Epävarma koira - Sivu 3 (Koirat > Koirien koulutus)

02.06.2012 09.44
022664329_r
Viestejä: 934
Hyvinkää
Riemu kirjoitti:

Johtajuus liitetään pääasiassa nokkimisjärjestykseen ja mustavalkoiseen minä päätän, sinä seuraat -elämäntyyliin koirapiireissä. Sitähän koirilla, saati susilla, ei ole luonnollisissa olosuhteissa. Mä tosiaan käsitän ennemmin olevani koirani huoltaja, ja meidän suhde on lähinnä sellainen että mä neuvon, autan tai käsken sitä, ja kuuntelen kun sillä on joku tosi paha eli sitä pelottaa tai v-tuttaa ja muutan käyttäytymistäni sen mukaan, eli esimerkiksi joko rauhoitan sen mua vasten jolloin joku tuntematon ihminen saa lääppiä tai kun joku pikkuräksä yrittää saada sitä tappelemaan niin menen väliin ja sanon räksälle että painus hittoon siitä kiusaamaan pienempiäs tai ennen pitkää käy pahasti. Se on sen verta itsenäinen ja herkkä että absoluuttisen tottelun ja ajatuksena toimimisen odottaminen olisi typerää ja rankka kurinpito olisi todella epäreilua. Ei tosiaan unelmakoirani mutta sitähän sanotaan että joskus ei saa sitä koiraa jonka haluaa, vaan sen jonka tarvitsee. Ja tuo koira onkin opettanut mulle paljon. Seuraavaksi mali, kelpie tai auspa, ei enää koskaan tällaista, pliis. Vaikka on tuo silti maailman palas koila mitä ikinä.

Sun käsitys johtamisesta on muuten sitä mikä koiralle on luonnollista ja kaukana siitä minkälaisena johtajuuspellet kuten vaikka eräs täältä ja millanistit pitää sitä, kannattaa ruveta puhumaan muusta kuin johtamisesta koska vaikutat turhan siedettävältä käyttääksesi sitä sanaa. Ohjaaja toimii sakemannille kuin nyrkki silmään, ja eikö se sun mielestä kuvaakin asiaa paljon paremmin?

 

Tummennettu kohta on juurikin johtajuutta; koirasi luottaa valintoihisi ja toimii sen mukaan.

Johtajuus ei ole "rankkaa kurinpitoa" tai huutamista pää punaisena koiralle, vaan johtajuuden ytimenä on se että koirasi luottaa sinuun. Säännöt tekevät koiran elämästä paremman; sen on mukavampi olla, kun se tietää mitä siltä vaadit.

Sanoit Riemu ensimmäisessä viestissäsi, että koirasi hiljenee mikäli vain mulkaisetkin sitä. Sekin on johtajuutta. 

 

Akitatkin ovat vaikeasti motivoitavissa ja erittäin itsenäisiä koiria, mutta yhtä kaikki, kuten salukitkin, nekin tarvitsevat luotettavan johtajan ja sääntöjä. Koira on silti koira rotuun katsomatta.

Muokattu viimeksi: 02.06.12 09.50
http://vuorenvarmanvillikissa.blogspot.fi/
02.06.2012 23.35

Mua aina huvittaa ja ärsyttää kuinka ihmiset väittää, ettei TÄTÄ rotua voi saada tottelemaan koska tää on niin sitä ja tätä ja muuta paskaa. Ehkäpä ne on ne piirit vaan. On tullut vastaan ihan riittävän monta sakua jotka ei ole omistajansa hanskassa yhtään, käyvät mielellään kaiken liikkuvan päälle, riehuvat ja räyhäävät hihnassa, tekevät mitä haluavat ja menettävät korviaan. Kateelliset n00bit huutelee kuinka spk:n omistajana ei voi ymmärtää vaikeita koiria :(

Saksanpaimenkoira voi olla peräti vaarallisempi hallitsemattomana ja aggressiivisena, kuin yks saluki joka mieluummin jahtais pupua kuin tottelis omistajansa käskyjä. C'moon. Jotkut koirat ovat vaan sellaisia, etteivät ne tottele jos niitä ei laita tottelemaan. Eikä niitä laiteta tottelemaan varmasti ja luotettavasti nameilla ja kehuilla. Tarvitaan jotain näyttämään, että omistaja on tosissaan. Psykologiaa.

