Mikä rotu minulle vol 2 - Sivu 145 (Koirat > Yleistä keskustelua koirista)

20.09.2017 16.08
000114134_r
Viestejä: 173

Ainiin, unohdin sitten ihan kätevästi nuo pk-oikeudet. Mut mites sit rotkut ja dobberit?

01.10.2017 22.31
022599852_r
Viestejä: 587
Alkaa pikkuhiljaa olemaan sellainen aika että voi alkaa etsimään sopivaa koiraa itselleen. Tulisi siis ensimmäiseksi omaksi koiraksi :) Kokemus: Koko ikä ollut kotona karhukoiria, tällä hetkellä 2v narttu. Koiratrimmaamossa olen satunnaisesti vuoden päivät tehnyt töitä ja opiskelen eläinalaa, eli sieltä puoleltakin jonkin verran tullut kokemusta. Koiralle tarjottava liikunnan määrä ja laatu : Normaalia hihnalenkkeilyä (sanoisinko min.muutama tunti/pv) ja jonkinsortin harrastuksia viikot ja sitten viikonloput metsässä irti rallittelua. Kamalan vaikea miettiä, kun ei tiedä missä silloin asuu, mutta sanoisin että ihan kohtuullisesti saa liikuntaa ja reilusti aivotyötä :D Talon koko (kerrostalo tms, maalla vai kaupungissa) Luultavasti kerrostalo, viikonloppuisin sitten maalla Harrastustoiveet Näyttelyt, agi ja/tai toko Turkkitoivomukset Helppo ja mieluiten lyhyt ( nypittävä ei ole ongelma mutta jos joutuu takkuja jatkuvasti selvittelemään niin nounou) Koiran koko Joku pieni olis kiva Koiran luonne Sellainen jonka kanssa voi harrastaa ja tekee innolla töitä, mutta ei hypi seinille jos joku päivä ei saakaan niin paljoa liikuntaa ja tekemistä. Ei siis mitään sähköjänistä. Pitäisi olla irtipidettävä ja suht miellyttämisenhaluinen, mutta ei tarvitse olla sellainen joka on koko ajan jaloissa pyörimässä. Ja mieluiten sellainen avoin, joka tulee muiden koirien ja ihmisten kanssa toimeen. Ei kovin haukkuherkkä. Ei arkajalka, mutta ei tarvitse maailman rohkeinkaan olla. Sellainen kiva ensikoira harrastelukaveriksi :) Rotuja/ryhmiä, joita olet jo pohtinut: Tanskalais-ruotsalainen pihakoira, kääpiösnautseri //jaaha ja näköjään en enää ees muista miten tätä petsietä käytetään, joten teksti tuli luurilla kirjotettaessa yhteen pötköön.. Sori!
Muokattu viimeksi: 01.10.17 22.33
02.10.2017 08.25
022710055_r
Viestejä: 2888

Jokin terrieri tai jopa whippet?

“You cannot love everyone; it is ridiculous to think you can.” ― Anton Szandor LaVey
02.10.2017 09.40
022599852_r
Viestejä: 587
Whipua oon miettinytkin jo monta vuotta mut niissä arveluttaa onko niillä tarpeeksi miellyttämisen halua? Esim juurikin tokoon, vai heittääkö ne heti pyyhkeen kehään jos ei oo tarpeeks hyvät herkut mukana motivoimassa :D
02.10.2017 10.47
022710055_r
Viestejä: 2888

Tuohon en osaa vastata, en usko koko miellyttämishaluun brassailevana terminä. Oman maailmankatsomukseni mukaan koira tavoittelee ensisijaisesti omaa etuaan, eikä sinänsä pyri miellyttämään omistajaansa. Pk-puolella tottis rakennetaan usein laumavietin varaan, vaikka palkkauksessa käytettäisiinkin ruokaa tai saalista.

Whippet on koulutettavissa tokoon ja BH-kokeeseen, mutten ottaisi whippettiä, jos tavoitteena on harrastaa ja kisata tokoa päälajina. Ajattelin tokon vähäpätöisimpänä toiveena, kun oli listalla viimeisenä.

