Koiran eroahdistus - Sivu 14 (Koirat > Koirien koulutus)

11.09.2012 12.07
021958017_r
Viestejä: 307
Pori

Mä suljen mielummin koiran pienempään huoneesen jotta vältyn tuhoilta kuin laittaisin kuonokopan. Siinä on mahdollisuudet että koira esim. tukehtuu omaan oksennukseensa. Ja jos on eroahdistusta niin miksi sille asialle ei tehdä mitään sen asian eteen tee mitään.

Mä en anna koirien seurata muo kun teen lähtöö käskytän ne ihan omalle paikalleen ja sitten voin tehdä lähtöä jos muo seurataan kun teen lähtöä ni varmasti sinne oven taa jäädään huutamaan ja tuhoamaan koskee nuorempaa koiraa. 95% koirista ei edes ole mitään eroahdistusta vaan tekemisen puutetta, kun taas oikeasti 5% on oikeasti eroahdistusta. Mä voin sanoa suoraan että mun koira vaan tuhoaa ihan siksi että hakee tekemistä kun kyseessä on aktiivinen rotu. Koiran kanssa harrastetaan kahta lajia,lenkkeilään ja treenaillaan paljon. Sekä opetellaan rauhottumista. Pienempi tila takaa sen että rauhottuu. Mutta jokainen tekee miten tekee :) 

Toiset häkittää, toiset sulkee pienempää tilaaj ja toiset laittaa koppaa. Jokaisella on oma tapansa, mutta kaikki tuhoaminen ja rehaaminen kun ollaan pois ei merkkaa aina sitä että on eroahdistus.

11.09.2012 12.38

Kukaan ei ole sanonut, että kuonokoppa tuo ratkaisun koko ongelmaan, niinkun jo aikasemmin totesin, sitä voi käyttää omalla harkinnallaan koulutusvälineenä, jottei koko kämppää ole joka ikinen päivä revitty lisää.

 Yhdessä tapauksessa eroahdistuskoira ehdollistui koppaan niin, että se yhdisti sen yksinjäämiseen ja myöskin siihen, että ihminen tulee takaisin. Se oli sille merkki siitä että nyt jäädään yksin, mutta tullaan kuitenkin myöhemmin takaisin ja se jäi ajan kanssa koppa päässä rauhallisesti kotiin nukkumaan. Nykyään sitä ei enää kyseisellä koiralla käytetä.

Nuoren koiran armoton tuhoamisvimma voi helposti alkaa näyttää omistajan silmissä eroahdistukselta, eikä sitä rajaa "normaalin" ja ahdistuneisuuden välille ole välttämättä niin helppo vetää, jos tuhoaminen vain jatkuu ja jatkuu, vaikka koira väsytetään kunnolla aina ennen kuin jää yksin.

11.09.2012 12.50
022700014_r
Viestejä: 809
Pori
Irma kirjoitti:

Mä suljen mielummin koiran pienempään huoneesen jotta vältyn tuhoilta kuin laittaisin kuonokopan. Siinä on mahdollisuudet että koira esim. tukehtuu omaan oksennukseensa. Ja jos on eroahdistusta niin miksi sille asialle ei tehdä mitään sen asian eteen tee mitään.

Olen samaa mieltä mutta kaikilla ei ole mahdollisuutta rajata koiran kulkua asunnossa, jos asuu esim yksiössä. Meillä rajattiin ennen häkkiä, oli pelkkä makkari käytössä ja sieltä tuhosi kaiken mihin hampaansa sai huutamisen ja ulostamisen lisäksi. Koppa ei pysynyt päässä niin vikakeino oli se häkki.

Jos koppaa käyttää niin ettei koira ole jatkuvassa valvonnassa on tehtävä varmaksi ettei koira nimenomaan tukehdu oksentaessaan ja pysytyy kuitenkin juomaan sen kanssa.

Nuka kirjoitti:

Yhdessä tapauksessa eroahdistuskoira ehdollistui koppaan niin, että se yhdisti sen yksinjäämiseen ja myöskin siihen, että ihminen tulee takaisin. Se oli sille merkki siitä että nyt jäädään yksin, mutta tullaan kuitenkin myöhemmin takaisin ja se jäi ajan kanssa koppa päässä rauhallisesti kotiin nukkumaan. Nykyään sitä ei enää kyseisellä koiralla käytetä.

Ja joissakin tapauksissa voi käydä niin että kopan laittaminen tuo koiralle mieleen yksijäämisen ahdistuneisuuden ja näin vain pahentaa tilannetta.

Kaikki on niin tilanne kohtaista.

Heat, dust, water or even an invasion of particularly horny and sneaky jellyfish.
11.09.2012 14.34
Avatar_female
Viestejä: 432

No meillä ei eroahdistuskoiria ole, joten meillä ei ole sellaista ongelmaa tosiaan. :)

Eriasia jos koira vaan tuhoaa tylsyyttään siitä huolimatta _vaikka koiran väsyttäisi kunnolla_ ennen lähtöä.

Kopan kanssa pystyy juomaan ym. Meillä tosin ei ole tarvinnut sitä käyttää kuukausiin.

Muokattu viimeksi: 11.09.12 14.40
11.09.2012 16.02
000114389_r
Viestejä: 2237

tuli tosta häkistä mieleen, että miten kauan koira voi korkeimmillaan joutua olee semmosessa? minkä kokoisessa? ja oppiiko se koira mitään jos se laitetaan sinne häkkiin aina kun lähdetään yms? vai pitääkösitä AINA pitää siellä.