03.06.2012 22.05

Onko koirani epävarma vai johtuuko pelosta siinä vasta kysymys teille? Olen pitkään yrittänyt kysellä neuvoja ihmisiltä joilla voisin viedä koiraani eteenpäin mutta ei ole neuvoja mistään tullut joten tässä ongelma eli Koirani tuli 5kuukauden iässä suoraan kasvattajalta minulle, Koira oli aliravittu, täynnä arpia jotka oli mätinyt eli niitä ei ollut hoidettu ja koirani hotki ruuat muutamassa sekunnissa kiposta muutaman kuukauden ajan. Samalla huomattiin että koirani pelkää miehiä kuollakseen, naisia ja lapsia myös + kaikkea mikä pihalla liikkuu ja elää. Ulkona se pelkää jokaista rasahdusta ja ääntä ja vilkuilee taakseen koko ajan. Mutta sitten kun on hiljaista ja missään ei ole sielun ristiä niin koira kävelee ilman paniikkia. En voi viedä koiraani edes eläinlääkäriin koska pelkää niin kamalasta ihmisiä. Joten en voi edes soittaa koirakouluttajille koska luultavasti juoksisi niitäkin vain karkuun ja menisi piiloon. meille kun tulee vieraitakin kylään niin koira katoaa samantien sängyn alle ja pysyy siellä niin kauan ennen kuin vieraat on poistunu joten mitä pitäisi siis tehdä että koirani rohkaistuisi ja unohtaisi pelkonsa? tai onko kenelläkään ollut vastaavaa kokemusta? kiitos vastauksista jo etukäteen.

04.06.2012 12.07
Koira on ollut meillä lokakuusta 2011 asti joten on tässä mennyt jo monta kuukautta ja edistystä ei vaan tapahdu vaikka kuinka ollaan koiraa yritetty totuttaa uusiin juttuihin.
04.06.2012 12.22
022309048_r
Viestejä: 1107
Pori
^^ Mitä kaikkea olette koiran kanssa kokeilleet?
04.06.2012 15.31

Vieraille ollaan annettu makupaloja käsiin että jos koira suostuisi niitä ottamaan mutta koira ei vaan syö niitä herkkuja. Ollaan yritetty olla paljon ulkona ja käydä koirapuistossa mutta ei vaan tehoa sekään. huomiotta jättäminenkin ollaan kokeiltu eli vieraat ei huomaakkaan koko koiraa mutta sekään ei tehoa koira ei vaan halua/uskalla ottaa kontaktia ihmisiin. + positiivinen vahvistaminen on kokeiltu mutta ei ole auttanut sekään. Niin ei kauheasti enää ole vaihtoehtoja jäljellä :)

05.06.2012 10.44
021795205_r
Viestejä: 156
Pori

^Ootteko kuinka kauan yrittäny yhtä keinoa vai ootteko heti luovuttanu ku ei ole tehonnu ja vaihtanu seuraavaan?

Ei meidänkää narttu ottanu aluksi vierailta nameja vaan ahdistu enemmän siitä ku niitä sille kyykyssä tuputettii. Joten se keino unohdettii nopeesti. Parhaiten tehos niiden vieraiden kouluttaminen siihen että antaa sen koiran olla rauhassa. Jos haluaa tutustua ni tulee haistamaan mutta silti sitä ei saa huomioida. Jos ei halua tutustua ni sitte on omissa oloissaan ja vieraiden täytyy ymmärtää jättää se rauhaan.

Alussa seki meni nurkkaan vieraiden tullessa häntäkoipien välissä ja murisi. Nykyään vieraat käydään moikkaamassa mut jos vieraampi saattaa haukahtaa pari kertaa ja sit antaa olla. "Tutut" vieraat mennää häntäheiluen iloisesti tervehtimää.

Pahinta oli juurikin se kyykyssä namin tuputtaminen ja koiran kutsuminen. Vieraalla saatto olla nami kädessä kun jutteli meidän kanssa ja jos Mona kävi sen hakemassa ni vieras ei silti saanu kiinnittää siihen huomiota. Mut koira sai palkan jo siitä että tuli haistamaan ilman mitään painostusta.

Sillon ku tää narttu meille tuli oli myös rupia täynnä päästä varpaisiin ja pelkäs kaikkea. Ulos meneminen oli jo kauheaa. Pentu vinku ja rimpuili. En vetäny sitä remmissä eteenpäin eikä edes namit vielä alussa kelvannu ku peökäs niin paljon. Rauhallisesti vaan mentii ensin samaa lenkkiä kunnes alko häntä nousemaan ja haistelu kiinnostaa. Aina kun pentu alko rimpuilemaan takas päin pysähdyin ja odotin kunnes se oli valmis taas etenemään. Alotettiin ihan korttelilla ympäri ja aina sama lenkki. Siitä sit pikkuhiljaa laajennettii aluetta.

