Voiko omaan koiraansa luottaa ikinä 100% - Sivu 6 (Koirat > Koirien koulutus)

23.07.2015 23.29

Ote koiraan ja koulutuksen puute on ihan eri asia, kun paniikki tila. Koska paniikissa ihminenkin unohtaa kaiken oppimansa niin miten vaadimme koiralta jotain muuta? Se lähteekö koira jäniksen perään vaistojen varassa on koulutuksesta kiinni, mutta on tilanteita johon kouluttamalla ei pystytä vaikuttaan vaikkakin ne ovat harvassa.

23.07.2015 23.52
000113779_r
Viestejä: 2684
No enpä sanois, että jänön perään lähteminen ois koulutuskysymys, etenkään koirilla joilla se vietti on viimesen päälle huippuunsa hiottu. Sellaiselle koiralle mikään ei ole niin palkitsevaa ja luontaista kun riistan ajaminen, ei sitä ominaisuutta juurikaan pois kitketä eikä kuulukaan kitkeä.
24.07.2015 12.26
022692285_r
Viestejä: 378
Mä en ymmärrä metsästyskoirien kouluttamattomuuden puolustelukeskusteluissa ikinä sitä, että miten ihmeessä malikat, jotka puremisesta nauttii kunne puremaan on päässeet, voivat pysyä hallinnassa eivätkä levähdä käsiin heti jos torin laidalla tapahtuu joku nakkikiskatappelu, ja miten ihmeessä niille voidaan tehdä hallintaa koskaan koska se niiden saalis/puolustus on niin huippuunsahiottu. Ja miten se hallinta ja koulutus ei koskaan niillä koirilla kitke sitä viettiä pois vaan ainoastaan mahdollistaa sen että se eläin ei räiski vietillään mitä sattuu minne sattuu kun sattuu huvittamaan. Et miten mettäkoirien riistavietti eroaa siitä malien saaliista/aggressiosta, muutoin kuin sillä että vuosikymmenien aikana kulttuuri pohjautuu siihen syväänjuurtuneeseen laiskuuteen, kun sen tarhassa nököttävän koiran ei ole koskaan pitänyt muuta kuin metsästää niin kaikki uusi ja vieras, kuten hallinta, on ollut ihan jäätävän tarpeetonta. Mettäkoirat kun ei karatessaan ole vaarallisia muille kuin itselleen. Ei kouluttaminen tukehduta sitä viettiä, jos kouluttamista ei tehdä hakkaamalla koira joka kerta kun se lähtee jäniksen perään. Eikä se välttis siltikään hävitä sitä.
Not a fan of lectures, broken bones teach better
24.07.2015 12.40

Jos mali lähtee rusakon perään on se koulutuksen puutetta, mutta jos vintti tai metsästyskoira(vaikkei metsästetä) lähtee, on se vaan viettiä.

24.07.2015 13.11
000113144_r
Viestejä: 2848

Kun sanotaan ettei ihmiseenkään voi vaaratilanteessa luottaa täysin, niin vielä vaikeampi sitä koiraa on siihen malliin survoa, sillä ihminenkin käyttäytyy itseään puolustaen ja se on sentäs "koulutettu" pidemmällä aikajanalla käytösmalliin entäkuin koirat joiden vaistot ovat vielä todella alkukantaiset. Itse tiedän että uhkatilanteessa oma koirani kyllä puolustaisi minua, sillä kuulun laumaan, ja oikeastaan samahan se on toistekinpäin, vaaratilanteessa turvaan ensin koiran ja sitten itseni.

