Ongelmatilanteiden ratkaisu lopetuspiikillä - Sivu 2 (Koirat > Koirien koulutus)

31.01.2012 22.03
021562406_r
Viestejä: 16
Helsinki

voin sanoa, että tuolla pariskunnalla on jotain aika pahoja päänsisäisiä ongelmia, ei ihan tervettä tuo meno todellakaan! en nää tuossa mitään järkevää, viis mistään "talouden tilanteesta" toi on ihan sairasta ! ottaa niin sydämestä :( toivottavasti edes tajuaa viedä ne johonkin eikä tappaa parkoja, onnettomia :c

---

 

Onni kirjoitti:

Mielestäni ei pitäisi tilannetta tarkemmin tietämättä tuomita. Olen itsekin koirien turhan lopettamisen kannalla, mutta asiat ei ole niin mustavalkoisia. Ilmeisesti ainakin 2 näistä koirista ovat tulleet perheeseen aikuisina kodinvaihtajina, silloin jo lopetusuhan alla. Entä jos nämä nyt taas pelastetaan uuteen kotiin ja sitten sielläkään ei suju? Taas uusi koti kun lopettaa ei saa tervettä? Jonkun koiran pää kestää sen kodinvaihtamisen, toisen taas ei. Varmasti jokainen koira lopulta tyytyy osaansa ja tottuu uuteen paikkaan, mutta onko se sen arvoista stressata koiraa? Kuten joku oli ylempänä jo kommentoinutkin, koira ei siitä lopetuksesta kärsi.

Blogia lukaisin nopeasti ja sain kyllä kuvan, että koiria ei vaan aktivoida tarpeeksi ja niiden koulutukseen ei osata tai jakseta panostaa, mutta jos joku nuo pelastaa itselleen niin toivon että uusi koti tajuaa miten paljon aikaa ja vaivaa nuo voivat vaatia ja on valmis sitä antamaan.

MUTTA HUOMIOI tuo tapa, millä tuo hullu puhuu koirista! Ja sydämettömyys varsinkin.

Muokattu viimeksi: 31.01.12 22.06
31.01.2012 22.05
021841088_r
Viestejä: 343
Kempele

Joo, tota tota, vetää aika sanattomaksi.

Onko tuo nainen ihan järjissään?

Voi elämä sentään, ei pidä ottaa koiria, minkäänlaisia jos ei viitsi kouluttaa tai tehdä mitään muutakaan koirien kanssa. Lopettaa nyt koirat sen takia ettei pärjää niiden kanssa, hyvä kun edes vähäsen viitsi myöntää, että omistajissakin on jotain vikaa mutta syyt sälyttää lähinnä vaan koirille.

Oh my, dear lady, you have a collar. -Yes, and the license too.
31.01.2012 22.13

Joskus kuulee ihmisistä joilla ei ole halua/kiinnostusta panostaa koiriinsa millään osa-alueella ja sitten kun koirista alkaa näkymään perustarpeiden laiminlyönti esimerkiksi juurikin tuhoaminen(liian vähän liikuntaa ja virikkeitä) niin koetaan helpommaksi etsiä lähipiiristä kotia, ja mikäli ei löydy eikä itse jaksa puuttua ongelmiin niin on helpompi laittaa piikille.

Mielestäni sellaisten ihmisten joilla oikeasti ei ole mielenkiintoa perehtyä millään tavalla koirien sielunelämään ja käyttäytymiseen ei saisi hankkia koiraa.

Usein ihmiset jotka haluavat koiran vaan sen takia että muillakin on, ne sopivat sohvan väriin tai joillain muilla älyttömillä tekosyillä, vaikka varmasti on takaraivossa jossain siellä syvällä ajatus siitä ettei jaksa käyttää koiraa lenkeillä tai kouluttaa, tulevat koirasta myöhemmin myös luopumaan, oli koira ongelmainen tai ei.. nimimerkillä tälläisiä tapauksia olen nähnyt.

Tässäkin kohtaa kasvattajilla olisi aika ottaa silmä käteen ja syynätä ostajat tarkkaan!

31.01.2012 22.13
Avatar_female
Viestejä: 260
Troilus kirjoitti:
Mitään tähdellistä sanottavaa mulla ei ole. Tulin vain äärettömän surulliseksi tuosta blogista. Kauniita ja varmasti ihania koiria nuo kaikki kolme olisivat.. oikeisssa käsissä!
31.01.2012 22.20
Lobo kirjoitti:

Tässäkin kohtaa kasvattajilla olisi aika ottaa silmä käteen ja syynätä ostajat tarkkaan!