Meillä noista ongelmista on päästy rauhallisuudella ja pitkäjänteisyydellä.

Muokattu viimeksi: 05.06.12 10.44
05.06.2012 14.42
022273397_r
Viestejä: 443
Tervola

^Meillä kans kun Kara tuli, se oli todella epävarma kaikesta. Minuun ja perheeseen tottui heti, mutta ulos mentäessä, ensinnäkään ei suostunut menemään ovista, ei mennyt hissiin, jarrutteli ulkona ja vinkui. Jos ihmisiä tuli vastaan vinkui ja jarrutteli, saattoi murista, koirista puhumattakaan.

Mutta nykyisin on kuin eri koira vaikka pentu vieläkin on. Vieraille ihmisille sanoin aina aluksi ettei huomio, antaa sen itse tulla ja jos ei tule niin sitten ei tule, ja jossain välissä kun kara huomasi ettei ihmiset ole pahoja alkoi se jo mennä ihan iloisesti moikkaamaan kaikkia, ja nykyisin tykkää jo aikalailla kaikista ihmisistä, vielä vähän epävarmasti ulkona mutta paranee koko ajan.

Mutta siis parasta epävarmalle koiralle on huomioimattomuus muilta ihmisiltä, ei tee asioista showta niin ei tee koirakaan, pikkuhiljaa se huomaa kun kaikki on normaalisti että voi asioihin suhtautua tyynesti. Paljon uusia kokemuksia ja positiivisia semmoisia.

05.06.2012 16.06

kun koira tuli meille niin sanottiin jo silloin vieraille ettei huomio koiraa ollenkaan ja sillä tiellä ollaan vieläkin mutta koira ei vaan ota kontaktia, nameja kokeiltiin muutama kuukausi mutta huomattiin ettei se tehoa ollenkaan joten jätettiin pois, ulos meno on yhtä painajaista koska koira vetää ensin ihan hullunlailla eteenpäin mutta sitten kun tulee ihminen vastaan ni se lyö jarrut kiinni ja lähtee vetää kotiin ihan hullunraivolla ja jos et mene perästä niin se vetää itsensä melkein pannasta läpi ja häntä on koipienvälissä ja karvat pystyssä. Joten tämä meidän koira on on todellakin vaikea tapaus.

05.06.2012 16.11
022218504_r
Viestejä: 1107
Pori

^ Siinä tulikin omalle kohdallenne jo vastaus ongelmiinne. Te ette taida viedä asioita loppuun asti?

Kun totutatte koiraanne ihmisiin, totuttakaa tilassa jossa koiralla ei ole mahdollisuutta juosta ja mennä piiloon. Totuttakaa siis koiralle turvallisessa, rauhallisessa tilassa. Vieraiden pitää olla rauhallisia ja voi ottaa sen makupalankin käteen, mutta koiraa EI maanitella ja sille ei leperrellä. Itse olet myös rauhallinen ja päättäväinen.

Ulkona et todellakaa lähde koiran mukana kotiin päin kun se vetää. Hankkikaa koiralle kunnon panta ihan ensiksi, josta se ei pääse irti. En ihmettele, että ongelmat ei häviä, hyvä jos ei kohta pahene.

05.06.2012 16.17
022484083_r
Viestejä: 156
Pori

Mona rupes kans riuhtoo heti kun portista piti kävellä saati että joku tuli vastaan. PAnta sen verran kireellä ettei päässy läpi ja sitte seisoin siinä kiinnittämättä koiraan mitään huomiota ja kun rauhottu ja otti askelita taas eteenpäin ni kehuin. Ei se hetkessä tapahtunu et olis hännän nostanu ja vikinä loppunu. Hitaasti edettii mut eipä ole enää ongelmaa.

Äkkiä se tajus ettei se riuhtominen auta mitään kun ei sillä huomioo saanu. ensin tavotteena oli vaan saada ulkoilusta positiivista ja vasta sen jälkeen aloin kiinnittää huomioo enemmän siihen hihna käyttäytymiseen.