24.07.2015 13.14
000113779_r
Viestejä: 2684
Hassu verrata maliin, joka on kuitenkin viimesen päälle jalostettu toimimaan ihmisen kanssa, sillä on voimakas miellyttämisenhalu ja tahto tehdä sekä toimia yhdessä ihmisen kanssa. Ne on äärimäisen helposti koulutettavissa kaikkiaan .
Esim. se vinttari taas on luotu toimimaan itsenäisesti eikä sitä kiinnosta ihmisen mielipiteet. Mun vinttari on vietikäs ja viettiä on vahvistettu ja vahvistetaan jatkuvasti, mutta silti sen luoksetulo toimii ja sen ainoan kerran kun se vapaana on lähtenyt riistan perään, on se myös käskystä katkaissut ajon ja tullut luokse. Mutta se onkin whippet, todella kontaktinhakuinen ja seurakoiramainen ja sillä on kova tahto tehdä yhdessä. Whippetit ovat muutenkin kaikista koiramaisimpia vinteistä, joten sitä myöten myös helpompia.
Silti tiedän lukuisia ja taas lukuisia vinttareita, jotka muuten toimii ihmisen kanssa ja on loistavasti "hanskassa", mutta kyllä se silmien edestä lähtevä pupu saa ne sulkemaan korvansa ja ajamaan ihan sama mitä ihminen tekee ja sanoo. Sitten kun ajo on ohi ne palaa luokse. Ja tosiaankaan kyseessä ei oo taidottomat koiranomistajat, vaan todellakin ihan päinvastoin.

Viettejä on vähän hassua verrata toisiinsa, ei ne ole voimakkuudeltaan rinnastettavissa toisiinsa. Lisäksi kaikki yksilön muutkin ominaisuudet vaikuttaa siihen.

Muutenkin jotenkin hassua, että se lähteekö koira pupun perään olis minkäänlainen luottamuksen mittari. Esim. vinteiltä toivotaan mokomaa ominaisuutta ja enpä tiedä haluaako kukaan sitä kitkeä pois etenkään jos harrastaa maastoja tai ratailua. Sen koiran kun tulee osata ajaa viehettä niin ettei yhtään mikään hetkeksikään häiritse sitä ajoa. Se koira todellakin sulkee korvansa ja aistinsa kaikelta muulta, ainoa mihin se keskittyy on saalis, joka on saatava kiinni.

Jännästi nää muka tietävät huutelijat on aina paimenien omistajia ja vieläpä jotain pk-harrastajia. Ois kiva nähdä miten ne sais vaikkapa sen salukin toimimaan :D

Muokattu viimeksi: 24.07.15 13.21
24.07.2015 13.22

Mulla ei palveluskoiraa ole tätä aikaisemmin ollutkaan ja tuo uusi tulokas on vasta kasvamassa. Väitän että moni asia olisi koulutettavissa, mutta tiettyjen rotujen parissa on ennakkoasennetta joka sitten lamauttaa omistajan toimintakyvyn, kun ei sen kuulukaan totella tietyissä tilanteissa.

Myös mali joutuu poliisin voimankäyttötilanteessa toimimaan itsenäisesti.

24.07.2015 13.39
000113779_r
Viestejä: 2684
Metsästyskoirakulttuuria en tunne (kuullut, että se on aikas vanhoillista), mutta vinttarimaailmaa jonkin verran enkä siellä ole törmännyt ainakaan ennakkoasenteisiin kuin parin vanhan harrastajan kohdalla. Eikä ne liity taas tähän viettipuoleen mitenkään.
Mä vaan tiedän lukuisia älyttömän taitavia koiraharrastajia, joilla on ne vinttarit, jotka lähtee räjähtäen saaliin perään niiden ei-irtoa-mihinkään-paimenien tms rinnalla. Vaikka kuinka olisivat muuten hallinnassa ja toimisivat kuin unelma. Ja heitä tässä puolustankin koska heihin ei vaan todellakaan istu tuo "tää ny vaa on tällänen, ei voi mitään"-väittämä.

On aivan älytöntä heittää tollasia väittämiä roturyhmästä, joka on itselle vieras ja täydellinen vastakohta niille mitä tuntee.