Aina ei ole helppoa löytää silti sitä hyvää kotia. Ei vaikka tutkisi taustoja, kävisi katsomassa kotona, jne. Aina voi tulla tilanne että joku meneekin pieleen ja koirat saa kärsiä. Ihmiset osaavat antaa itsestään erilaisen kuvan kuin mitä sitten oikeasti ovatkaan. Mulla tästä on ikävä kyllä kokemusta vaikka oma kasvattini ei kyseessä ollutkaan...

Noista 2/3 kasvattajat selvillä melko varmasti. Toinen nyt ei kiinnostu vaikka koiralla olis perinnöllinen sairaus, mutta....

31.01.2012 22.22
000106829_r
Viestejä: 1459
Lobo kirjoitti:

Joskus kuulee ihmisistä joilla ei ole halua/kiinnostusta panostaa koiriinsa millään osa-alueella ja sitten kun koirista alkaa näkymään perustarpeiden laiminlyönti esimerkiksi juurikin tuhoaminen(liian vähän liikuntaa ja virikkeitä) niin koetaan helpommaksi etsiä lähipiiristä kotia, ja mikäli ei löydy eikä itse jaksa puuttua ongelmiin niin on helpompi laittaa piikille.

Mielestäni sellaisten ihmisten joilla oikeasti ei ole mielenkiintoa perehtyä millään tavalla koirien sielunelämään ja käyttäytymiseen ei saisi hankkia koiraa.

Usein ihmiset jotka haluavat koiran vaan sen takia että muillakin on, ne sopivat sohvan väriin tai joillain muilla älyttömillä tekosyillä, vaikka varmasti on takaraivossa jossain siellä syvällä ajatus siitä ettei jaksa käyttää koiraa lenkeillä tai kouluttaa, tulevat koirasta myöhemmin myös luopumaan, oli koira ongelmainen tai ei.. nimimerkillä tälläisiä tapauksia olen nähnyt.

Tässäkin kohtaa kasvattajilla olisi aika ottaa silmä käteen ja syynätä ostajat tarkkaan!

Tuolla jossain blogin uumenissa juuri luki, että liikunta koostuu vain pihan tammien ympäri juoksuun..

31.01.2012 22.26
Lara kirjoitti:
Lobo kirjoitti:

Tässäkin kohtaa kasvattajilla olisi aika ottaa silmä käteen ja syynätä ostajat tarkkaan!

Aina ei ole helppoa löytää silti sitä hyvää kotia. Ei vaikka tutkisi taustoja, kävisi katsomassa kotona, jne. Aina voi tulla tilanne että joku meneekin pieleen ja koirat saa kärsiä. Ihmiset osaavat antaa itsestään erilaisen kuvan kuin mitä sitten oikeasti ovatkaan. Mulla tästä on ikävä kyllä kokemusta vaikka oma kasvattini ei kyseessä ollutkaan...

Noista 2/3 kasvattajat selvillä melko varmasti. Toinen nyt ei kiinnostu vaikka koiralla olis perinnöllinen sairaus, mutta....

Aina ei voi, sehän on selvää, mutta tuntuu että niitä huonoja koteja plumpsahteloo kuin sieniä sateella, joskus se menee siihen että pennut myydään sinne minne ne saadaan, ei aina, mutta näitäkin näkyy. Sen vuoksi olisi todella tärkeää että kasvattaja (edes) ajan kanssa oppisivat tunnistamaan nämä mätämunat, harjaantumalla oppii näkemään milloin ihminen ei puhu totta.

31.01.2012 22.35

Kirjoitan tähänkin lyhyesti tuon meidän nyt 10v "ongelmakoiran" tarinan.

Netta kuulemma kusi heidän villamattonsa eikä auttanut vaikka siinä lammikossa olis pyöritellyt. Kuulemma ei syönyt mitään, lihahyytelöä veteen sekoitettuna vaan. Tuhosi kuulemma paikkoja, kuulemma hyppi pöydille ja varasti mm. kuivia herneitä.
Ei lenkeillä jaksanut juosta ja kunto kuulemma todella huono. Kynsiä ei saatu leikattua ja ell. käski poistattaa ne. Rokotuksia ei oltu merkattu kun tuttu ell. ne antanut. Hampaat täynnä hammaskiveä ja yksi hammas mädäntynyt/syöpynyt.

