Mielenterveys - Sivu 7 (Yleinen keskustelu > Yleinen keskustelu)

22.04.2016 15.49
000113439_r
Viestejä: 2789
Nala kirjoitti:

^Yksin oleminen ei aina ole pahasta. Osa ihmisistä on introverttejä, mä olen kuulunut tähän porukkaan jo ihan pienestä saakka. Liika sosialisoiminen on rankkaa, jossain vaiheessa alkaa ahdistus. En kaipaa jatkuvasti seuraa, viihdyn oikein hyvin itsekseni ja yleensä jopa sovitut tapaamiset kaveren kanssa ahdistaa, mutta saan aina potkittua itseni sinne.



Sama. äänessä on myös ns. "parannusta tekevä" introvertti. 

Tarvitsen ihmisiä jotta pystyn sanomaan että en ole yksin, ja jotta pystyn konkreettisesti todistamaan itselleni että osaan vielä sosialisoida itseäni ja muodostaa uusia suhteita. Tavallista on myös se, että minäkään en sitä seuraa kokoajan tarvitse, tai edes halua. Välillä jopa välttelen sosiaalisia tilanteita, etenkin kun väsymys painaa hartioilla.

Vahingollista jutussa vain meikäläiselle on se, että pitää patistaa itseään ihan kunnolla ettei jäisi menneeseen kiinni. Yksin ollessani alan ajatella ehkä liiankin tehokkaasti.

Se on kavereille vähän outoa, kun nykyisin normaalisti olen elämää pursuava pikku paketti joka viilettää joka paikassa, letkauttelee vitsiä ja juttua, nauraa äänekkäästi ja härvää menemään ihan satasella. Sitten katkaisija menee toiseen ääriasentoon - suu menee kiinni ja turhautuminen tulee ihan pienistäkin asioista, ahdistaa ja pitää päästä pois. 

Välillä vähän outoa itsellenikin. Välillä mietin että onko vanha fiba poikinut kaveria itselleen, mutta en näihin kotidiagnooseihini luota.

04.05.2016 22.18
022710085_r
Viestejä: 1355
Rovaniemi

Kelan kuntoutuspsykoterapiasta kokemuksia? Työkunnonselvitysprosessissa päätyivät että tuo olisi minulle nyt paras vaihtoehto näillä eväillä jatkoon, b-lausunnolla saikkua sain loppusyksylle ja sinä aikana pitäisi lähete hommata tuonne psykoterapiaan. Osan hinnasta kela korvaa mutta osa jäisi itselle maksettavaksi, pitää sitten udella jos sen lähetteen sinne saa korvaako sossu sen ylijäävän osuuden. Muutenkin tuli siinä juteltua jatkosuunnitelmista ja lääkäri oli sitä mieltä että tuleepi oleen sen verran pitkä prosessi ettei mitään opiskeluita tai töihinmenoja noin pariin vuoteen kannata kummemmin ajatella tekevänsä.

Muokattu viimeksi: 04.05.16 22.24
http://hambeastounlimited.tumblr.com taideblöärgh.
18.06.2016 18.34
022710076_r
Viestejä: 829
Helsinki
Tiiättekö, oon alkanut hyväksymään itseni tällaisena kuin olen. Vaikka mulle ei olekkaan vielä virallisesti diagnosoitu adhd:ta (tutkimukset kesken vielä) niin hyväksyn itseni sellaisena, jo ennen diagnosointiakin, enkä nää mitään miksi mulla ei sitä olisi. Ennen otin itseeni heti jos joku sanoi jostain mitä tein väärin, nykyään en ota siitä itseeni, toki joskus mutta hyvin harvoin enää. Menihän siinä hetki kun tajusin itse etten voi itselleni mitään, teen ja möläyttelen, se vaan on osa mua josta en pääse koskaan eroon, eikä tarvitsekkaan, tuohan se oman persoonallisuutensa. Kyllähän tää muuten vaikeuttaa jo pelkästään arkea. Mutta olen saanut paljon itsevarmuutta, kaverillani on ADD, joten mun ei tarvitse yksin olla, on edes yksi joka ymmärtää.
18.06.2016 19.20
022664496_r
Viestejä: 2899
^ Hienoa, toi oivallus on yksi parhaimmista. Tsemppiä jatkoon!
"Of all the things I've lost I miss my mind the most" - Mark Twain
18.06.2016 22.04
022673623_r
Viestejä: 1343
Muumilaakso

Argh. Oon alkanu menettää toivoni kaikille psykiatreille ja kuraattoreille jne. Musta vaa tuntuu ettei kukaa osaa auttaa, saattaa kyl johtuu mun asenteestaki, mut en vaa voi sille mitää et ku on hyvä fiilis ja ois 'pakko' puhuu nii meen vaa lukkoo ja en saa sanotuks mitää ja alan änkyttämään jo siinä vaihees ku pitäs esittäytyä. ekan kerran muutama vuos sit ku puhuin kuraattorille nii se alko vetää omia johtopäätöksiä vaikka kerroin ihan selkeesti sille asioita (ainaki omasta mielestäni selkeesti) nooh, siel kävin kaks kertaa, eka ku terkka pakotti ja tokan kerran ku ilmotin et lopetan siel käynnit. Nooh vuotta myöhemmin terkka pyys mua menee koulupsykiatrille (kaverin painostuksesta otin siihen yhteyttä) (tässä välissä olin vaihtanu jo koulua). Siel kävin ehkä kuus kertaa ja en sit enää tienny mistä puhuisin ja loppujen lopuks kyttäsin vaa kelloo millon pääsen pois sieltä. Nooh psyka ite sano et mulla menee nii hyvin et mun ei tarvii enää käyä siel.