11.09.2012 16.39
022700014_r
Viestejä: 809
Pori
Wesker kirjoitti:

tuli tosta häkistä mieleen, että miten kauan koira voi korkeimmillaan joutua olee semmosessa? minkä kokoisessa? ja oppiiko se koira mitään jos se laitetaan sinne häkkiin aina kun lähdetään yms? vai pitääkösitä AINA pitää siellä.



En osaa häkin kokoa sanoa kun son jossain varaston perukoilla tällä hetkellä mutta sellainen että koira mahtuu siellä seisomaan, joskin vähän kumarassa, hyvin mahtuu vaihtamaan asentoa mutta lähinnä makoiluun sen tarkoitin. Mahtuu siis myös nukkumaan kyljellään. Mukaan mahtui myös pieni vesikippa.
Arvio metrin korkea ja pitkä, noin 70 leveä.

Hirveänä koiranomistajana joudun myöntämään että Nino oli pahimmillaan ~8 tuntia häkissä... koulupäivän. Tulin kuitenkin aina suoraan kotiin ja heti lähdettiin ulos juoksentelemaan, myös ennen häkittämistä vietimme puolesta tunnista tuntiin ulkona. Häkki oli viimeinen vaihtoehto tai muuten olisin joutunut luopumaan koirasta. Olin saanut jo lukuisia valituksia ja yhden virallisen varoituksen. Joka päivä se tuntui yhtä pahalta jättää se koira sinne häkkiin.

Alussa se oli koiralle vähän hankala homma se häkki mutta pian se meni jo sinne valmiiksi kun huomasi että keräsin kamppeita kasaan ja näytin muutenkin siltä että lähden. Välillä jätin häkin luukun auki ja siellä häkissä se makasi kun tulin kotiin, eikä mitään ollut tuhottu ja ääni haitat myös loppuivat.

Muuton jälkeen häkki oli vieläkin siinä mutta en koskaan laittanut koiraa sinne mutta siellä se makasi kun tulin kotiin. Häkkiä ei enää tarvita ja nino ei ole sen jälkeen kertaakaan haukkunut, tuhonnut tai pissannut sisällä.

Ninolta kesti reilu viikko tottua häkkiin ja noin kahdessa kuukaudessa pystyimme jo luopumaan se pakollisesta käytöstä. Uskon silti että muuttaminenkin auttoi asioita.

Muokattu viimeksi: 11.09.12 16.41
Heat, dust, water or even an invasion of particularly horny and sneaky jellyfish.
11.09.2012 16.43
022273397_r
Viestejä: 443
Tervola

Itse kun ehotin tuolla häkkiä, en missään kohtaa sanonut että se suljetaan sinne. Häkki ostetaan, tehdään siitä mukava ja rauhallinen oma paikka koiralle, pistäkää sinne makuualusta, ruokkikaa siellä yms. Ja jättäkää se häkin ovi nimenomaan auki kun lähtee pois kotoa, niin koira itse hakeutuu sinne kun ahdistaa. Eikä koiraa missään tilanteessa jätetä sinne lukittuun häkkiin. Mutta se vaatii pohjatyötä että häkistä saa koiralle mieleisen paikan, mutta mielestäni paljon parempi vaihtoehto kuin esim kuonokoppa.

Itse myös olen kokenut että jättää himmeän valaistuksen joka myöskin rauhoittaa koiraa sekä vaikka radion päälle.

11.09.2012 17.25
021777517_r
Viestejä: 5203
Himanka

Meillä on pientä eroahdistusta ollut, kun lähden kouluun jne. Vähentynyt kuitenkin ja tosiaan pelkkää vinkumista oven takana. Nala on mun huoneessa koulupäivän ajan, ellei kukaan muu ole kotona. Lähtiessä olen antanut luun tai jonkun herkun. Kaipaisin lähinnä jotain virikettä sille siksi aikaa, aktivointipallon ideaa ei tajunnut, kongi voisi olla kova sana.

"And all the best women are married. All the handsome men are gay." -Robbie Williams
11.09.2012 19.30
000114389_r
Viestejä: 2237

^ Miten sinä oot saanut sitä sitten vähennettyä? 

ja vaikuttaako toi häkki mitenkään siihen haukkumiseen? luulisi että haukkuis paljon jos semmosssa joutuis olemaan. mutta kattonee nyt mitä me tehdään tän kanssa

11.09.2012 20.47
021777517_r
Viestejä: 5203
Himanka

^Se on rauhoittunut ajan kanssa, osasyynä se, että Nala on kuitenkin ollut mulla vasta kuukauden. Kyllä se vähän aikaa saattaa vinkua, mutta lopettaa kuitenkin aika pian. Tänä aamuna en kuullut pihaustakaan alakertaan tai sitten on vinkunut niin hiljaa, kun odotin ja kuulostelin ennen lähtöä.

"And all the best women are married. All the handsome men are gay." -Robbie Williams
11.09.2012 22.44
022700014_r
Viestejä: 809
Pori
Wesker kirjoitti:

vaikuttaako toi häkki mitenkään siihen haukkumiseen? luulisi että haukkuis paljon jos semmosssa joutuis olemaan. 

