kissaroduista on testit, jotka ovat pakollisia eikä positiivisia kissoja saa käyttää kasvatukseen. Näin esim. HCM. Näistähän pitää olla tiedot vanhemmista ja jos vanhemmat ovat negatiivisia, niin 99% varmuudella myös jälkeläinen on. Eli suurin osa perinnöllisistä sairauksista on todettavissa ja tutkittavissa. Siksi siitoskissoja näissä HCM:ää sairastavissa roduissa sydänultrataan useammin kuin sen kerran. Näistä pakollisista testeistä on infoa saatavilla Kissaliiton sivuilta.

Hyvä kasvattaja tietää kasvatuskissojensa taustat; mitä mahdollisia perinnölisiksi määriteltäviä sairauksia voi olla kissojen takana, niin myös niitä joita ei voi testata. Ja Vastuullinen kasvattaja kertoo myös nämä asiat pennun ostajalle. Värivirhe, ainakin niissä roduissa missä se on yleinen (ragdoll, pyhä birma), kokeneet kasvattajat näkevät jo pennusta, että onko sillä mahdollinen värivirhe vai ei. Tuosta pigmentti-virheestä on paha sanoa ja siksi onkin hyvä ,että jos niitä suvussa ilmenee, niin kissa myydään lemmikkitasoisena.

En myöskään ymmärrä minkälainen kasvattaja varaa ja ottaa varausmaksun pennusta ennenkuin tapaa mahdollisen uuden kotiehdokkaan. Myös kasvattaja voi kertoa sekä kirjallisesti ilmoittaa, että jos hän päättää perustellusta syystä olla myymättä kissaa, hän palauttaa jo saaneensa varausmaksun, mutta tämä niissä tapauksissa, joissa varausmaksu on maksettu. En kuitenkaan lähtisi siihen "leikkiin" että keräilee varausmaksuja ihmisiltä ennenkuin edes tapaa pennun ostajat silmätysten.

Kauppasopimuksessa on myös kohta, jossa kasvattaja eli pennun myyjä määrittelee, mikä on korvauksen määrä jos kissalla ilmenee joku perinnölliseksi määriteltävä sairaus.

Pitää aina myös muistaa niin ostajan ja myyjän puolelta, että perinnöllisiä sairauksia on aina olemassa, mutta se, sairastuuko yksilö, tässä tapauksessa kissa, riippuu myös muista tekijöistä, kuten esim. hoidosta, ruokinnasta ja muista ympäristötekijöistä.

^No tässä omassa rodussani ei vaadita erityisiä terveystestejä, mutta maatiaisiin pohjautuvassa rodussa voi mm. pkd:tä tai hcm:ää ilmetä varsinkin mikäli ei ole noviiseja/ulkomaantuonteja testattu. Aika vähän on kuitenkin pakollisia testejä ja nekin usein pistetään pakollisiksi, kun sairauksista tulee selkeä ongelma rodussa. Olen myös lukenut sitä pakollisten testien listaa tarkistaakseni eurooppalaisten tilanteen.

Käsittääkseni tässä varaustapauksessa ei oltu edes maksettu varausmaksua vaan taisi olla "alustavasti varattu" tapaus. Varsinkin näin aloittelevana kasvattajana otan itse mieluummin varman päälle ja muun kaikki kissat lemmikeiksi. Mikään ei estä käyttämästä pentuja (jos niitä tulee) näyttelyissä, mutta en ainakaan lupaa liikoja ja saa kiukkuista kissanostajaa niskaani. Tosin eurooppalaisilla niitä harvoja näyttelynkannalta virheitä olisi esim. valkoinen medaljonki, joka saattaa kissalle kehittyä myöhemmin. Pitkäkarvaisuuden on kyllä ehtinyt todeta jo ennen pentujen luovutusta ja huomioida sen hinnassa ja "luokituksessa".

Yritin tässä alkuun vain selittää kyselijöille, miksi jotkut myy pentunsa vain lemmikiksi merkittyinä.

Hyvähän se on selittää, mutta yritin itse myös selittää miksi kaikki eivät ole merkitty lemmikiksi. Nämä asiat kun ovat aika "viidakko" pennun hankkijalle.

Tietysti joistain kasvatukseen ostettavista kissoista maksetaan enemmän kuin lemmikistä tai näyttelykissasta. Takana on ehkä ne tietyt linjat jotka haluaa käyttöön. Mutta nämä ovat sitten aina sellaisia asioita joista keskustelevat pennun hankkija ja myyjä keskenään.

Summa Summarum omalta osaltani, osa rotukissoista myydään liian halvalla, syynä todennäköisesti vanhempien testaamattomuus ja joku muu. Rekisteröity ja hyvin hoidettu rotukissan pentu maksaa aina, rekisteröimättömistä jonkun "näköisistä mix pennuista" en maksaisi 100€ enempää...