Netalla oli tajuttoman pitkät kynnet, oli hyvin arka ja "anteeks ku mää oon olemas"-koira. Kynsien takia myös ontui, kunnossa ei ollut vikaa. Hotki ruokaa kun kotiin päästiin, jne.

http://rokinets.blogspot.com/2011/10/esittelyssa-netta.html

31.01.2012 23.21
022512569_r
Viestejä: 903
Pori
Lara kirjoitti:

Kirjoitan tähänkin lyhyesti tuon meidän nyt 10v "ongelmakoiran" tarinan.

Netta kuulemma kusi heidän villamattonsa eikä auttanut vaikka siinä lammikossa olis pyöritellyt. Kuulemma ei syönyt mitään, lihahyytelöä veteen sekoitettuna vaan. Tuhosi kuulemma paikkoja, kuulemma hyppi pöydille ja varasti mm. kuivia herneitä.
Ei lenkeillä jaksanut juosta ja kunto kuulemma todella huono. Kynsiä ei saatu leikattua ja ell. käski poistattaa ne. Rokotuksia ei oltu merkattu kun tuttu ell. ne antanut. Hampaat täynnä hammaskiveä ja yksi hammas mädäntynyt/syöpynyt.

Netalla oli tajuttoman pitkät kynnet, oli hyvin arka ja "anteeks ku mää oon olemas"-koira. Kynsien takia myös ontui, kunnossa ei ollut vikaa. Hotki ruokaa kun kotiin päästiin, jne.

http://rokinets.blogspot.com/2011/10/esittelyssa-netta.html

Nimenomaan! Teidän kaltaisen kodin nuokin Whippetit tarvitsisivat :)

What doesn't kill you hurts like hell
31.01.2012 23.44
021050722_r
Viestejä: 526

Sanat ei riitä sanomaan ....

01.02.2012 07.16
Myrsky kirjoitti:

Täällä on nähty ja koettu kuinka raskasta seniori ikäiselle koiralle muuttaminen vanhuuden päivillä on . Koira ei stressaa kodin vaihtoa? Just joo, tervetuloa katsomaan maailmaa paljain silmin ei ruusuisten lasien takaa.

Koira haisee kammottavalle, ei osaa rauhottua, piippailee, etsii lohtua jokaisesta perheen jäsenestä....
Nyt vasta noin 3kk jälkeen on edistystä tapahtunut ja koira on hiukkasen rauhoittunut.

En tähän ihmeemmin vaivaudu kommentoimaan!

Se mihin ongelmaan muut kouluttajat käyttää 3kk, käytän 3vk, mihin muut käyttää 3vk niin käytän 3pv, mihin muut käyttää 3päivää käytän 3h. Toi on ollut se linja millä yleensä on menty ja sinä et käsittääkseni ole edes ammattilainen, kun minä taas kuntoutan ne koirat jotka ei muille kouluttajille kelpaa tai edistystä ei ole tapahtunut.

Jos kodinvaihto ei suju ihan heittämällä niin silloin uusi koti ei ole tarpeeksi hyvä. Mulla oli joulun alla 9v saku jota oli kotona lellitty yms ja silti koira meinasi lähteä mun matkaan 1.5vk jälkeen, mut vielä valitsi omistajan käskyn. En ole ikinä nähnyt luonani kodinvaihtajaa joka olisi tosissaan stressannut ja syyhän siinä on kasvanut huomion saaminen, oma koiralaumani ja lisääntynyt ja monipuolistunut liikunta.

Jos koiran kanssa ei paljon edistytä 3kk aikana kertoo se heti mulle ettei asialla ole tosi osaaja. Kodinavaihtajakoirat ja laumakäyttäytyminen yms on minulle selvää pässinlihaa joten ei tartte polkea paikoilla vaan alan heti töihin korjatakseni asiat tai pitääkseni tilanteen hallussani ja jos koira alkaa stressaamaan niin olen tehnyt jotain väärin tai jättänyt kokonaan tekemättä ja sekin on väärin.

Muokattu viimeksi: 01.02.12 07.21
01.02.2012 07.48
021789656_r
Viestejä: 281

Rakkaudesta tuolla talossa ei ole koriria kohtaan kyllä tietoakaan, anteeksi nyt vaan (mun mielipide) kamalasti puhuttelee omia koiriaan, ja se miten hän puhuu lopettamisesta ja piikille menosta niin pistää vihaseksi!