24.07.2015 13.58
022692285_r
Viestejä: 378
Mun mielestä se on koulutettavissa. Ei malienkaan miellyttämisenhalu oikein dominoivalla koiralla paljoa vaakakupissa välttämättä paina ennenkuin sitä harjoitellaan ja paljon. Ja sitä harjoitusta tehdään pikkupennusta asti joten kaikki seuruut ja perusasennot ja muut on sillä koiralla lihasmuistissa kun sitä hallintaa otetaan purukentällä. Ja hallinnan jälkeen palkaksi koira saa purra, toteuttaa itseään ja kantaa hihan autolle. Hallintaa rakennetaan sillä, että palkkio on se viettipäämäärää. Nyt ontuva vertaus, Astro on kiihkeä eläin mutta se on hallinnassa vaikka tekemässä tottisjuttuja kun se tietää että patoamalla itseään se pääsee vaikka agiradalle juoksemaan ja saa patukan ja pääsee patukan kanssa kärriin. Jos se ei tee mitä haluan, se lentää kärriin ilman palkkaa ja ilman agirataa. Joten sille rakennetaan se syy haluta olla hallinnassa, koska viettipäämääräänsä se koira haluaa ja siihen se pääsee vain olemalla x ajan herran hallussa. Ei malikkaa joka karkaa rusakon perään kiinnosta pätkääkään omistaja, se saalisvietti puskee läpi ja koira on yhtälailla kuuro kaikelle jos sille ei sitä erikseen opeta (tai saa jo alussa unohtamaan jänöt). Ja kuten kaikilla, tekeminen palkitsee. Joka kerta kun se karkaa uudestaan se todennäköisemmin ei ole vähääkään kiinnostunut omistajastaan. Siksi musta on aina hauskaa kun vinttarien/mettäkoirien omistajat sanovat että tää on ihan kuuro kaikelle. Tottakai se oppii olemaan kuuro. Ei mun taidot riittäneet saada vuosikasta terrieriä lopettamaan rottahäkin edessä tärisemistä, kun se oli koko ikänsä ollut irti ja saanut tappaa ja saalistaa kaiken liikkuvan maatilalla (Toki en loputtomiin treenannutkaan, koska ei ssille lllut tärkeää sitä oppia), mutta ulkona se oppi jättämään linnut sun muut rauhaan. Ei sille oltu opetettu/voitu opettaa enää että järki käteen uuno. Joku varmaan olis, mä en yhdessä kesässä. Mutta edelleen, kun tietää mitä tekee niin pikkupennusta treenanneelta voi ja pitää voida vaatia luoksetuloa. Kyllähän Astrokin juoksee kilsoja auton perässä ja sitä ei hetkauta vähää mitä kiljun. Mutta kas kun sitä aletaan pienemmillä ärsykkeillä treenaamaan se koirakin alkaa toimia ja _oppii_. Mä olen ollut vinttarien kanssa tekemisisssä ja elänyt semmoisen kanssa, ja siltikään en oo vakuuttunut siitä, että niitä ei pystyisi kouluttamaan. Ei ne ole niin tyhmiä etteikö pystyisi oppimaan itsehillintää.
Not a fan of lectures, broken bones teach better
24.07.2015 14.52
000113779_r
Viestejä: 2684
Tottakai vinttari oppii ja on koulutettavissa. Eikä kukaan niitä ole tyhmäksi väittänytkään.
Edelleen itsellä on vinttari joka on vietikkyydestään ja viehevarmuudestaan huolimatta sellainen, jonka luoksetulo on aina toiminut ja ajo jätetty kesken. Mutta sillä onkin sellaisia yksilöllisiä ominaisuuksia, joita kaikilla -etenkään itsenäisemmillä - vinteillä ole. Ja ollaan me pennusta asti työtäkin tehty.
Mitä enemmän esim. salukeihin oon tutustunut ja niiden toimintaa katsonut sitä skeptisemmäksi oon tullut sen suhteen kuinka hallittavissa sen vietti loppujen lopuksi on.

En puhuis vinttareista ja metsästyskoirista samana asiana. Näöllä ajava on kuitenkin ihan eri kuin jäljestävä. Mä en myöskään puhuis paimenen saalisvietistä samassa lauseessa vinttarin vietin kanssa. Se on vähän sama kuin mä vertaisin mun whippetin nenänkäyttöä ajokoirien nenän käyttöön.

Muokattu viimeksi: 24.07.15 15.21
24.07.2015 20.07
ihrahiiri kirjoitti:

Jos mali lähtee rusakon perään on se koulutuksen puutetta, mutta jos vintti tai metsästyskoira(vaikkei metsästetä) lähtee, on se vaan viettiä.