Painostamalla ei olis tullu mitään mutta myöskään riuhtomisella, viuhtomisella ja vikinällä ei huomioo saanu sillon tosiaan vaan seisoin ja kattelin muualle ja odotin että pentu rauhottu. Heti kun käveli eteenpäin kehuin. Turha hösääminen ja hyssyttely pois. Ihan rauhassa vaan ilman turhia eleitä.

Seropi Mona -11,Tiibetinmastiffi Bosse -12
05.06.2012 16.22

en ole koskaan kotiin takasin kyllä mennyt vaan ollaan menty talon luokse ja menty taas uudelleen ja koirallani on myös kunnon panta mutta en voi kuitenkaan kiristää pantaa niin kireälle että se ei saa henkeä. Koirani kun on oppinut riisumaan valjaatkin pois päältään kun niillä jouduttiin ensimmäiset lenkit tekemään kun koiralla ei ollut ikinä pidetty pantaa. Joten nyt se sitten yrittää pantaa riisua pois kaulastaan.

05.06.2012 16.40
022620016_r
Viestejä: 1218
Joensuu
Turha on neuvoja kysellä tuolta, ei niitä tipu :D. Mä nyt vaan ihmettelen, että mitä toi täällä vielä pyörii jos kerran niin lapsellinen ja typerä paikka on.
Just because you are a character doesn't mean you have character
05.06.2012 16.43
021777809_r
Viestejä: 144
Oulu
Taas uusi profiili tolla yhdellä, Helin ilmeisesti? :D
05.06.2012 16.48
Huomasin myös että taitaa olla tämä helin taas äänessä kun olen lukenut jo monelta palstalta hänestä. Eikä ollut niinkään hyvää keskustelua hänestä.
05.06.2012 16.50
Trog kirjoitti:

Totesin vain, että koira tuskin on ylivaikea vaan sinun omistajana pitäisi miettiä, mitä voisit tehdä itsellesi ja toimintatavoillesi eikä niinkään mitä tehdä koiralle. Olet kokeillut kaikkea sekaisin ja säätänyt niin paljon ettei ihmekään jos koira ei mene eteenpäin. Luettuani sinun tekstit niin tuon koiran tulevaisuus näyttää erittäin pahalta ellei nyt tehdä totaallista suunnanmuutosta.

Huolestuttavaa on, että täältä kyselee neuvoja. Uskallan lyödä vetoa, että koira ei paranen täältä saaduilla neuvoilla. Todennäköisesti koiran tila vain huononee. Suosittelen Romero ettet lähde kokeilemaan näiden "neuvojien" neuvoilla.

No kerroppa sitten viisaana että mitä pitäisi muka tehdä edelleenkin sanoin että en voi ottaa kouluttajaa koska koirani pelkäisi myös sitäkin saatika sitten että tämä kouluttaja olisi mies koska koirani pelkää kuin kuolemaa miehiä.

05.06.2012 16.53
021789560_r
Viestejä: 184
Espoo

Romero, olet varmasti kokeillut kaikkea mahdollista koiran ehdoilla menemistä. Mitä jos päättäisit, että tästä lähtien mennään sun ehdoilla? Pidät koiran vieressäsi koko ajan lenkillä. Se varmasti kiskoo eteenpäin ja taaksepäin, mutta kun olet päättänyt, että sun ehdoilla mennään ja koira pysyy ihan vieressä, pidät sen siinä. Kärsivällisyyttä se kysyy ja käsivoimia, mutta koira kyllä ymmärtää ajan myötä jujun, että kiskominen ei auta jos haluaa päästä haistelemaan ja nauttimaan lenkkeilystä. Kun koira höllää, löysäät hihnaa ja kun alkaa kiskominen, tuot sen vierellesi kunnes taas koira rentoutuu. Namipalat kannattaa ottaa kuvioihin myös - kun huomaat koiran käyttäytyvän hyvin, annat namin.

En tosiaan lukenut kaikki vastauksia mitä täällä oli, mutta TROG voisi vähän ryhdistäytyä ja lopettaa turhat postailut tänne jos ei ole mitään asiaa.

05.06.2012 17.00
Pepe kirjoitti:

Romero, olet varmasti kokeillut kaikkea mahdollista koiran ehdoilla menemistä. Mitä jos päättäisit, että tästä lähtien mennään sun ehdoilla? Pidät koiran vieressäsi koko ajan lenkillä. Se varmasti kiskoo eteenpäin ja taaksepäin, mutta kun olet päättänyt, että sun ehdoilla mennään ja koira pysyy ihan vieressä, pidät sen siinä. Kärsivällisyyttä se kysyy ja käsivoimia, mutta koira kyllä ymmärtää ajan myötä jujun, että kiskominen ei auta jos haluaa päästä haistelemaan ja nauttimaan lenkkeilystä. Kun koira höllää, löysäät hihnaa ja kun alkaa kiskominen, tuot sen vierellesi kunnes taas koira rentoutuu. Namipalat kannattaa ottaa kuvioihin myös - kun huomaat koiran käyttäytyvän hyvin, annat namin.