Aluksi hakkui, kaksi ekaa päivää meillä. Ei ollut eroa normaalin päivän haukkumiseen. 
Sitten se vaan loppu. Mut todennäköisemmin se aluksi lisää nimenomaan sitä äänen määrää kun ei ole rikottavaa mihin purkaa sitä. 

Voi silti olla että Nino tajusi et kun son siel häkissä ja kun tulen kotiin olen iloinen kun ennen olin kiukkuinen ja itkin usein.
Enhän tietenkään torunut koiraa kun ei se ny siinä kohtaa enää mitää käryy mut kyl se aisti sen mun ahdistuneisuuden, kiukun ja turhautuneisuuden, mikä sekin itsessään saattoi vaan ruokkia sitä ninon eroahdistusta kun siellä se raukka odotti ja riehu et koska se hullu ämmä tulee taas.


 

Muokattu viimeksi: 11.09.12 22.46
Heat, dust, water or even an invasion of particularly horny and sneaky jellyfish.
12.09.2012 08.39
000114389_r
Viestejä: 2237

Kiitos vastauksista Nino :) kaipa meidän kannattaa kokeilla totakin jos nää muut keinot ei ota toimiakseen, kun nykyään tää on ryhtynyt rikkomaan enempi tavaroita vaan :/ patjat ja sängynjalat, kajaritkin pöydältä heitetty lattialle, tietokone kaadettu, roskis kaadettu ja roskat kaikki pihalla ja lintujen juomapullokin saatu tiputettua, ääärh...

mullakin alkaa käymään niin että suorastaan v*tuttaa mennä kotiin kattomaan mitä taas on rikottu...

20.09.2012 13.14
000114389_r
Viestejä: 2237

ääh taas mennään huonompaan suuntaan. Osaisko joku kertoa miten saan ton koiran hiljaseks kun olen poissa, tää on naapurin mukaan  haukkunut monta tuntia putkeen, eikä pitäny taukoa kokopäivän aikana. Koiralla on vaikka mitä tekemistä, luista leluihin ja piilotettuja herkkuja ja herkku ruokia paikoissa missä sen pitää nähdä vaivaa ne saadakseen (esim onton luun sisällä, tai pahvilaatikossa tms). Nyt olis hyvät neuvot kalliit...

20.09.2012 13.31
022309048_r
Viestejä: 1107
Pori

Me saatiinkin viime viikolla portti käyttöömme. Ensiksi kokeilin laittaa koiran keittiiöön mutta oli joka kerta tullut yli ja tuhonnut. Vaihdoin huvikseni portin paikkaa, on nyt rajattuna eteiseen ja toinen koira sitten on koko kämpässä. Eilen kuuntelin pitkän aikaa oven takana, niin kyllä vinkunaa kuului ja raavintaa mutta kotiin tullessani koira oli paljon paljon rauhallisempi kuin silloin koko kämpässä oleskellessaan. 

 

20.09.2012 14.03
022700014_r
Viestejä: 809
Pori

Hyvä Juno!

Tosta äänestä en tiedä mikä siihen auttaa muutakun koulutuspannat ja niitäkään ei monet hyväksy. Itse en ehkä lähtisi sitruunalla mut niitä löytyy ääni ja värinä pantoja.

Joku joka osaa muita keinoja koiran haukkumisen lopettamiseen niin kiitos pliis neuvoja.

Tietenkin on se feromoni joka laitetaan töpseliin niin se rauhoittaa ja voi vähentää haukuntaa jos oikeesti on kyseessä ahdistunut koira. Ninolla se ei tuonut juurikaan eroa mutta mein vanhimpaan koiraan se toimii kun käytetään sitä esim uusinavuosina ettei toi yks saa sydäriä. Et varsinaisesti sei poista pelkoa mut koira on silti huomattavasti rauhallisempi.

Heat, dust, water or even an invasion of particularly horny and sneaky jellyfish.
20.09.2012 15.00

Ja, edelleenkin kaikille koirille ei sovi se aktivointi yksin jäädessään.

Jos ne joutuvat etsimään herkkuja yms. piiloista ja touhuamaan, eivät ne maltakaan yllättäen rauhoittua vaan ovat koko ajan liikkeellä ja aineenvaihdunta toimii nopeammin ja sitten on myös jätöksiä sisällä ja kun se sallittu tekeminen loppuu, alkaa kielletyn tekeminen.

Meillä tosiaan tuhoamiseen ja siihen yksin olemiseen auttoi se, ettei mitään ekstraa jätetty vaan vain ja ainoastaan ne normilelut ja -luut, mitä siellä aina on. Niillä se halutessaan sai (ja saa) leikkiä ja olla, mutta yleensä löytyvät tasan samasta paikasta, missä ovat lähtiessäni olleet.

Lisäksi paljon auttoi se, että ennen ulosmenoa koira pistetään käskyn alle omalle petilleen maahan (ja rapsutellaan sitä hetki - eli meillä ei toimi myöskään se puolen tunnin huomioimattomuus ennen lähtöä/lähdön jälkeen) ja siitä ei nousta ennen kuin minä olen pois näkösältä. Käytännössä siis sen jälkeen petiltä saa nousta, kun ulko-ovi on mennyt jäljessäni kiinni.