Tanskalais-ruotsalaista pihakoiraa saa varautua odottelemaan vuosia, jos koiralle on erityisiä kriteerejä (potentiaalinen harrastuskoira, terveet vanhemmat, vanhempien luonteet). Sen sijaan kääpiösnautsereita näkee enenevissä määrin harrastuskavereina. Tosin itse pidän näyttelyitä ajatellen enemmän koirista, joiden turkki ei tuota niin paljoa päänvaivaa (milloin täytyy trimmata, milloin voi mennä, milloin koira on parhaimmillaan jne).

“You cannot love everyone; it is ridiculous to think you can.” ― Anton Szandor LaVey
02.10.2017 17.13
022599852_r
Viestejä: 587
No joo ehkä olisi pitänyt ennemminkin kysyä kuinka helposti whiput on motivoitavissa..? Kaikki kolme harrastuslajia on aikalailla samalla viivalla keskenään. Jos itseäni yhtään tunnen, niin kilpaileminenkin on kuvioissa sitten tulevaisuudessa tokossa tai agissa, mutta ei mitenkään kovin vakavissa mielin. Odottelu ei sinällään ole ongelma, hyvää kannattaakin odottaa :) mutta tuo näyttelytrimmi on kyllä ihan hyvä pointti, jota en oo niinkään tullut ajatelleeksi.
02.10.2017 21.41
022710055_r
Viestejä: 2888

Noo, itse olen yhden vaikeasti motivoitavan dallun kanssa niin turtunut siihen että itse treenaamisen mahdollistaminen on hirveän työn takana, etten jaksaisi hankkia kisakaveriksi koiraa, jonka motivoiminen on harrastamisen suurin haaste. :D

Pikkukoirista tuntuu puuttuvan lyhytkarvainen ei-trimmattava harrastuskoira, joka olisi helppo ja kiva motivoitava jaja... Heeleri, göötti?

“You cannot love everyone; it is ridiculous to think you can.” ― Anton Szandor LaVey
02.10.2017 22.26
000114134_r
Viestejä: 173

Mun käsityksen mukaan wipukat on suht helposti motivoitavia, toki yksilöllisiä eroja on. Mut kyllä niitä on muutamat agikentillä tullu nähtyä ja ihan kiitettävästi pärjäävät. Koiranetin mukaan ois kaks aksavaliota rodussa, ja 23 muulla wipulla tuloksia. 9 wipulla on sit tokosta tuloksia. Ei toki ne perinteisimmät lajit mitä niillä harrastetaan, mutta siihenkin tuntuvat taipuvan. 

02.10.2017 23.16
022664496_r
Viestejä: 2888

Olivatko whippettien tokotulokset kaikki alokasluokasta ainakin viime vuosien ajalta, vai muistanko väärin? Kyllähän kaikenrotuisilla koirilla jonkinlaisia tuloksia tehdään pitkäjänteisyydellä, mutta itse (kisatavoitteellista) harrastuskoiraa hankkiessani mietin paria perusasiaa:

  • rodun yleisyys harrastuskentillä, ts. kasvatetaanko koiria kehiin vai kentälle - voi olla hankala etsiä agikoiraa corgeista tai tokokoiraa chihuista
  • kasvattajan esimerkki (oma harrastautuneisuus) ja kokemus harrastamisesta toivomissasi lajeissa, kasvattaja ymmärtää paremmin mitä ominaisuuksia koirilta harrastuksissa vaaditaan ja ymmärtää myös ostajan toiveet - miten voi kasvattaa koiria vaikkapa suojelun vaatimusten näkökulmasta, jos on itse käynyt vain näyttelyissä ja rallytokossa?

Jos taas haluaa enemmäkin harrastella ja puuhastella, eikä niinkään treenata kisatavoitteisesti, on rotu miltei yhdentekevä ja toisaalta arpaonnella ja ohjaajan tietotaidolla sekä maltilla suuri vaikutus siihen ei-harrastuskoirana-niin-perinteisen koiran kanssa menestymiseen.

