Tokopulina vol. 2 - Sivu 31 (Koirat > Harrastustoiminta)

30.03.2016 00.06
022640055_r
Viestejä: 1515
Helsinki
Marley me ollaan tehty niin että koira maassa, ohjaajan jalat koiran tassuen edessä ja siitä kutsu, koiran ei siis tarvitse kuin nousta, sitten sitä että ohjaaja seisoo vähän ns kyykyssä eikä jalat suorana joten koira törmää polviin ja koska se ei ole koirastakaan kivaa niin aika nopeasti ne alkaa katsomaan miten siihen eteen kannattaa tulla ja sitten ihan vaan aloitetaan alusta koko eteentulo, ohjataan namilla oikeaan paikkaan ja kriteeri niin että tassut ohjaajan jalkojen edessä. Meillä toimi mutta kun tuo on niin herkkä otus niin alkoi ajatella liikaa eteentulon paikkaa ja luoksarista tuli ihan mälsä homma...
http://ekanoma.blogspot.fi/
30.03.2016 08.23

Miten olette opettaneet ruudun? Muualta kun aiheesta lueskelin niin tuntuu tapoja olevan yhtä monta kuin tekijöitäkin :) 

Tasmanian pussipiru
30.03.2016 10.27
022710854_r
Viestejä: 5203
Kannus

Nutulle naksuttelin alkuun siitä, että se eksyi ruutunauhojen sisään. Tuntui hiffaavan aika hyvin ideaa, jonka jälkeen naksuttelin tiettyä paikkaa tarjoamisen kautta. Aina välillä mulla on siellä myös lätkä, mikä ei näy kauas, jossa on välillä ruokaa ja välillä se on vaan merkkinä siellä oikeasta paikasta.

"I am calm. It's my imagination that's hysterical" - Jane Rizzoli
30.03.2016 12.37
022705867_r
Viestejä: 419
Jyväskylä

Donin painamiseen on auttanut ajoittainen jalan tömäyttäminen maahan ja kehu jos antaa tilaa. Toiminut, vaikkei olekaan mikään herkkis. Ei siis ole tarkoitus potkia koiraa, vaan tömäyttää kerran-pari maata kohden. Tärkeää on tässä tekniikassa kehuminen juri sillä hetkellä kun koira antaa tilaa sullle. Kannattaa myös kokeilla tehdä kaaria/ympyrää vasemmalle, niissäkin yleensä nojaava koira antaa tilaa. Painavalle koiralle palkka myös ulospäin.

Ruudun opettamisessa tapoja on yhtä monta kuin tekijääkin. ;) Kannattaa vähän miettiä ensin, että minkä tyyppinen oma koira on. Kovin aktiiviselle tyypille en välttämättä lähtisi naksuttelemaan, koska näillä tyypeillä ajatus saattaa hävitä hyvinkin nopeaan ja oikean paikan poimiminen saattaa olla vaikeaa. Joillekin naksuttelu toimii taaskin tosi hyvin.

Miun molemmat tehny alkeet namikupilla ja targetilla, ja läheltä opeteltu oikeaa paikkaa. Kauempaa tehty jo alusta asti vauhtiruutuja lelulle ja opeteltu ruudun bongaamista "missä ruutu"-käskyllä". Riski on nyt vähän vaiheessa, mutta väläyttelee ajoittain jo ihan hienoja suorituksia. Tehdään tällä hetkellä kosketusalustan lisäksi näyttöruutuja tyhjälle ruudulle. Näissä jään itse lähemmäs ruutua, jotta pääsen heti palkkaamaan koiran ruutuun oikeasta paikasta. 

30.03.2016 13.00
Avatar_female
Viestejä: 31

Ruudun naksuttelussa on se ongelma, että ainakin mulla se oman kriteerin pitäminen oikeasta paikasta on ihan hirveän vaikeaa! Eli jos nyt aloittaisin naksuttelemalla, laittaisin jonkun huomaamattoman lätkän/merkin ruutuun itseäni varten, josta näkisin, milloin koira on oikeassa paikassa.