Macho, macho man.I've got to be a macho man.
20.09.2012 16.25
000114389_r
Viestejä: 2237

^ voisin tota pedillä olemista kokeilla myös, mutta joo huomattu on että mitkään herkut yms ei kelpaa eikä toimi.  Leo, millasessa tilassa koira oli kun jätit sen? oliko se muutoin tyhjässä huoneessa vai koko asunnossa? En saa yhdestäkään huoneesta semmoista, missä ei olis MITÄÄN muuta järsittävää kun lelut, paitsi välikkö, josta pääsee muihin huoneisiin, mutta pirulainen on oppinut ovetkin avaamaan...

20.09.2012 18.12
Wesker kirjoitti:
Leo, millasessa tilassa koira oli kun jätit sen? oliko se muutoin tyhjässä huoneessa vai koko asunnossa?

Makkaria ja vessaa/saunaa lukuunottamatta koko asunnossa. Tässä asunnossa kun on tupakeittiö, niin pienempään tilaan rajaaminen olisi käytännössä mahdotonta, sillä eteinen on lyhyt käytävä joka menee mielestäni liian pieneksi koiralle kuin koiralle - poikkeuksena ehkä pienet "fifit" ja ihan pieni pentu -, kun siinä on vielä tuulikaappi ennen ulko-ovea, mikä katkaisee eteisen suht lyhyeen.

Peti tuolla on kuitenkin ollut koko ajan eteisessä ja toinen olohuoneessa: eteisessä oli ensin vessan oven edessä olevassa syvennyksessä, mutta kun laitoin koiran nukkumaan itsekseen pois makkarista, siirsin pedin makkarin oven viereen olohuoneen "kynnykselle". Ensi alkuun se pissasi muutaman kerran, kun peti oli päivät "väärässä kohdassa" (eli kun se oli siirretty syvennyksestä nykyiselle paikalleen), mutta sen jälkeen kun jätin petin pysyvästi siihen, sen vuoksi pissaaminen loppui kuin seinään.

Macho, macho man.I've got to be a macho man.
20.09.2012 19.07
000114389_r
Viestejä: 2237

^ jaa, me kun ei voida jättää tätä oikein mihinkään kun jos sen jättää tilaan jossa on tuolit yms niin tuhoaa sitten ne.  Niin se pelkkä tylsien lelujen jättäminen ei auta mitenkään,  koska purkaa ahdistustaan huonekaluihin.

20.09.2012 20.09

Eroahdistus on aika laaja osa-alue ongelmakäytöksessä. Ei ole olemassa mitään valmista "toimintamallia" sen pois kitkemiseksi. Kaikki vaikuttaa kaikkeen...koiran ikä, rotu, koiran tausta, tilan koko, onko irtaimisto sellaista, että se laukaisee koiran tuhoamisvimman. Ulkoilutuksien määrä ja muu aktivointi vaikuttaa asiaan. Kymmenet muut asiat vaikuttaa...

Kodin olisi jo pentuna syytä olla kuin Ikean kuvastosta, ei mitään ylimääräistä rojua lattioilla jne. Kaikki mikä provosoi koiran tuhoamaan pitäisi poistaa. Lelut voi laukaista tuhoamisvimman, koska esimerkiksi pentu ei ehkä näe eroa lelun ja jonkun muun esineen tuhoamisen välillä. Johdot ylös, ei mitään lehtiä pöydille ettei koiran tarvi muuttua paperisilppuriksi, pöydänjalat olisi hyvä olla metallia yms.

Jos koira tuhoaa reilun puoleisesti tai ulvoo/haukkuu perään niin jotain on mennyt vikaan koiran "perustan luomisessa". Ei hyvin koulutettu/kasvatettu koira yleensä juuri tuhoa kuin nimeksi jotain tai ei mitään.

On olemassa sitruunapantoja, ultraäänipantoja, mut ne on aika tehottomia ehkä pippuri auttaa sitruunapannassa, mutta usein ei. Voihan noita pantoja huutoon kokeilla.

Jotkut pitää kuonokoppaa muutaman päivän ja joskus jopa ongelma poistuu, mutta joskus vain yltyy niin siksi olisi aina välttämätöntä arvioida juuri se kyseinen tapaus omana tapauksena eikä sokkona alkaa kokeilemaan mitään "yleisneuvoja".

Tuhoaminen kertoo ettei koira voi hyvin, jossain k*see. En tarkoita, että koira olisi laiminlyöty, mutta jokin horjuttaa koiran henkistä tasapainoa. Ehkä koiralla on huono hermorakenne jo synnyinlahjana, mutta kaiken voi muuttaa.

Saan eroahdistuksen pois opettamalla koiran hylkimään tiettyä toimintaa...."keinotekoinen trauma"! Vetelen vain oikeeseen aikaan oikeista naruista ja simbsala bim ongelma on poissa.

 

 

Muokattu viimeksi: 20.09.12 20.13
20.09.2012 20.37

Ite kokeilin Reinoon sitä, että livahdin esim. kylppäriin samalla kun avomies lähti kotoa pois (eli koira kuulee ulko-oven äänen ja olettaa jääneensä ilman omistajiaan). Ovenraosta tiirailin ja kun näin koiran nappaavan jotakin kiellettyä, menin kovaäänisesti kieltämään. Ihme ja kumma, kaikki se pieni nakertelu loppui melko heti, kuin seinään (koiran ollessa kuta kuinkin 12 kk) ja sen jälkeen ei ole mihinkään koskenut.
Sai huokaista helpotuksesta, että voi elää taas normaalisti. Kukat saa roikkua rauhassa vaikka lattiassa saakka, ei haittaa vaikka roskapussi unohtuisi eteiseen, olohuoneen pöydältä ei katoa tyhjät elintarvikepakkauksetkaan koirien ollessa 8 h yksin. Kun ennen se oli sitä, että kun roskat vei ulos, niin jo oli vähintään takki revitty naulakosta tai pöytäliina kiskottu alas. Mitään arvokasta ei onneksi syönyt koskaan (ei huonekaluja, ei talon rakenteita).