Pitäisi kuitenkin ennen rodun valitsemista punnita, mikä itselle on merkityksellistä -itse harrastaminen vaikka se ei koskaan veisi "mihinkään" vai nimenomaan kisaaminen, toko vai agi vai jokin muu tai useampi laji, koiran koko, turkinlaatu... Kaikki täytyisi jotenkin osata arvottaa ja samalla miettiä, mistä on valmis mahdollisesti joustamaan.

"Of all the things I've lost I miss my mind the most" - Mark Twain
02.10.2017 23.51
000114134_r
Viestejä: 173

Alokasluokasta nuo kaikki tulokset on. Ja siis joo, jos kisatykkiä mielii, niin se wipu ei ole ehkä se rotu joka kannattaa ottaa... Mä sain sen käsityksen et ei niin tavotteellisesta kisaamisesta ois kyse. 

Redillä aivan äärimmäisen hyviä pointteja joita kannattaa tosiaan miettiä. Jos mielitään koiraa tavotteelliseen kisaamiseen, niin hiukan vähiin käy rodut jotka nyt mainittuihin kriteereihin ehkä menis. Mut kannattaa tutustua rauhassa rotuihin ja ehkä myös valmiiksi jo lajeihin joita mahdollisesti tykkäis harrastaa. Menee vaikka jonnekkin treenikentän laidalle seurailemaan ja kyselemään. Tai nii ainakin itelle oli helpointa :D 

05.10.2017 19.37
022599852_r
Viestejä: 587

Joo ei mitenkään tosimielellä kisailua, mutta kuitenkin jotain pientä :) Ei niinkään kiinnosta verenmaku suussa treenaaminen, vaan sillein että on se on kivaa sekä koiran että omistajan mielestä.

Toki ite oon tottunut karhukoirien kanssa pelaamiseen, joiden kanssa harrastelu ei varmaan ole mistään helpoimmastaa päästä, mutta mulle se on semmoinen "peruskoira", johon verrattuna varmaan moni rotu tuntuu jopa helpolta :D Kyllä nykyisenkin nartun kanssa sujuu tokojutut aika hyvin ja ollaan liikkeitä hiottu ihan kisakuntoon asti, mutta en oo jaksanu häiriössä treenailla, niin en jaksa kisoihin asti lähteä :P  Mähän olin ihan ällikällä lyöty kun nykyisessä top-paikassa on työkoirina bordercollieita, ja tuntuu että ne juoksis vaikka kalliolta alas jos vaan pyytäis, eikä paljoo kyseenalaista että miks..

Pikkukoirista tosiaankin puuttuu semmonen kiva normaali koira, joka sopis rentoon harrasteluun. Jos olis karhukoira minikoossa ja ilman riistaviettiä, ottaisin heti :D

Muokattu viimeksi: 05.10.17 19.37
18.12.2017 00.26
022701031_r
Viestejä: 554
Halla unohtaisin amstaffin ainakin, jos yksi kriteeri on se toisten koirien kanssa toimeentulevuus. Se kun ei oo noilla kiveen hakattua. Eikä niistä löydy vartiointiviettiäkään, vaan todella ihmisrakkaita. Ennemmin staffi, tai suodiolla joku ihan muu. Valkkareilla paljon arkuutta. Noista sanoisin että australianpaimen tai porokoira. Entäs saku?
Not all those who wonder are lost.
28.01.2018 12.35
021569174_r
Viestejä: 370
Helsinki

Apua! Järkyttävä rotukriisi, toivon että joku vielä lukee näitä ja haluais auttaa :D

Kokemus

Melko paljon kokemusta erilaisista koirista, kolme omaa koiraa kasvattanut ja tokoa harrastanut(vaikkei mitenkään menestyksekkäästi), 8-vuotiaana sain ensimmäisen oman koirani. Ikuinen kiinnostuksen kohteeni on hyödyllisten ja hyödyttömien temppujen opettaminen. Avopuolisolla ei ole ollut lemmikkejä.

Koiralle tarjottava liikunnan määrä ja laatu

Hmm.. Tavallisesti arkena runsaasti liikuntaa, olemme hyvin aktiivisia. Pitkiä kävelylenkkejä, pyörälenkkejä, juoksulenkkejä ja lisäksi kaikenlaista temppujen ja harrastusjuttujen treenaamista. Sanoisin 1-3h päivässä. Toisaalta varmasti tulee päiviä, että koira pääsee vain muutaman kilometrin lenkille ja sen pitää kestää sekin. 