Namikupit aiheuttavat etenkin nenänkäyttöön taipuvaisilla koirilla helposti haistelua ja sitä, että koira jäljestää tiensä ruutuun. Namikupin pitää siis olla sen verran näkyvä, että koira löytää sinne helposti. Namialustassa/targetissa on (huonosti opetettuna) myös se ongelma, että koira saattaa kokeessa bongata vain niitä "targetteja" eli lehtiä, roskia, kuitinpalasia, käpyjä, mitä ikinä, ja unohtavat ruudun kokonaan.

Mä opetan ruutua monella eri tekniikalla, koira oppii yleistämään paremmin ja suorituksesta tulee varmempi, kun sitä vahvistaa eri tavoilla. Tällä hetkellä meillä on pallo ruudun takana (Aidan jää aina kyselemään ruudun eteen/etuosaan, tällä yritetään saada se juoksemaan täysillä ruudun läpi ja pysäytän sen sitten oikeassa kohdassa), mutta pallo on aiemmin ollut ruudussa. Palloa voi jemmata hiekkavallin/ruohon taakse tai alle, niin koira ei bongaa sitä heti ja sen häivyttäminen ruudusta on helpompaa.

Aidan on tehnyt myös näyttöruutua, kutsuruutua ja sitä oikean paikan sheippaamista. Pääpointtina on ollut, että pitkältä matkalta tehdään vauhtia ja ruutumotivaatiota (pallo aina valmiina ruudussa ja koira tietää sen), läheltä tekniikkaa. Ruutua kantsii tehdä about alusta lähtien täydeltä matkalta, niin siitä matkan lisäämisestä ei tule ongelmaa myöhemmin. Mutta ennen kuin koiraa voi lähettää täydeltä etäisyydeltä, sillä pitää olla motivaatio ruutuun rakennettuna :)

//Ei siis ollut tarkoitus mollata eri metodeja, vaan kertoa, mitä ongelmia mulla tuli niiden kanssa. Jotta joku ehkä oppisi mun virheistä :D

Muokattu viimeksi: 30.03.16 13.13
30.03.2016 13.43
022678451_r
Viestejä: 538
Mikkeli

Tuohon jalkaan törmäämiseen auttaa yllättävän monella koiralla ihan vaan se, että toistaa koiralle luoksetulokäskyn, kun se on muutaman metrin päässä tulossa. Koirasta riippuen, miten voimakas sen muistuttavan käskyn tulee olla. Myös pieni jalan nosto voi auttaa koiraa tulemaan nätimmin sivulle, tarvittaesa se voi olla voimakkaampikin polkaisu.

Painamiseen/nojaamiseen myös nuo polven nostot/polkaisut. Eino vaan on sen verran kova, ettei sitä oikeastaan haittaa, vaikka miten polkee... Sille auttaa kuitenkin jonkun verran sellainen kävely, että nostelen polvia normaalia korkeammalle. Pääasiassa olen kuitenkin ongelmaa ratkonut sillä, että koiran seuraamispaikan tulee olla riittävän takana, tällöin se ei pysty kiertymään jalan ympäri ta kääntämään päätään eteeni, vaikka miten painaisi. Painaminen ei siis näytä niin pahalle, kun koira ei pääse estämään kävelyäni, eikä pientä painamista huomaa välttämättä ollenkaan. Eikä se koira saa siihen painamiseen niin paljon voimaakaan, kun ei pääse kropallaan painamaan pään ollessa lonkan kohdalla. Itse ajattelen niin, että meillä painaminen liittyy voimakkaasti liian korkean vireeseen, mulla kun ei ole tavoitteena super vietikäs seuraaminen. Koitan siis myös saada tasattua koiran virettä. Mitään matkalaukkuakaan en halua, mutta tällä hetkellä vire on selkeästi liian korkea ja koira yliyrittää.

http://easyfellow.blogspot.fi
01.04.2016 23.27
022692941_r
Viestejä: 515
Somero

Uutta videota

02.04.2016 07.52
022706617_r
Viestejä: 375
Lahti

^ Hienon näköistä menoa! Teidän aiempiin videoihin jos vertaa niin tasapainoisuutta on tullut huomattavasti lisää. Todella ihailtavaa työskentelyä. :) 

http://harmaanhopeaa.blogspot.fi/
02.04.2016 13.23
022704948_r
Viestejä: 1258
Kannus

Hiphei, tänään kisailtiin pitkästä aikaa tuloksin  ALO1, 177p ja 3.sija! Kivaa tuolla oli, ehkä vähän liiankin, kun kolmesti teki riemukaaren mutta pysyi silti hyvin kuulolla. :D
Jos sitä sittenkin saisi kasaan sen TK1 tänä vuonna...

http://nallinblogi.blogspot.fi/
02.04.2016 13.52
022710854_r
Viestejä: 5203
Kannus

^Onnea Nelli!