Toinen koira söi pentuna ihan vaan muutaman mitättömän esineen. Ja tulikin mieleen Kirppusirkuksen mainitsemasta hermorakenteesta, niin Tarmolla se hermorakenne on parempi, kuin Reinolla.

20.09.2012 21.38

Jos koira opetetaan pysymään kaukana isännästä pitemmän ajan pennusta pitäen mm.maassa. silloin se oppii kärsivällisyyttä ja jos sitä on niin usein se heijastuu myös tuohon eroahdistukseen. Kärsivällinen koira ei nakertele kuin hiiri eikä ulvo kuin palosireeni, pää kestää odottamisen.  Oma koira ei tee mitään tuhoa, koska on kärsivällinen ja 67min katkeamaton kontakti liikkuessa kertoo kärsivällisyydestä. Lopetin itse tuon ajan jälkeen. Kärsivällisyys on tärkein asia minkä koiralle voi opettaa "maltti on valttia";)

Kärsivällinen koira vs.kärsimätön: Kärsivällisen pää kestää, kärsimättömän ei (alkaa ei toivottu käytös).

Sama "kaava" eri tavalla: Pelkopurija puree, koska kärsivällisyys ei riitä kattoa tilannetta sivusta loppuun, rohkea koira ei pure, kun kärsivällisyys riittää seurata tilannetta. ODOTTAA ODOTTAA;)

 

Muokattu viimeksi: 20.09.12 21.41
20.09.2012 22.34

O.T. Wou, pakko nostaa muutamista viime viesteistä hattua Kirppusirkukselle. :) Jossain toisessakin topikissa oli ihan asiallinen, jollekin uudelle koiranomistajalle suunnattu, melkein ystävällinen viesti. Eikä tämä nyt ole mitään v****ilua, vaan ihan oikeasti pisteet ja arvostus kummasti nousee kun näämmä osaat tuottaa myös asiallista tekstiä. Toivottavasti tämä viesti ei heti muuta sitä. :)

Asiaan. Tulee varmasti paljon sellaista, jonka joku muu on jo sanonut, en jaksa koko topikia selata. Minähän kirjoittelen kuitenkin ensisijaisesti omien ajatusteni jäsentämiseksi ja testailemiseksi. :)

Tässä eroahdistusasiassa voinen melkolailla allekirjoittaa nuo Kirppusirkuksen muotoilemat viestit. Eroahdistus on harvoin yksiselitteisesti juuri ja vain ja ainoastaan nimenomaan sitä. Eikä kodin tuhoaminen aina kerro ahdistuksesta. Siksi juurikin tuo yksilöllisyyden huomioiminen ja todellisten syy-seuraus -suhteiden selvittäminen on oleellista, koska vain niiden kautta päästään käsiksi oikeaan ongelmaan. Tässäkään asiassa se pelkkä oireiden hoitaminen ilman oikeaan "sairauteen" puuttumista ei johda täydelliseen paranemiseen.

Nykyään tuntuu olevan vähän muoti-ilmiö, että sanotaan koiralla olevan eroahdistus. Usein taustalla kuitenkin on ihan vaan se tekemisen puute, koulutusongelmat (tai peruskoulutuksen puute), liian vähäinen liikunta, sopimaton ruokavalio, päivärytmi, jostain muusta aiheutuva stressitila (esim. äänet naapurista)...

Yksinolo-ongelmat on yksi niistä (harvoista :D ) ongelmista, joista itsellä ei ole kokemusta oman koiran kohdalla, mutta lähipiirissä kyllä näitäkin tapauksia löytyy. Ei siis puhtaita eroahdistustapauksia, vaan muuten yksinolo-ongelmista kärsiviä. Tuon Kirppusirkuksen mainitsema koiran itsehillinnän puutteen olen huomannut olevan oikeastaan kaikissa tapauksissa jollakin lailla läsnä. Lisäksi todella paljon vaikuttaa omistajan oma mielentila yksinjättämishetkellä. Stressaako hän, ahdistaako, pelottaako? Koira haistaa kaiken tämän ja tunteet totta kai siirtyvät. Mamma on outo, tässä tilanteessa on siis jotain mätää.

Koiran itsehillintää on todella helppo harjoittaa arjessa. Ei anneta koiran mennä ja tulla miten tykkää, vaan se joutuu esimerkiksi odottamaan lupaa päästäkseen ruokakupille, ovesta ulos, haistelemaan... Ja opetetaan se toimimaan myös kauempana omistajasta. Lisäksi, varsinkin vilkkaiden koirien kanssa, on tärkeää harjoitella rauhoittumista. Koira ei saa tottua siihen, että koko ajan hökelletään ja omistaja on aina läsnä passaamassa ja paijaamassa. Oman paikan opettaminen ja sinne komentaminen esim. siksi aikaa kun ihminen hoitaa kotitöitä on loistavaa treeniä koiralle, jolla tuntuu olevan pakottava tarve tarkkailla kaikkea mitä tapahtuu.