Toivotaan että luovuttais koirat whipett rescuelle! :) olis kaikkien parasta!

"Minä saan rähistä kaikille, mutta kukaan ei minulle!"
01.02.2012 08.01
LENNART kirjoitti:

Mutta. Mä olen oppinut varovaiseksi toisten koira-asioita arvostellessa, me kun ei eletä tuon perheen arkea eikä tunneta noita koiria.

Täydet kompsit, tismalleen samaa mieltä.

01.02.2012 08.32
022583478_r
Viestejä: 1671
Suomussalmi

Minä oon kyllä erimieltä, jos ne ei halua pitää koiria, eivät pärjää niiden kanssa, ei kertakaikkiaan jaksa koiria, niin väkisinkö niillä pitäsi silti nuo elikot pitää?

Jos mulla alkais vintti pimenemään koirien takia, ku ei jaksais kulkea lenkeillä jne - ne vie niin paljon aikaa että polla leviää (en epäile hetkeäkään että tämmöstä tapahtuu enemmälti), en todellakaan kiusais itseäni enkä koiriakaan.

Omalaatuista tekstiä kyllä tuolla blogissa, mutta kertoopahan suoraan ilman vaaleanpunaisia laseja minkälaisia koiria kyseessä. Kyllä minäki voisin yhtä rumasti näistä kirjottaa, kaikki luonteenpiirteet mitkä saa sapen kiehumaan. Ei tule kenellekkään sitte yllärinä millasia tapauksia on tullu otettua.

Ensisijaisesti, minä itse, vähentäisin laumalukemaa laittamalla vaikka jonkun koirista hoitoon tai antasin jollekki "lainaan". Sitte kartottasin että mikä on minun oma jaksaminen, mistä puristaa kenkä. Ja sitte jos koirat edelleen vituttaa niin paljon, niin kyllä menee oma jaksaminen edelle. Koirille uudet kodit, ja jos semmosia ei löydy kunnon etsinnän jälkeen - piikille. Siitä omasta pahasta olosta kärsii yhtäpaljon koiratki, meillä ainaki känkkäränkkäpäivät näkyy yhtälailla koirissa kuin omistajassa.

Ja jos sulla on koira, jolla hyvät käytöshäiriöt tai terveydellinen ongelma (tuossa tapauksessa tuo lorottelija), niin miettisinkö edes uutta kotia? Jaa-a.

Se jäis nähtäväksi, mutta minusta on hienoa että joku edes avaa suunsa tuommosesta aiheesta, ei se oo koirien omistaminen niin ihanaa ja hännänheilutusta kuin vois luulla. Tiedän itse, kun taloudessa on tuhoaja ja kyltymätön syöppö. Kyllä käy tulppa punasena tasasin väliajoin, mutta minä voin pistää koirat pihalle siksi aikaa ettei ne pahimmat vitutuksen aikaan pyöri jaloissa.

01.02.2012 08.48
Venus kirjoitti:

Minä oon kyllä erimieltä, jos ne ei halua pitää koiria, eivät pärjää niiden kanssa, ei kertakaikkiaan jaksa koiria, niin väkisinkö niillä pitäsi silti nuo elikot pitää?

Kyllä. Muutoinkin Venuksen teksti on sellasta että oon hyvin pitkälle samaa mieltä.

Muokattu viimeksi: 01.02.12 08.48
01.02.2012 08.51

Kuten tossa pari sanoi ettei tunneta perheen arkea niin ei voida arvostella. Kyllä voidaan arvostella omistaja melkoseksi tunariksi. Raskasta varmaan on ja tiedän kyllä miten ihmiset reagoi, jos tilanne on sietämätön, koska nään noita tilanteita useita joka viikko. ISO MUTTA on kuitenkin se puhetyyli mitä käyttää koiristaan ja suhtautuminen koiriinsa. Tuo on se asenne mikä tekee varmasti lisää ongelmia...ei tarvitse olla nero ja ongelmakoirakouluttaja, että näkee miten vammainen suhtautumistapa hänellä on kaikkeen ja miten hermoheikko on. Asiat ratkoisi ampumalla koirat tontin rajamailla ja piikkiä heti tassuun, kun asiat ei suju.