Meidän tunnari tuntuu menneen eteenpäin, Nutu keskittyy jälleen siihen haisteluun eikä nostele tai maiskuttele muita. Eilisissä treeneissä tuntui tosin vähän hötkyilevän sinne mennessä, mutta rauhotti itsensä. Tunnaria ei olla tehty pariin viikkoon ollenkaan, joten eiköhän se tästä. Jos kesällä tai loppukesästä kävisi taas voittajaluokkassa yrittämässä sitä ykköstä.

Eilen kokeilin myös huvikseen leikittää ja sehän leikki. Lenkeillä mulla on aina narupallo taskussa juuri sitä varten, että kun iskee hepuli ja tarjoaa leikkimistä, voin leikittää jollain muulla, kuin hihnalla tai lapasella. 

"I am calm. It's my imagination that's hysterical" - Jane Rizzoli
02.04.2016 15.26

Onnittelut Nellille! Hienoa :) 

Tasmanian pussipiru
16.04.2016 10.43

Millaisia ajallisia välejä teillä on ollut luokkanousuissa? 

 

16.04.2016 11.23

Naksutellen ja leikitellen kapulan pito ei ole tuottanut Kassun suhteen tulosta kun kapula on vain niin kertakaikkisen ällöttävä eikä sitä voi pitää rauhassa. Kaksi treenikertaa kauhisteltua pakkonouto- taktiikkaa käyttäen ja koira pitää kapulaa useampia sekunteja hyvällä ilmeellä. Koiralle herkullinen etupalkka, suu tomerasti ja räpiköimättä auki, kapula paikalleen, hetki mälväämättä ja vapautus palkalle. Edes herkkiskassua ei ahdistanut yhtään eikä paineistunut tippaakaan, himoitsi vain kupin herkullisia nakkeja ja nyt jotenkin iskostui pääkoppaan se että sitä kapulaa ei mälväillä tai syljeskellä. Pakottamista - ehkä joo - mutta jopa Kassu sieti sellaisen käsittelyn aivan yhtä hyvin kuin kuten muunkin ropeloinnin ja kopeloinnin.

16.04.2016 14.47
000042987_r
Viestejä: 419

Doni aloitti kisaamisen reilun vuoden ikäisenä (elokuu -11), Tk1 saatiin kolmella ykkösellä 9kk päästä (toukokuu -12). Avoimessa kisattiin heti kesäkuun alussa (-12) ja saatiin Tk2 kolmella ykkösellä syyskyyn alussa (-12). Ennen voittajaan siirtymistä treenattiin paljon, kun vanhoilla säännöillä kuilu oli aika suuri avon ja voin välillä.Voittajassa startattiin ensimmäistä kertaa toukokuussa (-13) ja kesäkuussa (-13) kakkostuloksilla. 1-tulos saatiin kolmannesta kokeesta elokuun alussa (-13). EVLää käytiin kokeilemassa melkein heti voittajan ykkösen jälkeen, syyskuun lopussa (-13) ja saatiin 2-tulos. EVLiin noustua kisattu aika säännöllisesti ja Doni valioitui kahdeksalla EVL kokeella marraskuussa 2014! :) 

Alokkaan ja avon juttuja oltiin jo treenailtu aika ristiin, jonka takia siirryttiin heti seuraavaan luokkaan. Hallikokeisiin en uskaltanut kokematonta koiraa ilmoittaa, jonka takia pidettiin ensimmäiset talvet kisataukoa. EVLin juttuja treenailtiin myös päällekäin jo voittajaan treenatessa. 