Mielestäni itsehillintä liittyy myös muiden kuin eroahdistuksen osalta todella paljon koiran käytösongelmiin. Malttaako koira käyttäytyä nätisti sitä kiihdyttävissä tilanteissa? Osaako se esimerkiksi lopettaa/rauhoittaa leikin kun se on menossa liian rajuksi, vai jatkaako kunnes napsahtaa? Piipaako koira treenatessa? Sallitaanko sille kiihtymyksen ilmaiseminen? Näitä ja näiden vaikutuksia laajemmalti koiran käytökseen on ihan mielenkiintoista pohtia.

Mutta jos puhutaan sitten ihan oikeasta eroahdistuksesta, jossa koira on niin riippuvainen omistajastaan (tai vaikka laumatovereistaan) että oikeasti kokee fyysisiä oireita yksinollessaan. Joskus olen kuullut suositeltavan rauhoittavia luonnontuotteita (calmex, zylkene) ja feromonivalmisteita tai jopa ihan oikeaa lääkitystä apuna hoidossa ja yksinolo-opetuksessa. Nämä tuskin yksistään ongelmaa lopullisesti poistavat, mutta onko joku saanut näistä jotain hyötyä?

Tuohon kuonokoppaan ja häkitykseen (siis siinä muodossa että häkkiin tosiaan suljetaan eikä se ole vapaaehtoinen pakopaikka) suhtaudun vähän nihkeästi. Jos kyseessä ei ole pelkkä "ilkikurinen" esineiden tuhoaminen vaan oikeasti keino purkaa fyysistä ahdistusta, lienee melkoisen traumaattista koiralle kun tämä siltä noin väkivalloin estetään. Korjatkaa joku jos olen väärässä, mutta eikö häkitys ole ihan eläinsuojelulain vastaistakin?

Muokattu viimeksi: 20.09.12 22.38
21.09.2012 08.32

Ihan samaa mieltä itsehillinnästä Nessien kanssa.

Pentukoiraa ei myöskään kannatakaan totuttaa siihen, että se voi joka sekunti seurata omistajaansa. Pari tällaista tapausta olen nähnyt ja koira tykkäisi edelleenkin (aikuisena) seurata omistajaansa vessaan saakka. Itse kyllä aina "raa'asti" läimäsin oven kiinni pennun nenän edestä ihan huvikseenkin joskus, jos toiseen huoneeseen menin tekemään jotain. Ihan vaan sen takia, että loppuu se seuraaminen ja jaloissa kiinni oleminen.

Itse kiinnitin myös siihen huomiota, kun koirani olivat pentuja, että vaikka ne olivatkin lähellä, niin niitä en paijannut koko ajan. Jos halusin katsoa rauhassa tv:tä, niin katsoin. Jos koira tuli riehumaan lelun kanssa viereen, en noteerannut aina sitä (tai sitten vaan käskin rauhoittumaan). Koira ei siis saanut aina huomiota, kun itse sitä halusi.

Nykyään kyllä tämä pienempi koira on kamala huomionkerjääjä, kun vieraita tulee (ja meillä niitä käy harvoin, mikä varmaan osaltaan on tähän syynä). Koira istua nököttää vieraan edessä anelevan näköisenä ja useasti sitä käsken pois. Vieraille sanon, että jos se käy makaamaan siihen, niin rapsuttakaa vaan, mutta jos kuonolla tökkii, niin ette tee mitään. Myös mustasukkaisuutta on ilmassa isompaa koiraa kohtaan, kun vieraita on talossa. Ei haluaisi että isompaa rapsuttelee sama ihminen, joka juuri hetki sitten rapsutti Tarmoa.

/ Kappas.. huomasinkin, että osa tekstistä meni aika paljolti ohi aiheen (en enää muistanut mihin topicciin olin kirjoittamassa). :D

 

Muokattu viimeksi: 21.09.12 08.33
21.09.2012 09.05
000047072_r
Viestejä: 316
Nessie kirjoitti:

Mutta jos puhutaan sitten ihan oikeasta eroahdistuksesta, jossa koira on niin riippuvainen omistajastaan (tai vaikka laumatovereistaan) että oikeasti kokee fyysisiä oireita yksinollessaan. Joskus olen kuullut suositeltavan rauhoittavia luonnontuotteita (calmex, zylkene) ja feromonivalmisteita tai jopa ihan oikeaa lääkitystä apuna hoidossa ja yksinolo-opetuksessa. Nämä tuskin yksistään ongelmaa lopullisesti poistavat, mutta onko joku saanut näistä jotain hyötyä?

Meillä käytettiin DAP-feromonia pistorasiaan kytkettynä. Viikon jälkeen alkoi yksinoloharjoitukset helpottua kummasti, eli kyllä se selvästi rauhoitti koiraa. Tosin eroahdistuksesta ei varmaan ollut vielä kyse, lähinnä pikkupennun naapureita rasittavasta ääntelystä.. Voisin kuvitella että pidemmän päälle se voi auttaa myös oikeassa eroahdistuksessa tukevana toimenpiteenä, mutta tuskin on mikään taikaratkasu siihen jos mitään muuta ei tehdä. 


 

21.09.2012 11.09
022700014_r
Viestejä: 809
Pori

Pakko sen verran mainita vaikka suurimmilta osin todellla olen esim nessien ja kirppusrkuksen kanssa samaa mieltä.