Omistajan kannattaisi aina katsoa peiliin ja pestä se peili ennen sitä jotta näkee kyllin selvästi syyllisen ongelmiin.

Omistaja ongelmat tekee, ei koira ja jos on ottanut ongelmakoiria niin on ollut tietoinen ettei elämä ole ruusuilla tanssimista sellaisten kanssa. Olen omistanut ongelmakoiria jotka piti olla moniongelmaisia, mutta ongelmia ei ollutkaan oikeissa olosuhteissa yhtä ainoaa.

Toivottavasti antaa koirat pois eikä piikitä!

Aika korni tuo rakkauden talo...tekstistä tuli mieleen hourula ja tekstiä analysoin sen verran ettei kyseessä ole pelkästään tulisieluinen ihminen joka provosoituu helposti vaan täysin epätasapainoinen ihminen joka on jonkin asteinen mökkihöperö. Kun kaikki ei suju oman mielen mukaan niin on kuin perseeseen ammuttu karhu ja silloin kannattaa mennä alta pois ettei tule kirvestä ja vesuria.

Tosta tuli mieleen eräs tyttö joka omistaa sakemannin tai omisti ja ihan tekstistä tuli heti se mieleen niin ei ollut vaikea sisäistää mikä tuolla on meininki.

Muokattu viimeksi: 01.02.12 08.56
01.02.2012 09.06

Venus puhuu täyttä asiaa, täydet kompsit sinnekin!

"Kuten tossa pari sanoi ettei tunneta perheen arkea niin ei voida arvostella. Kyllä voidaan arvostella omistaja melkoseksi tunariksi. Raskasta varmaan on ja tiedän kyllä miten ihmiset reagoi, jos tilanne on sietämätön, koska nään noita tilanteita useita joka viikko. ISO MUTTA on kuitenkin se puhetyyli mitä käyttää koiristaan ja suhtautuminen koiriinsa. Tuo on se asenne mikä tekee varmasti lisää ongelmia"

Ei kukaan oo väittänytkään, että ko. blogin kirjoitustyyli olisi asiallinen, ei siitä ole ollut mitään puhetta. Se vain pitää paikkansa, että täysin tuntemattoman kodin asioita ei voi niin hyvin tietää, että voisi suin päin arvostella heidän koira-asioitaanKAAN. Ketään en menisi siis tunariksi kylmiltään nimittelemään, ei kukaan pääse toisen pään sisään, kun ei pääse hänen kotiinsakaan kutsumatta seuraamaan viikoiksi millaista heidän elämänsä kenties on.

Ihmiset on erilaisia, toiset jaksaa enemmän p*skaa kaadettuna omaan niskaan, toiset vähemmän. Mutta ko. kirjoittaja olis tosiaan voinu miettiä kannattaako tuommoista törkyä levitellä nettiin siltikään.

01.02.2012 09.07
022583478_r
Viestejä: 1671
Suomussalmi

Minkä tähen tuohon emännän asenteeseen pitää tarttua, kun hyvin selväksi on tehny että koirista haluaa eroon, vaikka työntämällä savua korvaan.

Toivottavasti saa koirille kodit, tai älyäis lopettaa kiertolaisten edelleenkierrätyksen.

Joskus ihmisen elämässä tapahtuu semmosta, että mieli menee mustaksi - ei kiinnosta tippaakaan mikään kahen tunnin lenkkeily tai tokoreenit. Eikä tee mieli puhua koirista mitnekään sievästi, siinä vaiheessa on parempi nakata rensselit pykälään ja pistää oma hyvinvointi edelle.

Mistä sen tietää, onko tuo nainen tehnyt kaikkensa koirien eteen, on jaksanut ja yrittänyt, mutta se jatkuva tsemppaaminen ei vaan riitä? Omistajan luonteesta riippuen, jos on tarpeeksi kauan yrittäny tuloksetta - alkaa se jatkuva epäonnistuminen kasvattaa vitutusta ja pahaa oloa.

Mietippä vaikka työnhakua, jos jatkuvasti lähettelet työhakemuksia eikä koskaan tärppää - alkaa siihen kokoaikaiseen takapakkiin pikkuhiljaa kyrpiintyä. Sitte vähän ajan päästä ei kiinnosta koko työnhaku ja loppuusa siihen tulee todella negatiivinen asenne. Pitäkööt työnsä, kun ikinä ei onnista! Itse olin tässä tilanteessa ihan just nyt, ja sitte yks tyyppi otti ja potkasi tuonne takalistoon sen verran kovasti, että alotan 20pv työt.