Talon koko (kerrostalo tms, maalla vai kaupungissa)

Kerrostalokaksio kohtuullisen vilkkaalla alueella Helsingissä.

Harrastustoiveet

Agility ehdottomasti, toko mielellään, lisäksi monet muut kiinnostaa, ainakin jälki, haku ja koiratanssi. Toiveissa olisi helposti motivoitavissa oleva koira, mutta en nyt etsi mitään varmaa kisatykkiä, enhän itse ole agilityssä koskaan kisannut. 

Turkkitoivomukset

Kohtuullisen helppohoitoinen: ei trimmattavaa(villakoira) tai älyttömän pitkää(havannankoira jne). Puolipitkä, ja sileä on tosi jees, karkeakarvainen menettelee.

Koiran koko

Pieni-keskikokoinen. 30-45cm olisi ihanne. Helposti julkisissa kuljetettava koira.

Koiran luonne

Aktiivinen, eloisa, ei missään tapauksessa arka tai kovin vahtiviettinen. Ihmissosiaalinen pitää olla, koirasosiaalisuus on plussaa. 

Rotuja/ryhmiä, joita olet jo pohtinut

Shetlanninlammaskoira, russelinterrierit, kooikerhondje, shiba

Sheltissä epäilyttää epävarmuus ja arkuus ja siitä juontuva räksytys. Shiban koulutettavuus ei ole parhainta, terriereistä on vain huonoja kokemuksia ja kooikerhondjen ainakin kirjoitetaan olevan aika epäsosiaalisia. 

Pidän erityisesti paimenkoira- ja pystykorvatyyppisistä koirista. Hankalaa, isommista roduista löytyy niin monta miellyttävää rotua, näistä pienemmistä heikosti. Onkos kellään kertoa kyseisistä roduista omaa kokemusta tai ehdottaa muita?

28.01.2018 19.44
022710055_r
Viestejä: 2888

Koska oma rotu on paras rotu niin (karvallinen) aht tai aht-rottaterrieri. :P

Oman harrasteluista ei vielä ole blogiin asti päätynyt materiaalia, mutta koulutettavuus terrieriksi aivan timanttinen, palkattavissa ihan millä tahansa ja tekemisentarmoa riittää vaikka muille jakaa. Mieluusti liikkuu vaikka sen kolme tuntia ja treenaa päälle, mutta makaa ongelmitta sohvallakin pari päivää.

Petsiestä tutun treenaajan blogi ja pari esimerkkikoiraa ihan näön vuoksi. 

“You cannot love everyone; it is ridiculous to think you can.” ― Anton Szandor LaVey
29.01.2018 09.36
021569174_r
Viestejä: 370
Helsinki

^ Siinäpä erittäin varteenotettava idea! 

Kivan näköinenkin vielä toi karvaversio. Mitenkäs ton rodun haukkuherkkyys tai vahtiminen? 

29.01.2018 12.05
022710055_r
Viestejä: 2888

Tämä yksilö ainakin melko hiljainen, kasvattajalla koirat ilmoittavat vierailijasta haukkumalla mutta hiljentyvät nopeasti (vaikka lauma on suuri). Sissi saattaa pöhistä ja muutaman kerran haukahtaa oudoille äänille tai kulkijoille, en tosin tiedä minkä verran tuosta menee iän ja juuri olleiden juoksujen piikkiin. Treenihallilla ei ole se päätään aukova yksilö, eikä silleen räkytä millekään koirille tai "turhalle". Valtaosa amerikankarvatonterriereistä taitaa elää kerrostaloissa ihan menestyksekkäästi. Sissi on ollut koko ikänsä omakotitalossa tai rivarissa, kyllä se ohikulkijoita mielellään katselee mutta harvemmin kellekään haukkuu pihassa. Jos joku tunkee pihalle asti niin sitten kyllä haukkuu, tähän ei tosin juurikaan olla puututtukaan.