Kun koira tulee tiettyyn ikään on sillä vahvempi rikkomisen ja puremisen tarve. Ensimmäinen kerta on siinä kun hampaat vaihtuu ja ikenet kutisee. Näitä vaiheita pystyy ennalta ehkäisemään mutta toisilla koirilla se nuoruuden tuoma into rikkoa ja pureksia ei aina välttämättä oikesti johdu siitä että koiraa ei olisi koulutettu oikein, eikä se myöskään johdu eroahdistuksesta.

Ja mitä kärsivällisyyteen tulee.
Opetin Ninolle jo nuorena odottamisen ja kontaktin oton. Myös niin että istutin sen kentän reunaan ja kuleksin omia teitäni ja koira istui paikallaan pitämättä ääntä.
En sano että huono tapa, siis todellakin kannattava kokeilu tuon kärsivällisyyden kanssa. Oli ongelmia yksinjäämisen kanssa tai ei kannattaa sitli opettaa koira kärsivälliseksi.
Enkä voi sanoa olisiko koira oireillut vielä pahemmin jos en olisi näitä treenejä tehnyt mutta siitä huolimatta oli asunto palasina ja naapurit oven takana kun tulin kotiin. 

Mutta kuten sanoitte tapausken ovat niin yksilökohtaisia ja riippuu niin monesta tekijästä.

Noiden kahden muun koiran kanssa ei ole ollut mitään suurempia ongelmia mitä tuo satunnaisten tavaroiden kanniskelu ja rikkominen. Mutta nekin ovat selvinneet tilaa rajaamalla.

Muokattu viimeksi: 21.09.12 11.12
Heat, dust, water or even an invasion of particularly horny and sneaky jellyfish.
21.09.2012 11.13
022710084_r
Viestejä: 1355
Rovaniemi

D.A.P. oli meillä yhtä tyhjän kanssa. Eläinlääkäriltä saatiin reseptillä jotain lääkettä eroahdistukseen, en muista nimeä, mutta auttoi yhdistettynä ahkeraan yksinoloharjoitteluun ja kuonokoppaan.

Ongelma lähti kokonaan kuitenkin vasta kun onnekseni pääsin huskyfarmille kesäksi harjoitteluun ja koira "sai" olla tuntikausia päivällä häkissä kyyläämässä kun työskentelen kauempana sitä huomaamatta. Ekan viikon se yritti syyä ittiään häkistä läpi ja tuunata koppia ja ravasi piipaten ympyrää ja ulvoi jos toisen koiran kaa lähdin lenkille tms. Mutta sitten yhtäkkiä vaan luovutti. Syksyllä näkyi vielä pientä levottomuutta pois lähtiessäni, mutta ei puhunut mitään tai tuhonnut. Pian alkoi syömään luita ja tyhjentämään Kongia yksin jäätyään eli jäi kotiin tarpeeksi rauhallisessa mielentilassa keskittyäkseen syömiseenkin.

Täytyy myöntää että muutaman kerran olen purskahtanut itkuun onnesta kun tuun kotia ja vastassa ovella on vain syvästä unesta juuri herännyt nautiskellen venyttelevä koira joka käy tervehdykseksi vain lipaisemassa kättä laiskasti ja painuu sitten hoitamaan omia bisneksiään. Kun oppi siihen että se ei ole mikään itsestäänselvä asia. :)

Hermorakenteessahan tuolla on hieman ongelmia mikä tuli tuolla luonnetestissäkin todettua, ja näkyi heti pentuna tultua ensin juurikin tuon voimakkaan eroahdistuksen kautta. Varsinkin nyt hyvänä kontrastina kun on "normaali" pentu talossa huomannut että millaista sen pentuajan kuuluisikin olla. Ei kuitenkaan mikään mahdoton valkeeksi mitä erinnäisiä tarinoita kuullut että ihan tyytyväinen olen silleen että kehityskelpoiseksi tapaukseksi osoittautunut, eikä mikään mega kusiluikku.

http://hambeastounlimited.tumblr.com taideblöärgh.
21.09.2012 13.53
022700014_r
Viestejä: 809
Pori
Velmu kirjoitti:

D.A.P. oli meillä yhtä tyhjän kanssa. Eläinlääkäriltä saatiin reseptillä jotain lääkettä eroahdistukseen, en muista nimeä, mutta auttoi yhdistettynä ahkeraan yksinoloharjoitteluun ja kuonokoppaan.

Ongelma lähti kokonaan kuitenkin vasta kun onnekseni pääsin huskyfarmille kesäksi harjoitteluun ja koira "sai" olla tuntikausia päivällä häkissä kyyläämässä kun työskentelen kauempana sitä huomaamatta. Ekan viikon se yritti syyä ittiään häkistä läpi ja tuunata koppia ja ravasi piipaten ympyrää ja ulvoi jos toisen koiran kaa lähdin lenkille tms. Mutta sitten yhtäkkiä vaan luovutti. Syksyllä näkyi vielä pientä levottomuutta pois lähtiessäni, mutta ei puhunut mitään tai tuhonnut. Pian alkoi syömään luita ja tyhjentämään Kongia yksin jäätyään eli jäi kotiin tarpeeksi rauhallisessa mielentilassa keskittyäkseen syömiseenkin.