Perusteleppa väite? Miksi ei vinttikoiraa voida kouluttaa pois vietistä jos malikka voidaan? Tai miksi metsästyskoiraa ei voida kouluttaa vietistä pois (jos ei ole metsästys käytössä).
24.07.2015 20.18
022692285_r
Viestejä: 378
^viettiä ei kouluteta pois. Se on sen koiran luontainen tapa reagoida asioihin. Voihan sitä käytösmallia sammutella niin paljon kuin on tarvis ja rahkeet riittää, mutta ei se koiralta koskaan täysin katoa koskaan. T. Pilkunviilaaja ja pilkunviilaajan käsitykset. E: siis vietin tilalle voi opettaa uusia käytösmalleja,ei poistaa sen olemassaoloa.
Muokattu viimeksi: 24.07.15 20.21
Not a fan of lectures, broken bones teach better
24.07.2015 20.25
Astro kirjoitti:
^viettiä ei kouluteta pois. Se on sen koiran luontainen tapa reagoida asioihin. Voihan sitä käytösmallia sammutella niin paljon kuin on tarvis ja rahkeet riittää, mutta ei se koiralta koskaan täysin katoa koskaan. T. Pilkunviilaaja ja pilkunviilaajan käsitykset. E: siis vietin tilalle voi opettaa uusia käytösmalleja,ei poistaa sen olemassaoloa.


Tää on oikeestaan se miten itsekkin ajattelisin asian. 
24.07.2015 20.37

Itsehän en kirjoittanut tuota lainaamasi pätkää täysin tosissani vaan jopa hieman sarkastisesti.

27.07.2015 10.54
000108874_r
Viestejä: 61
Shiva kirjoitti:

Ote koiraan ja koulutuksen puute on ihan eri asia, kun paniikki tila. Koska paniikissa ihminenkin unohtaa kaiken oppimansa niin miten vaadimme koiralta jotain muuta? Se lähteekö koira jäniksen perään vaistojen varassa on koulutuksesta kiinni, mutta on tilanteita johon kouluttamalla ei pystytä vaikuttaan vaikkakin ne ovat harvassa.


En lukenut ketjua sen enempää, mutta nää tummennetut kohdat vain osui silmiin.

Hyvin koulutettu/tapakasvatettu koira ei joudu paniikkiin, koska koira on ajettu moodiin missä ei paniikiia tunneta. Paniikkiin alettaisiin jo vaatia auton alle jääminen tms. Silloinkin hyvin ehdollistettu koira pystyy noudattaan käskyä, jos ei ole sattunut sen isompia. Sama asia, vaikka viettitaso olisi taivaissa. Käskyn käydessä a) toteltava b) muita vaihtoehtoja ei ole!! Ihmiset ei vain osaa tarpeeksi vakuuttavasti lähettää koiralleen viestiä: "EI KÄY", vaan ajautuu keskustelulinjalle: "voitaisko tehdä näin, sopisko sulle mitenkään tää, kokeiltaisko edes". Voi haukotus :D

Tuohon jälkimmäiseen tummennukseen otan kantaa näin: en ole tuollaiseen ikinä törmännyt, mutta olen törmännyt ihmisiin, jotka ei pysty koiraansa vaikuttamaan.

 


 

27.07.2015 20.21

^^Paniikkiin voi joutua esimerkiksi suuren kivun takia ja et siihen vain voi vaikuttaa, jos kipu on riittävän suuri tai jos koira kokee henkensä uhatuksi. Tilanteita on, mutta harvassa...

28.07.2015 00.35
000108874_r
Viestejä: 61

Niin kauan, kuin koira kuulee, niin se myös toimii koulutuksensa mukaan. Luotettavan omistajan läsnäollessa ei tarvitse panikoida ;) Kuten totesin, koiranpitäisi kuta kuinkin jäädä auton alle ja satuttaa itsensä tosi pahasti, että ei kuuntelisi. Oma koirani kuuntelee tajuttomuuteen asti kutakuinkin. Luotto muhun on 101% ja toimii sen mukaan mitä isäntä käskee, koska "vaistoaa" sen oikeaksi, näin ihmisten kielellä ilmaistuna.

Sama koirani voi kulkea katsekontaktissa remmiräyhien keskellä ja ilmekään ei värähdä, koska hurtta toimii kouluksensa mukaan, eikä välitä uhasta. On paljon koiria, jotka jo rotunsa puolesta voi kulkea hiljaa remmirähjien keskellä, mutta entäs katkeamaton katsekontakti ja viettitason säilyminen? Ei onnistuisi esim. pehmeältä rodulta, koska pää ei kestäisi "uhkaa". Kovemmat koirat/rodut,  ei ehkä malttaisi olla "ojentamatta" rähisijää. Monilta lepsuilta roduilta menisi "kuppi nurin" ja ei palautuisi enää tekemään työtä omistajalleen. Omalle koiralleni nuo tilanteet on aika arkipäivää ja ilmekään ei värähdä, jos asiakkaan koira hakkaa mm.kuonokopalla kylkeen. Ei sitä tollaset kiinnosta, homma menee niin, kuin on opetettu.