Menin  sit joskus möläyttää tälle samalle kaverille joka 'pakotti' mut koulupsykalle etten oikee saanu mitää irti siit psykasta ja et se oli yhtä turhan kans. (toki sai ilmasta kahvia kesken koulupäivän)Nii tää kaveri sit ovelasti sai mut tilanteeseen etten voinu kieltäytyä (en kehannu sanoo ei) menemästä TKn kautta jollekki psykoterapeutille(?) Nooh menin sinne sit ku oli aika ja meinasin kyl skipata senki ku en löytäny ees koko paikkaa ja loppujen lopuks menin vartin myöhässä sinne. Lopputulos oli se et kerta mun mieliala on vaa jaksottaisesti ihan päi hlvettiä nii asialle ei voi tehä mitää ja pitäs ottaa yhteyttä jos siltä tuntuu ja jos asiat alkaa menee huonommin. Eli taas yhtä tyhjän kans.

Normal people have no idea how beautiful the darkness is.
18.06.2016 22.22
000111969_r
Viestejä: 589

^ Mulla on samanlaisia kokemuksia koulun tarjoamasta avusta. Ne sano aina muutaman kerran jälkeen tota samaa, et koska mulla on kaikki hyvin ni jos lopetettais ne käynnit. Ymmärrän sen, et koska se on ilmasta opiskelijoille, resurssit saattaa olla tosi vähissä ja ne pyrkii ehkä käyttämään sitä ainoastaan semmosena kartottavana apuna (kuuntelee sen n. 5 kertaa ja sit ohjaa jonnekin) ja ne, jotka kaipaa jatkuvaa apua niin ne käy siellä useammin.

Kannattaa kyl soittaa vielä sinne psykoterapeutille sitkun asiat alkaa menee huonosti, niin se osaa varmaan katsoa sen tilanteen paremmin mikäli osaat avautua silloin enemmän. 

Oisko sulle mitään hyötyä netissä olevista tukipiireistä? Pystyks sä paremmin kirjottamaan sun tunteista vai pitäskö sun päästä puhumaan niistä? Mä oon kokenut netissä olevat tukipalvelut ihan OK:na kun sen jutun voi latoa heti, tosin sillä omalla tukihenkilöllä kestää järjettömän kauan vastata siihen viestiin niin se juttu on jo vähän niinku ohi ja sit taas foorumit ei oo kovin aktiivisia.

18.06.2016 22.58
022673623_r
Viestejä: 1343
Muumilaakso
cmd kirjoitti:

^ Mulla on samanlaisia kokemuksia koulun tarjoamasta avusta. Ne sano aina muutaman kerran jälkeen tota samaa, et koska mulla on kaikki hyvin ni jos lopetettais ne käynnit. Ymmärrän sen, et koska se on ilmasta opiskelijoille, resurssit saattaa olla tosi vähissä ja ne pyrkii ehkä käyttämään sitä ainoastaan semmosena kartottavana apuna (kuuntelee sen n. 5 kertaa ja sit ohjaa jonnekin) ja ne, jotka kaipaa jatkuvaa apua niin ne käy siellä useammin.

Kannattaa kyl soittaa vielä sinne psykoterapeutille sitkun asiat alkaa menee huonosti, niin se osaa varmaan katsoa sen tilanteen paremmin mikäli osaat avautua silloin enemmän. 

Oisko sulle mitään hyötyä netissä olevista tukipiireistä? Pystyks sä paremmin kirjottamaan sun tunteista vai pitäskö sun päästä puhumaan niistä? Mä oon kokenut netissä olevat tukipalvelut ihan OK:na kun sen jutun voi latoa heti, tosin sillä omalla tukihenkilöllä kestää järjettömän kauan vastata siihen viestiin niin se juttu on jo vähän niinku ohi ja sit taas foorumit ei oo kovin aktiivisia.



Se sano et syksyllä lähempänä kirjotuksia se laittaa ajan et millon käyä uuestaa jos siltä tuntuu ku se oli nyt jäämäs lomalle.

oon nyt kolmisen vuotta ollu tukinetin aktiivinen käyttäjä mut nyt musta tuntuu et se jolle oon jutellu, on vaihtunu, koska oon kertonu sille kaikkia asioita aikasemmin mut nyt se vaikutti ettei se tietäis niistä mitään. Mm kerroin sille mun kämpän haku prosessista, siitä kuinka sain kämpän jne (asiasta noin 4kk), ja nyt viime viestissä se kysy et oonko jo katellu omaa kämppää ja miten mun vanhemmat suhtautuu mun tulevaan muuttoon jne. vaikka oon asunu jo 4kk omillani ja en uuestaa alkanu sille selittää niitä, nii alko vaa ärsyttää. ja en sen takia oo sieläkää käyny varmaa kuukauteen

Normal people have no idea how beautiful the darkness is.

Kommentointi on sallittu vain sisäänkirjautuneille henkilöille

Logo-labyrintti