En tosiaan lukenut kaikki vastauksia mitä täällä oli, mutta TROG voisi vähän ryhdistäytyä ja lopettaa turhat postailut tänne jos ei ole mitään asiaa.

Täytyy kokeilla vaikka alussa meillä olikin nameja mukana pihalla ja silloin ei ruvennut niitä syömään mutta täytyy kokeilla uudestaan. Ja täytyy sanoa että mua ei hirveesti edes kiinnosta tuon TROG:in selitykset

05.06.2012 17.04
021789560_r
Viestejä: 184
Espoo
Niinpä, "älä ruoki trollia" ;D
05.06.2012 17.47
022314450_r
Viestejä: 1005
Ohkola

Meillä on ongelmaa Belan kanssa. Se on todella epävarma koirien ja vieraiden suhteen, etenkin miesten ja lapsien. Ollaan käyty Belan kanssa koiraleirillä, koirakouluissa ja vierailla, vieraita on tullut meille jne. yritetty totuttaa ihmisiin ja toisiin koiriin. Erilaisia keinojakin on kokeiltu.

Esimerkiksi, kun vieraita tulee kylään, ollaan sovittu että vieraat eivät katso eikä koske koiraan, vaan annamme heille namia ja antavat niitä Belalle sivuttain siihen päin. Sitten ollaan kokeiltu sellaista, että vieraat menevät lattialle kyykkyyn ja antavat käden nuuskittavaksi Belalle, eivätkä edelleen katso koiraa. Sitten ollaan kokeiltu sellaista, että vieraat ei koske tai huomioi yhtään. Noista mikään ei tunnu auttavan kovin hyvin, ehkä se saa Belan hiljentymään, mutta se ei helpota Belan epävarmuuteen.

Epävarmuuden parantamista vieraiden koirien suhteen ollaan yritetty niin, että ollaan sovittu tapaaminen rauhallisen koiran kanssa, joka on meidän vanhemman koiran kaveri, eli johon tämä meidän toinen koira suhtautuu esimerkillisen hyvin. Ja niin että Bela on saanut ihan vapaana tutustua tähän koiraan. Sitten on tullut lenkillä sellaisia tilanteita, että ollaan päästetty Bela nuuskimaan toista koiraa ja tutustumaan siihen. Ollaan kokeiltu myös sellaista, että ollaan paikassa missä on paljon koiria, mutta Bela vaan katselee aluksi ja sitten voi mennä nuuskimaan omasta aloitteesta. Belalla menee ihan hyvin jos toinen koira ei kiinnitä siihen huomiota, mutta jos toinen koira tulee vähänkään Belaa lähemmäs, se juoksee häntä koipien välissä minun luokse ja ahdistuu.

Jos toinen koira tulee minun luo, tai Belan reviirille, se yrittää hyökätä kimppuun.¨

Olisiko kellään vinkkejä?

Jos et tiedä, kysy. Älä tee omia johtopäätöksiä.
07.06.2012 17.10
Topi huutaa aina uroskoirille. Joskus se on sellasta oikeen ilkeän ja karkean kuuloista ja joskus taas se haukkuu oikein kimeästi.
Come to the dark side, we have cookies!
07.06.2012 19.23
Bela kirjoitti:

Esimerkiksi, kun vieraita tulee kylään, ollaan sovittu että vieraat eivät katso eikä koske koiraan, vaan annamme heille namia ja antavat niitä Belalle sivuttain siihen päin. Sitten ollaan kokeiltu sellaista, että vieraat menevät lattialle kyykkyyn ja antavat käden nuuskittavaksi Belalle, eivätkä edelleen katso koiraa. Sitten ollaan kokeiltu sellaista, että vieraat ei koske tai huomioi yhtään. Noista mikään ei tunnu auttavan kovin hyvin, ehkä se saa Belan hiljentymään, mutta se ei helpota Belan epävarmuuteen.