Nää on koulutuskysymyksiä. Koiran pitää voida luottaa, mutta jos omistajalla ei ole todella suurta itsevarmuutta, niin silloin koirallakaan sitä ei ole. Tässä asiassa koira on melkein poikkeuksetta omistajansa peilikuva.

Jos ELLin luona on tarpeen antaa vain kevytrauhotus niin määrä on omalla koirallani yleensä n.40% normisatsista. Koira tajuaa mitä tapahtuu, mutta pysyy aloillaan.

Kyse on vain siitä kestääkö hurtan pää tositilanteissa...Omalla koirallani voisi olla jalka poikki ja TIEDÄN sen noudattavan käskyäni, vaikka kipu olisi mieletön. Luottamus ja kunnioitus aina ansaitaan.

Tänään tuli viikoksi juoksuinen ja rähisevä saksanseisoja narttu taloon. Koirat jätti sen rauhaan, kun käskin. 3 urosta ja juoksunen narttu tepastelee rauhassa ilman, että pojat tappelee keskenään tai kiipeilee selässä.

Kivun määrään ei voi vaikuttaa, mutta tottelevaisuuteen siinäkin tilanteessa voi luottaa. Jokainen voi muuta väittää, mutta asun koiran/koirien kanssa, jotka toimii edellä mainitulla tavalla.

 

 

Muokattu viimeksi: 28.07.15 00.37
28.07.2015 07.21

Noh, jos nyt saivarrellaan niin huomispäivään tai olemassaoloonkaan ei voi luottaa sataprosenttisesti. ":D"

Mutta niin, mitä Capinakin tuossa vähän sivusi, sen luoton täytyy olla molemminpuolista. Jos olen vähän epävarma että toimiikohan se koira nyt, lähteeköhän se nyt, niin olen huomannut että aivan taatusti muuten lähtee. Meillä oli ongelmia irtiolon kanssa, kun koira haahuili vähän siellä täällä ja kierteli ja kaarteli. Lopulta syy oli se, että stressasin itse irtiolotilanteita syystä X ja koira oli että mitäs helvettiä, nyt on jokin vialla, moikka, poistun tilanteesta.
Kokisin että oma koira on ihan äärimmäisen riippuvainen omista tunnetiloistani. Vähänkin kun tulee itsellä olo että nyt menee penkin alle, niin sitten menee ja kovaa. Jos kieltäydyn ajattelemasta epäonnistumista, niin se koira osaa ja toimii tasan tarkkaan kuten olen sille opettanut.

Eräs koulutusohjaaja kysyikin, että miksi ihmeessä epäröin ja jännitän, kun se koira osaa ja tekee? Siinä onkin hyvä pulma. Tämä on yksi suurimmista ongelmistani koirien kanssa kuin muutenkin. Olen kiitollinen siitä, että olen oppinut tästä pikkuhiljaa pois eikä esimerkiksi irtioloasiat kuse sen takia että olen itse niin paiseissa. Ennen olin vähän hukassa, mutta enpä ole enää. Tiedän mitä teen, tunnen koirani.

Mutta toki luottamuksen täytyy toimia toisinkin päin. Koiran täytyy tietää ettei sen ohjaaja laita sitä täysin mahdottoman tilanteen eteen tai aja sitä nurkkaan. Vähän sama kuin oppilas-opettajasuhteessa: jos opettaja toistuvasti antaa oppilaalleen tehtäviä joita tämä ei osaa ja epäonnistuu koko ajan, oppilaan luottamus sekä itseensä että opettajaan laskee hiljalleen. Minä en teetä koirallani tehtäviä joita se ei osaa, koska tiedän että kohta kumpikaan ei enää ymmärrä mitä toinen tarkoittaa ja koiran olotila on sellainen että wtf, tää ei oo nyt kyllä kivaa.