Pointtina tässä se, että ei aina omistaja tahallisesti sitä ongelmaa tee, jos asiat on pikkuhiljaa alkanu luisua pois oikeasta. Minä en usko että kukaan tahallisesti tuommosia ongelmia aiheuttaa. Tässäkin asiassa, kaksteränen miekka.

Aika aikaansa kutakin, vai miten ne siellä viidakossa aikonaan sanovat.

//muoks. Tarkotus ei ole tuota emäntää puolustella, mutta jos henkinen tasapaino ei ole balanssissa niin ihminen tekee kaikennäkösiä asioita.

Jospa tälle tarinalle saadaan hyvä päätös! 

Muokattu viimeksi: 01.02.12 09.10
01.02.2012 09.10
Ei miun näköjään tarvia tähän ketjuun kommentoida, Venus sanoo kaiken mitä en ite kerkeä/tajua sanoa ;)
01.02.2012 09.14
Tilannetta ja perhettä tuntematta en ala tuomitsemaan, koska ei se kodinvaihto tosiaan aina ole koiralle paras ratkaisu. Joskus lopetus on parempi. Mutta koska en näitä ihmisiä tai heidän koiriaan tunne, en voi heidän ratkaisua tuomita. Kuitenkin tavasta jolla asia on tuotu julki, heijastuu sellainen ikävä tunne joka saa multa niskakarvat pystyyn.. Tulee jotenkin sellainen kylmä ja välinpitämätön olo. Mutta tosiaan, minä en ala ketään tuomitsemaan ellen oikeasti tunne tapausta niin hyvin että voisin siihen kantaa ottaa ilman että tulisin haukkuneeksi väärää puuta. Asiat kun usein eivät ole siltä, miltä näyttävät ulkopuolisen silmään kun on nähty vain osa tarinaa.
01.02.2012 09.18
022583478_r
Viestejä: 1671
Suomussalmi

Ja täytynee vielä mainita, että omassa lähipiirissä on ollu ihmisiä jotka on sairastunu masennukseen tai mieli on musta - ja läheltä oon seurannu niiden elämää. Ja monessa tapauksessa on ollu mukana koira. Mitä huonompana omistaja, sitä hullumpana elikko. Kaippa se koiraki aistii että nyt ei oo kaikki mamman päässä kaikki valot päällä, menee lemmikki samalla sekasi.

Yks tapaus on, ku pentu 8vk lähti uuteen kotiin. Uus omistaja soitti viikon päästä, että voitteko hakea pennun pois, että hän ei halua tätä. Sitä ahisti koko pentu, se masentu pennelin tulosta. Menin kaverina hakemaan pentua pois, se oli viikon aikana kehittäny jo häiriökäyttäytymistä, ja nyt aikuisiällä se on ERITTÄIN leimautunu omistajaansa/kasvattajaansa - kun ei sitä turvaa saanut millään tavalla siltä yhden viikon omistajalta.

Joidenki mielestä varmasti pieni asia elämässä, ku omistaja vähä masentelee, mutta helvetin iso asia koiralle. Jos se lukee sua kuin avointa kirjaa, ja oot koko ajan ku myrskynmerkki, niin syttyy kait se kysymysmerkki koiranki aivoissa että missä mennään?

Ja senkin muuten olen huomannu, että ne ihmiset ketkä on viimesen päälle sisutusihmisiä, ihan niinku OIKEASTI sisustustyyppejä, niille joku sohvaan kuseminen tai maton repiminen on kuolintuomioon langettava tekijä.

Mulla on menny yks sohva, vähän seinää, irtaimistoa. Mutta minkäs teet ku ite oot tyhmä, jätät sinä herkullisia hiusharjoja ja rasvapurkkeja esille?! :D

01.02.2012 09.22

Jos omaa henkisesti noin sairaan mielen niin ei kannata ottaa koiraa. Ei jäänyt järkeenkäypää vaihtoehtoa siitä etteikö ihminen ole joltain osin henkisesti sairas. Suorastaan herkuttelee noilla jutuillaan mitä blogissa kirjoitti.