Kun ootte tehny tota ettei vieraat huomioi yhtään niin tuleeko koira kuitenkin haistelemaan vieraita? Vai pysytteleekö omissa oloissaan?

08.06.2012 17.35
022310491_r
Viestejä: 157
Ylivieska

Iineskin on epävarma joissakin tilanteissa. Jos on paljon ihmisiä kotona, Iines ottaa aika rennosti. Se sopeutuu heti siihen, että ihmisiä tulee ja menee, antaa kaikkien silittää ja on rauhassa.

Jostain syystä sitten, kun tulee yksittäisiä vieraita, Iines on paljon epävarmempi (ei nyt aina), mutta joillekkin vieraille.

Minä, kun laitoin Iineksen, en tiennyt yhtään mitään koirista saati niiten kasvatuksesta Sitten, kun on kaikkia virheitä kokeillut, on kantapään kautta oppinut yhtä sun toista.

Iines on nykyäänkin vielä joissain tilanteissa epävarma, mutta oman on "koulutusten" tulos. Onhan sitä iänmyötä saanu paranneltua paljonkin, muttei luonnetta voi muuttaa.

On se oikeen kiva koira vaikka joskus vähän pelottaa ;).

Iines <3
09.06.2012 01.10
Kun koira on epävarma, täytyy pureutua omaan käytökseensä. Jännitänkö, kun koira jännittää? Miten käyttäydyn koiran jännittäessä, viestitänkö että jännittäminen on aiheellista? Omistaja saattaa antaa sellaisia signaaleita koiralle, että jännitys vain yltyy. Niitä signaaleita ei omistaja välttämättä edes huomaa ja niillä signaaleilla ei voi valehdella koiralle, koska koira kyllä lukee ne signaalit niin tarkkaan, että pienikin jännityksen piirre hyppää kyllä esiin.

Koiran täytyy myös luottaa siihen, että omistaja tietää mitä tekee. Vähän kuin opettaja vaikkapa telinevoimistelussa, ratsastuksessa, seinäkiipeilyssä tai liikuntatunnilla. Jos nuori, aloitteleva oppilas tippuu hevosen selästä suorittaessaan vaikka uutta tehtävää, ei se oppilas takaisin nouse mikäli ei luota opettajaansa ja siihen, että opettaja tietää mitä tekee eikä anna liian vaikeaa tehtävää oppilaalle joka ei ole siihen valmis.
Omistajan ja koiran välistä suhdetta voi kyllä kehittää. Se, miten koira reagoi, kun se laitetaan kyljelleen ja kun sitä rentoutetaan, kertoo paljon. Jos koira uskaltaa jäädä paikalleen, mahdollisesti sulkea silmät ja ehkäpä nukahtaa, koira tietää omistajansa olevan vaaraton. Vaikka koira reagoikin nopeasti myös mahdolliseen uhkaan, se asettaa itsensä vaaraan, kun rentoutuu täysin. Mahdollinen uhka saa tilaisuuden käydä kimppuun, ja vaikka se koira sekunnissa olisikin valmis puolustautumaan, voi olla jo liian myöhäistä. Koiran laittaminen kyljelleen ja sen rauhoittelu elein ja rapsuttelemalla saa koiran huomaamaan, ettei omistaja oikeastaan aio pahaa. Ja jos oikein ääritilanteissa ollaan (ja miksei muutenkin, jos kiinnostus riittää?), niin kannattaa lukea tietoa meditaatiosta (http://www.meditaatio.opassivut.net/) ja kokeilla sitä. Koirankin kanssa voi meditoida. Pienen koiran voi ottaa syliin, rauhoitella sitä ja aloittaa meditaation. Positiivinen ja rauhoittava energia tarttuu myös koiraan. Ison koiran vieressä voi istua ja sitä voi silitellä ennen meditaation aloittamista. Huoneen eri energioita oppii aistimaan ja se levollinen, luottavainen energia tarttuu kaikkeen elolliseen mikä siinä huoneessa on.

Itse lähtisin Romeron tapauksessa kehittämään ensin vahvan suhteen koiran ja omistajan välille ja toimimaan tiiminä arkipäivän askareiden ohella. Myöhemmin, kun koira luottaa omistajaansa ja tietää omistajan tietävän mitä tekee, koira kyllä seuraa laumansa jäsentä uhkaavaankin tilanteeseen, kunhan omistaja (ja vieraat) muistavat levittää sitä positiivista, levollista energiaa.

Haukkukaa, jos kirjoitin taas ihan japania.
09.06.2012 10.27

Koda on kanssa epävarma koiruus.