Täytyy myöntää että muutaman kerran olen purskahtanut itkuun onnesta kun tuun kotia ja vastassa ovella on vain syvästä unesta juuri herännyt nautiskellen venyttelevä koira joka käy tervehdykseksi vain lipaisemassa kättä laiskasti ja painuu sitten hoitamaan omia bisneksiään. Kun oppi siihen että se ei ole mikään itsestäänselvä asia. :)

Hermorakenteessahan tuolla on hieman ongelmia mikä tuli tuolla luonnetestissäkin todettua, ja näkyi heti pentuna tultua ensin juurikin tuon voimakkaan eroahdistuksen kautta. Varsinkin nyt hyvänä kontrastina kun on "normaali" pentu talossa huomannut että millaista sen pentuajan kuuluisikin olla. Ei kuitenkaan mikään mahdoton valkeeksi mitä erinnäisiä tarinoita kuullut että ihan tyytyväinen olen silleen että kehityskelpoiseksi tapaukseksi osoittautunut, eikä mikään mega kusiluikku.

Kuulostaa niin tutulta.

Ninolla kans huono hermorakenne ja tilanteet missä liikaa tapahtumaa saa koiran totaalisen hermostuneeksi ja ylivilkkaaksi vaikka itse pysyisin rauhallisena. Tästä syystä paljon treenaillaankin esim keskustassa kulkemista.

 

Heat, dust, water or even an invasion of particularly horny and sneaky jellyfish.
27.09.2012 13.42

Meillähän alkaa olla edistystä havaittavissa. Lähtötilanne oli se, että haukkui vieläkin kun tulin kotiin 7 tunnin jälkeen. Tänään olin poissa pari tuntia ja oli ihan hiljaista kun tulin takaisin. Ei se ilmeisesti koko aikaa hauku kun naapurit ei ole tullut valittamaan : ) Vieläkin kyllä jää haukkumaan kun lähden ulos. Pitäisi ihan joskus jäädä kuuntelemaan, että miten nopeasti se hiljenee.
Mutta vielä on tehtävä paaaaljon töitä ennen kuin tuo voi luottaa kunnolla siihen että tulen aikanaan takaisin. 

27.09.2012 19.05
022603751_r
Viestejä: 273
pielavesi

Kirjoitampas nyt tänne vaikka meidän tapauksesta.

meillä aloitettiin harjoitukset yksinoloon heti pienissä pätkissä ja totutettiin olemaan yksin ja kaverin kanssa. Neiti oli käytetty pitkällä lenkillä tai aktivoitu noutoharjoituksilla jne ennen lähtöä ja jätetty luita tms. Lähtiessä vaan lähdettiin eikä tehty lähdöstä mitään showta.Kokeiltiin tilan rajaamisella ja kaikkien ylimääräisten tavaroiden piilottaminen mitä pystyi pois ottamaan. Aina se jotain löysi. Kerran olin unohtanut kaappiin avaimen paikoilleen (sitä saa tosisaan pyörittää monta kertaa ympäri,että ovi aukeaa) no neiti oli sen jotenkin saanut auki ja repinyt tietenkin kaiken sisältä. Sohvaakin se on repinyt, jonka sai onneksi nätisti korjattua. Tosiaan piilotettiin kaikki ylimääräinen esim pöytäliinat,talouspaperitelineet yms ja jätettiin vain omia leluja ja luita tai aktivointipalloja,mutta aina se jotain keksi eikä aikaa tarvinnut tosiaan kun 5 min-30 minuuttiin. Lopulta me saatiin häkki ja siinä se viihtyikin,mutta ei ollut mielestäni tarpeeksi iso,että siinä haluaisin sitä pitää monta tuntia.Meillä ei itkemistä tai haukkumista harrastettu.

mitä aijemmin luin keskustelusta Nukan sanoin niin meilläkin tuntui,että mitä enemmän jätti omaa luvallista tekemistä tai tehtiin pitkä lenkki niin tuhot oli melkeimpä pahempia.Kokeiltiin myös lyhyempiä lenkkejä ennen yksinoloa eikä jätetty kun yksi luu tai aktivointilelu. Ja tosiaan tuli mieleen,että ekasta yöstä opetettiin nukkumaan olohuoneessa ja me makuuhuoneessa. Niin ja pitkän lenkin jälkeen ei heti lähetty vaan annettiin rauhottua.

Kerran sitten oli taas perinteisesti tehnyt tuhojaan. Seisoin tuhon edessä ja en edes huomioinut koiraa yhtään.. en torunut en mitään. Loppupäivän ja seuraavan päivän koira oli ilman katsekontaktia,kosketusta,juttelua..

eipä ole neiti sen jälkeen enää tehnyt tuhojaan :) n.7-8 kk ikäisenä oli viimeiset tuhot ja neiti nyt 1 vuotta ja pystyy huoletta jättämään yksin mitä välillä 1-4 h joutuu olemaan. Meidän tapauksessa tämä pitkä huomiotta jättäminen teki tulosta. Nykyään häkki on edelleen,mutta ovi on otettu irti, nukkuu siellä aina yötkin. Nyt yleensä käsketään ennen lähtöä "nukkumaan" ja sieltä se aina tulee kun tulen kotiin :)

Muokattu viimeksi: 27.09.12 20.40

Kommentointi on sallittu vain sisäänkirjautuneille henkilöille

Äänestys
Itkeekö/haukkuuko koirasi kotona kun olet poissa
kyllä 99
ei 137
en ole varma 18
Koirat
Kirjaudu
Logo-labyrintti