Onko se niin vaikea ymmärtää, että koirat aistii omistajansa epätasapainottomuuden ja se tässä tapauksessa se on heijastunut koirien käyttäytymiseen tavalla jos toisellakin.Koirat ovat huomanneet ettei emännän rahkeet riitä ja ottaneet vallan tai sitten voi olla tuntematon syykin miksi ongelmoi ja emännän jutuista päätellen koiriin on kohdistettu ainakin lievää väkivaltaa ja niskaläskeissä roikkuminen ei sitä vielä ole suoranaisesti. Jos kirjoittaa koirien kostavan asioita niin se taas kertoo vainoharhaisesta suhtautumistavasta asioihin.

Minä tuomitsen tuon naisen, koska "näyttö" on jo blogin perusteella niin mittava ja kiistaton ettei ole mitään mahdollisuutta etteikö koirat panisi haisemaan juuri tuon emännän takia. Kisszhamies stna!

01.02.2012 09.28
022583478_r
Viestejä: 1671
Suomussalmi

Hasis// Entäpä sitten kun se tauti iskee, kun talossa on jo koiria?

Toinen kirjoittamasi kappale on kuin omasta suustani, mutta turhaampa sitä ennää itkee ku paska on jo housussa.

01.02.2012 10.10
Boston kirjoitti:
LENNART kirjoitti:

Mutta. Mä olen oppinut varovaiseksi toisten koira-asioita arvostellessa, me kun ei eletä tuon perheen arkea eikä tunneta noita koiria.

Täydet kompsit, tismalleen samaa mieltä.

mäkin joudun tätä kompsimaan..

01.02.2012 10.50
022585064_r
Viestejä: 286
Vääksy

Meidän naapurissa on tälläinen tilanne:

Siis heillä oli alussa sakemanni ja rotikka. sakemanni kuoli vanhuuteen ja rotikka jäi jäljelle. Rotikka jonka nimi siis on Luru on hyvä käytöksinen ja todella kiltti tapaus. Perheeseen syntyi pari vuotta sitten lapsi ja tällöin jo mietittiin koiran lopettamista, kun aika ei riitä. No nytten sitten perheeseen syntyi toinen vauva ja nyt on siten koiran lähdettävä. Perhe e ole miettinytkään koiran myymistä (ikä joku 4v->) vaan ajatuksena ainoastaan piikille vienti.

Itse olisin kysellyt onko joku joka olisi kiinnostunut koirasta ja olisin myynnyt halvalla tai antanut pakon edessä hyvään kotiin. Ja jos ei todellakaan kukaan halua koiraan niin sitten olisin vienyt vasta piikille.

01.02.2012 10.56
022662727_r
Viestejä: 1984
Hasis kirjoitti:

Jos kodinvaihto ei suju ihan heittämällä niin silloin uusi koti ei ole tarpeeksi hyvä. Mulla oli joulun alla 9v saku jota oli kotona lellitty yms ja silti koira meinasi lähteä mun matkaan 1.5vk jälkeen, mut vielä valitsi omistajan käskyn. En ole ikinä nähnyt luonani kodinvaihtajaa joka olisi tosissaan stressannut ja syyhän siinä on kasvanut huomion saaminen, oma koiralaumani ja lisääntynyt ja monipuolistunut liikunta.

Jos koiran kanssa ei paljon edistytä 3kk aikana kertoo se heti mulle ettei asialla ole tosi osaaja. Kodinavaihtajakoirat ja laumakäyttäytyminen yms on minulle selvää pässinlihaa joten ei tartte polkea paikoilla vaan alan heti töihin korjatakseni asiat tai pitääkseni tilanteen hallussani ja jos koira alkaa stressaamaan niin olen tehnyt jotain väärin tai jättänyt kokonaan tekemättä ja sekin on väärin.

Vika on vain siinä, ettei läheskään kaikille kotia vaihtaville ongelmatapauksille riitä mitään huippuosaajakotia... Joidenkin koirien kohdalla joudutaan välistäkin valitsemaan vähempi osaavien kotien ja lopetuspiikin väliltä. Eikä ne ihmiset nälvimälläkään muutu huippuosaajiksi. Se oiskin kiva, kun ihmiseen saisi ryhtiä potkimalla, mutta jotkut menee siitä vaan entistä pahempaan jamaan.

Olen samaa mieltä siitä, että jos ei ole valmis panostamaan koiriin kaikkeaan, ei koiria pidä hankkia. Varsinkaan useaa koiraa.