A. se on ihan perusluonteessa ilmeisesti, koska esim. meillä ravaa koko kylänväkeä ovista ja ikkunoista ja ei silti mielellään anna vieraitten ihmisten koskea. Ei hauku vieraille, menee haistaa rohkeesti, mut jos koittaa silittää tai koskee ni väistää kohteliaasti sivummalle. Tätä mä en oo ees alkanu "kouluttaa", koska ei mielestäni haittaa mitenkään. Ainoastaan lapsia on hankala saada ymmärtämään, etteivät ahdistelisi kamalasti ja Koda vähän pelkää useimpia :D On utelias, mutta mieluiten menee suosiolla toiseen huoneeseen.

B. Ensimmäinen koira ja minä satuin vannomaan, että minun ensimmäisesti koirastanihan ei tule semmoista hemmoteltua ja tottelematonta. Joten meillä on juuri tämä, että olen ollut liian.. vahva/jyrkkä johtaja kuitenkin suht herkälle koiralle.

Eli meillä ainut epävarmuus ongelma lenkeillä ja vieraiden koirien ohittaminen, tai muuten vaan täysin vieraidern koirien kohtaaminen ollut epävarmaa. Tervossa (kotipaikkakunnalla) kaikki naapurit tervehditää koirineen päivineen ja luulin pitkään, että rähjääminen johtuu siitä, että jotakin tiettyä ei sitten moikatakaan. Ratkaisu johtajuustyyliin: rankaise koiraa (niskasta napakka ote yleensä). Hyvänä ajatuksena sitten toisaalta muutin lenkkeilytyylin muutama vuosi sitten niin, että Koda kulkee jatkuvasti mun vierellä, huomattavasti varmemmin toimii muissa tapauksissa! (+ koiran tullessa ei tarvitse alkaa kelata hihnaa kireelle silleen EI MITÄÄN HÄTÄÄ MUUTEN VAA)

Koiraleirillä viime kesänä oli sitten ongelmakoirakoulutusta ja menimme sinne. Siellä ratkaistiin myös muiden ongelmia ja selvisimme kunnialla. (Huom. koulutuksissa ei rähise, useampi koira siis jos on ni jotenki normaalia? :DD) Kauempana kulki osuvasti koira turistessamme siinä ja Koda tietenkin näytti pahimmat puolensa. Onneksi, koska se hetki kertoi kouluttajalle enemmän, kuin mitä olin aiemmin selittänyt ja kuvaillut. Opimme mm. seuraavia asioita suhteestamme:

- Koda tykkää toimia mun kanssa (ei pelkää minua), kouluttaja piti siitä, että kehun Kodaa myös paljon pienistäkin seikoista, joka luultavasti pelastanut hieman tilannettamme. Itsetuntoharkkoja varsinkin toisten koirien kanssa suositeltiin. Itseasiassa vastoin aikomustani muuttaessani Kuopioon opiskelun perässä aloimme käymään koirapuistossa. Toiset koirat ovat saaneet Kodaan paljon enemmän puhtia kun minä varmaan ikinä kykenisin saamaan. Ensimmäisenä kuukautena Koda istui vaan vierelläni ja muut koirat jättivät sen rauhaan (koska se oli tylsä.. :D). Käymme siellä päivittäin joten vakioporukka alkoi hahmottua. Koda uskaltautui haistelemaan aitausta ja hiimailla itsekseen. Pari koirakaveria oli, joiden kanssa se innostui leikkimään. Nyt Koda on ensimmäisenä ottamassa vastaan uusia koiria portilla, ei se ole yhäkään kaikkien kaveri, mutta kuitenkin alkutervehtimiset tekee rohkeasti. Epävarman kanssa tietenkin pitää olla tarkkana, koska voi alkaa haastamaan toista koiraa. Kodasta onneksi huomaa milloin se alkaa olla räjähdyksen partaalla ja silloin lähdemme pois. Kuitenkin irti toisten koirien kanssa ilman ns. minun jatkuvaa valvontaa ja ohjausta se on saanut paljon itseluottamusta, välillä tuntuu että se on turhankin johtajaa leikkivä otus. Se onkin saanut nimen "koirapuiston poliisi".