Muokattu viimeksi: 28.07.15 07.22
28.07.2015 08.23
000114434_r
Viestejä: 1782

Hyviä kirjoituksia teillä kaikilla ja komppailen täällä kyllä monia. Itehän en mistään mitään tiedä, ja olen kaukana koirankouluttajasta joka saa koiransa kulkemaan pallolla liikkuen ja samalla jonglööraamaan, mutta en mä näe sitä lainkaan koiran elämäksi jos siltä kielletään kaikki koiralle luonnollinen käyttäytyminen. esimerkkinä tuo, että juoksuisia narttuja tärppipäivinä vilisee nenän edessä (aivan tasan se koira ne haistaa jokatapauksessa ja hinkuaisi sinne selkään) ja kesken ajon saadaan metsästyskoira pois (joka on mahdollista ja onnistuu myös meiltä ilman sen suurempia ponnisteluja). Olen himpun kateellinen niille, joilla koira valitsee aina sen omistajan jokaikisessä tilanteessa, mutta toisella kädellä ajateltuna ennemmin mä pien omat juoksuiset nartut kotona kuin nakkaan ne uroksien sekaan ja vaadin urosia istumaan paikallaan turpa rullalla sekä annan koiran ajaa, tehdä työtänsä, kuin huutelen sitä huvin vuoksi takaisin mun luo kesken kiihkeimmän ajon jotta koira muistaa kuka käskee. Mieluummin mä annan siis koiran olla vähän koira joka saa toteuttaa viettejään ja luonnollista käyttäytymistään kuin pakotan sen seuraamaan ja palvelemaan mua jokaikisessä tilanteessa vaikka pommi räjähtäisi vieressä, vaikka toki käytöstapoja koiralta vaadin.

Ja ei, en luota koiriini osittain siksi mitä Puolimieli kirjoitti ja osittain siksi mitä Capina kirjoitti eli itseni vuoksi. Päällimmäinen syy miksi mä en tuu koskaan kuitenkaan luottamaan yhteenkään eläimeen 100% joka tilanteessa (lähinnä hevosten kanssa touhuaminen jo vuosien ajan on opettanut sen, ettei siihen eläimeen voi vaan luottaa vaikka koirien kanssa ei varsinaisesti ongelmia olekaan ollut) on se, että olkapäällä on aina se yksi joka muistuttaa, että kyseessä on vaistojensa varassa toimiva eläin vaikka kuinka sen vietit ja vaistot koitetaan pitää sammuksissa/hallinnassa. Mut enemmän mä luotan eläimiin silti kuin ihmisiin :D 

Muokattu viimeksi: 28.07.15 08.47
09.01.2016 00.57

Monen mielestä koiraan ei voi luottaa 100% ikinä, mutta mielestäni koiraan voi luottaa 100% Olen itsekin luottanut ja en ole joutunut pettymään..

Mielipiteitä perustelujen kanssa kiitos!

 

Vastaukseni: Kyllä voi. Itse olen luottanut molempiin koiriini pennusta asti (7vkon ikäisestä 7v7kk ikään asti + jatkossakin sekä 8vkon ikäisestä 6v6kk ikään asti + jatkossakin) 100%sesti, enkä ole joutunut pettymään.

 

Valo

Viestejä: 1077

Helsinki

En luottaisi koiraa irti esimerkiksi moottoritien vieressä. Mieluummin varmistaisin ja pitäisin hihnassa.

 

Vastaus: Itse olen pitänyt omia koiriani moottoritien varrella irti (meni sellainen peltoaukeama / soratie ja koirat aina ovat olleet irti. 2011-2012 välisenä aikana monta kertaa pidin irti, eikä kumpikaan lähtenyt autotielle).

kysymykset tms.. sannamindydonnajani@luukku.com

06.02.2016 10.01
000111969_r
Viestejä: 589

Mä en luottais koiraan ikinä ihan sataprossasesti, niinkuin en ihmiseenkään. Se, että on vähän varuillaan ei tarkota sitä että ei osaa lukea tai kouluttaa koiraansa. Ei kuitenkaa tarvi olla epävarma, vaan pitää se jossain alitajunnassa että ketään et voi hallita niinkuin itseäs (etkä aina itseäskään).

Kommentointi on sallittu vain sisäänkirjautuneille henkilöille

Logo-labyrintti