Itse en olisi karvatonta voinut edes harkita, mutta tämä piilokalju on ihan kiva. Menee aika pitkälle syksyyn ilman vaatettamisen tarvetta, lähinnä jos sataa tai tuulee kovasti niin joutuu heittämään jonkun kevyen takin niskaan. Talvivaatetukselle ei vielä etelän oloissa ole ollut tarvetta, katsotaan miten ensi viikon paukkupakkaset muuttavat asiaa. Liikutaan pääosin vapaana, pysyy koira lämpimänä.

Helppo irtipidettävä, kontaktinhaluinen koira ja todella aktiivinen tarjoamaan asioita. Ollaan sheippailtu yhtä sun toista ja toisaalta taas haettu pk-puolen jujuista vähän "potkua" tekemiseen. Ja sitähän sitten riittää. :D Oppii hirmu nopeasti ja kiihtyy nollasta sataan silmänräpäyksessä.

Hirveän sosiaalinen rotu, valtaosa näistä tulee kaikkien kanssa toimeen. Pientä mörköilyä meillä atm ilmassa, ennen juoksuja syöksyi suoraan kenen tahansa syliin. Kasvattajilla on aika usein melko suuripäisetkin laumat pienillä ikäeroilla ja kivasti tuntuu homma toimivan.

Kaikkiaan AHT on sellainen helposti mukana kulkeva (kokonsa ja avoimuutensa vuoksi), aina valmis koira, joka on myös harrastajan näkökulmasta potentiaalinen pakkaus. Saalisviettisyys on oiva apu treenihetkissä. Karvaversiot tuntuvat olevan enemmän harrastuskoiramaisia siinä missä nakuista haettaneen enemmän seurakoiraversiota.

“You cannot love everyone; it is ridiculous to think you can.” ― Anton Szandor LaVey
19.02.2018 11.13
021569174_r
Viestejä: 370
Helsinki

Toi kuulostaa kyllä kivalle. Lueskelin sakate:n sivuilta tietoa, rottaterrierin pentueita ei taida yksistään juuri Suomessa olla? Nyt oon jo hylännyt ton sheltin, tätä rotua ja jackrusselia enemmän pyörittelen. Toisaalta olis kiva päästä ihan oikeisiin näyttelyihinkin ja russeleita on paremmin saatavilla. Tietysti hyvää kannattaa odottaa mutta olis kauhee hinku saada viimein omaan talouteen koira ku kämppä vaihtuu ja yli kaks vuotta oltu ilman koiraa. Poikaystävän mielestä aht:l on hassut korvat. (pyh) Toisaalta näytin Sissin kuvaa myös ja siitä sano et toi on söpö :D. 

19.02.2018 16.28
022710055_r
Viestejä: 2888

Sissin kasvattajalle on tulossa tänä keväänä yhdistelmä, jossa uroksena on Sissinkin isä Toivo ja emänä nakukoira, joka on aktiivinen ja pallohullu - sellainen täpäkän harrastuskoiran oloinen neito. :D Yhdistelmään tosiaan toivotaan myös karvallisia pentuja.

Oikeisiin näyttelyihin näiden kanssa pääsee ainakin Suomessa ja Virossa, en muista tai ole ottanut selvää miten muissa maissa. Karvallinen on sallittu muunnos ja aika paljon ovat pokkailleet ROP-palkintoja viime aikoina. Pääsee siis harrastamaan näyttelyitä, eikä kehissä ole koiria ruuhkaksi asti. ;)

Pelkkiä rottaterrierejä ei taida kukaan Suomessa tällä hetkellä kasvattaa, jotkut aht-kasvattajat kyllä tuovat puhtaita rottia Suomeen tehdäkseen roturisteytyksiä niillä.

Ulkonäössähän näillä on melko paljon hajontaa, kun rotu on niin nuori ja risteytyksiä tehdään edelleen ihan kivalla tahdilla. =)

“You cannot love everyone; it is ridiculous to think you can.” ― Anton Szandor LaVey

Kommentointi on sallittu vain sisäänkirjautuneille henkilöille

Logo-labyrintti