- Koda ei kuule mitään haukkuessaan, sen silmät toljottavat jne se on ihan jäykkä ja nousee takajaloilleen nojailemaan hihnaan. Joten sille on turha huutaa käskyjä (istu, ei, rauhoitu) napakka ote, pitämään se neljällä jalalla maassa ja muuten itse rauhallisena odottelee, että saa taas kontaktin, jolloin kehuu. Hiljaa pysyminen itsellä aluksi hankalaa, hermot kun eivät parhaimmat, mutta sen olen nyt treenannut. Tuloksena on se, että Koda ei hauku enää niin pitkään. Se rähisee kyllä yhä, kun koira on kohdalla, mutta ei enää jää haukkumaan perään niin pitkään kuin koiraa näkyy :D Eli jossain mielessä se on jo tajunnut, että lopettaessa ei tule enää haukkuryöppyä minun suunnalta vaan herkkuja ja kehuja.

- Toimintamallin muutosta tarvitaan, koska se on tottunut tervehtimään kaikki. Paikkakunnalta muuttaminen toi toivoa, koska uusi paikka helpottaa uusien sääntöjen omaksumista.

Näillä ohjeilla siis päästy melko pitkälle, mutta haluaisin ohjeita toimintaan ENNEN kohtaamista. Leirillä meille suositeltiin väistämistekniikkaa. Eli kun Koda näkee koiran ja jäykistyy, eikä kontaktia enää tunnu saavan ohjaan koiraa vaikka tien toiselle puolelle, ojaan jne sivumpaan. Eli osoittaisin sille, että sen ei tarvitse puolustautua vaan minä johtajana ohjaan sen pois pahan pelottavan koiran ulottuvilta. (Haukkuessa toki pysähdyttävä odottamaan rauhoittumista). Tässä olen horjunut ja testaillut: 

1. Istuminen. Kun näen koiran laitan Kodan istumaan ja kontaktiharjoituksia. Tehoaa kuten väistäminen, kun koira kohdalla niin herpaantuu heti. Ja yllättävissä tilanteissa ei kerkeä aloittaa ajoissa, kun kontakti on vielä saatavilla.

2. Kääntyminen tulosuuntaan, kun koira alkaa jäykistyä. Tämä tuntui tehoavan aluksi kaikkein parhaiten, pääsimme jopa koiran ohitse haukkumatta kertaakaan. Mutta sitten tuli se vaihe, kun Koda älysi juoneni ja alkoi haukkumaan jo kun koitin kääntää sitä, vaikka koira olisi ollut miten kaukana.

3. Koiran huomion uudelleen kiinnittäminen koskettamalla, yllättävillä äänillä jne. Kuten selvisi leirillä ni tuo menee transsiin. Testasin tätä siis ennen leiriä.

MUOKS// en oo luovuttanut heti keinon suhteen, vaan testaillut ainakin 2 kuukautta, tai sen mukaan kun näkee, että Koda tietää sen liian hyvin, kuten kääntymisjutun kanssa, se ei enää käänny mukana vaan alkaa raahautua perässä takaperin ja ärisee koiralle. Lupaus nyt seuraavalle syksylle on, että testit ovat tässä ja voittajaksi on selvinnyt väistäminen..

Joten palasin taas väistämiseen, ongelma on vähän sama kuin 2:n kanssa, eli Koda tietää että kun alan ohjata sitä jaloillani sivummalle se joskus räjähtää. Tässä helpompaa onkin, että sen voi aloittaa jo tarvittaessa todella aikaisin kun koiran näkee. Joskus jos Koda oikeasti on kierroksille menemme aivan ojan pohjalle. Toistaiseksi tällaisia kunnon väistämisiä tarvitaankin, sillä nämä oikeasti toimivat. Mutta aina ei ole tilaa väistää kovin kauas.

Koirapuistolaisella oli sama rähjäämisongelma koiransa kanssa, eli koira nojaa hihnaansa takajaloilla haukkuessaan ja heille oli suositeltu kuonopantaa. Ja se onkin kuulema ollut mahtava apu. Eli sellaistakin aion testata, toki kaulapannan kaverina, kuten kuuluisikin. Koska hihnaan nojaaminen huolestuttaa minua jo ihan Kodan niskan takia. Valjaathan meillä oli aiemmin, mutta leirin ohjeilla ostimme kaulapannan (valjaat vain tukevat nojaamista).

Nyt Tervossa kesää viettämässä, toivon että edistyminen ei täysin nollaudu, vaikkei ohitustilanteita juurikaan ole.

Muokattu viimeksi: 09.06.12 10.34

Kommentointi on sallittu vain sisäänkirjautuneille henkilöille

Logo-labyrintti