"Sie hitto teitkii miul uue jakkaukse, mut siit hyväs mie sahhaan siult puol päätä pois.."
01.02.2012 13.57
No mitäpä enää mihinkään sanoisin, kun asiani jo sanoin. Ei kodinvaihtajiin tarvita huippuosaajaa vaan ihmistä joka panostaa koiran hyvinvointiin niin silloin yleensä homma sujuu aika pitkälti omalla painollaan.
01.02.2012 14.07
021056777_r
Viestejä: 721

Tosta blogista tuli heti mieleen, että otetaan vaan lisää koiria vaikka alkuperäsetkään ei ole hanskassa. Surullista.

Se nyt vaan on tosi, että koirien kanssa saattaa tulla käytöshäiriöitä (omistajien vaikuttamana), mutta jos koiran ottaa niin pitää myös ottaa vastuu ja korjata itse aiheuttamat asiat.

Noiden koirien ongelmat ei muutenkaan mitenkään isoilta kuulostaneet...

Mut niinhän se on, että jokanen saa koiria ottaa ja lapsia tehdä..

01.02.2012 15.25

Täällä on nyt useampaan kertaan pyörinyt käsite "pitää pistää oma hyvinvointi koirien edelle". Mielestäni tuo on surullista kuultavaa. Koira on elvä olento, ihan siinä missä ihminenkin, ja mielestäni on kauhean ikävää kuulla, että joku oikeasti ajattelee koirista noin. Että ne voidaan pistää sivuun, pahimmassa tapauksessa lopettaa ilman järkevää syytä, vain koska oma hyvinvointi pitää pistää edelle. Niin.. eihän koiralla ole samanlaista arvoa kuin ihmisellä ja kun ihminen niin päättää niin koirat lentävät roskikseen. Eh?

Sanon nyt tähän väliin vielä, että olen käynyt läpi suhteellisen vakaviakin ongelmia koirani kanssa ja vaikka oma hyvinvointi oli välillä kaikkea muuta kuin kunnossa ja otti päähän suunnattomasti, en olisi pystynyt luovuttamaan ja viemään koiraa piikille vain koska haluan ajatella itseäni. Suoraan sanoen en ymmärrä enkä hyväksy sellaista käytäntöä, piikille viemisen tulee aina olla se viimeinen vaihtoehto. Ja tämän naishenkilön tapauksessa näyttäs siltä, että hän ei muuta ole harkinnutkaan. Mielestäni se on erittäin kyseenalaista ja sellaista en halua edes ymmärtää.

Nanni kuittaa
01.02.2012 15.51

Täällä on nyt useampaan kertaan pyörinyt käsite "pitää pistää oma hyvinvointi koirien edelle". Mielestäni tuo on surullista kuultavaa. Koira on elvä olento, ihan siinä missä ihminenkin, ja mielestäni on kauhean ikävää kuulla, että joku oikeasti ajattelee koirista noin. Että ne voidaan pistää sivuun, pahimmassa tapauksessa lopettaa ilman järkevää syytä, vain koska oma hyvinvointi pitää pistää edelle. Niin.. eihän koiralla ole samanlaista arvoa kuin ihmisellä ja kun ihminen niin päättää niin koirat lentävät roskikseen. Eh?

Sanon nyt tähän väliin vielä, että olen käynyt läpi suhteellisen vakaviakin ongelmia koirani kanssa ja vaikka oma hyvinvointi oli välillä kaikkea muuta kuin kunnossa ja otti päähän suunnattomasti, en olisi pystynyt luovuttamaan ja viemään koiraa piikille vain koska haluan ajatella itseäni.

Sanon tähän nyt vielä sen, mitä jo sanoin tuolla tuonnempana, eli ihmiset on erilaisia. Toiset kestää kilosotalla p*skaa sinne omaan niskaan kaadettavan, ja eikun porskuttaavat eteenpäin, toiset ei jaksa vähäistäkään määrää kun ovat jo burnoutin partaalla ja itku kurkussa viimeisiään vedellen. Meitä on niin hiton paljon erilaisia. Siihen vaikuttaa myös elämäntilanne itsessään.

On NIIN hiton vaikeaa arpoa tällaisia, miks ihmiset tekee niitä valintoja mitä tekee, mutta se nyt on tosi, ettei eläinten siitä kuulu ainakaan joutua kärsimään.

Kommentointi on sallittu vain sisäänkirjautuneille henkilöille

Logo-labyrintti