Muokattu viimeksi: 16.04.16 14.49
16.04.2016 19.15
022640055_r
Viestejä: 1515
Helsinki
2015 maaliskuussa korkattiin alo mutta sieltä alo2, toukokuu-heinäkuu välillä käytiin neljässä kokeessa ja kerättiin TK1. Marraskuussa korkattiin avo ja tänään viimeisin koe eikä ykköstä vaan kuulu. Nyt alkaa taas koira toimimaan joten katsotaan josko ensi kuussa saataisiin se ykkönen, jos näin tapahtuu niin vasta syksy-talvi akselilla olis tarkoitus korkata voittaja :) Meille toko on semmonen hallikausilaji kun lumeton aika menee pääasiassa pk puolella pyöriessä.
Muokattu viimeksi: 16.04.16 19.16
http://ekanoma.blogspot.fi/
16.04.2016 20.37
022710854_r
Viestejä: 5203
Kannus

Nalalla tasan vuosi ekasta kokeesta TK1 eli ensin ALO3, sitten ALO2 ja huhtikuussa eka ykkönen ja elokuun alussa viimeinen. Nutulle myös alokkaasta viis koetta, yhden keskeytin oman mokan takia ja yksi kakkonen. Kuukausi TK1 jälkeen AVO1 ja tähän mennessä neljä VOI0 ja yksi VOI3.

Kun pakka hajoaa molemmilta, menee koekin pipariksi. Liikkeet on kyllä hallussa, mutta selkeästi tarvitaan siihen kokonaisuuteen lisää reeniä. Nyt pidetään taukoa ja mietitään joskus seuraavaa koetta. Kisattiin vähän turhan tiheästi, eteenkin nuorelle koiralle. Tyyliin joka kuukausi joko rallyä tai tokoa Nutun kanssa.
 

"I am calm. It's my imagination that's hysterical" - Jane Rizzoli
17.04.2016 11.45

Myrn starttasi tokouransa 2014 elokuussa (ALO1), yksi koe jäi väliin meidän Ruotsinreissun takia mut sit lokakuussa käytiin samana viikonloppuna loput kaksi ykköstulosta ja näin ollen TK1. Avoimessa startattiin vähän extempore 2015 huhtikuussa, tuloksena AVO2. Eka ykkönen avoimesta toukokuussa ja toka heinäkuussa, väliin mahtui yks random AVO3 ja nyt ens kuussa olis tarkoitus yrittää vikaa ykköstä. Voittajaan tuskin vielä tänä vuonna suunnataan, jollen jaksa treenata ihan superahkerasti, mut alkuvuodesta ehkä sit.

 

17.04.2016 14.28
022678451_r
Viestejä: 538
Mikkeli
Noel kävi ekassa kokeessaan toukokuussa 2013, josta ALO1, heinäkuussa käytiin sm:stä ALO2. Syyskuussa käytiin AVO1, toinen lokakuussa ja kolmas marraskuussa, josta TK2. Toukokuussa 2014 käytiin voittajassa 0-tuloksella, samoin syyskuussa. Helmikuussa 2015 saatiin VOI1. Huhti- ja toukokuussa käytiin kokeilemassa evl:ää 0-tuloksilla. Voittajankokeista alkaen meillä on ollut ongelmana kisatilanteessa paineistuminen, mistä 0-tulokset on johtuneet, enkä tiedä onko tilanne enää mitenkään korjattavissa. Uusien sääntöjen liikkeet ei ole vielä varmoja, eikä olla kovin aktiivisesti viimeiseen vuoteen kyllä treenattukaan.
http://easyfellow.blogspot.fi
17.04.2016 16.06
022710854_r
Viestejä: 5203
Kannus
Meillä on sama ongelma paineistumisen kanssa.
"I am calm. It's my imagination that's hysterical" - Jane Rizzoli
17.04.2016 16.54
022699721_r
Viestejä: 37
Tampere

Meillä on vähän motivaatio-ongelmia (koiralla, ei mulla). Herkut ja lelut kelpaa, mutta hommia ei silti huvittais tehdä. Seuruu on ihan laamailua, kaukojen maasta istumaan vaihto takkuaa ihan urakalla... Luoksari sentään on toimii. Liikkeiden väleissä neiti lähtee haahuilemaan omiaan heti, eikä yhtään kysele, että olisko vielä jotain. Treenit on pyritty pitämään lyhyinä ja ei olla todellakaan treenattu liian useinkaan, just kolmisen viikkoa taukoa takana lomareissun ja muiden kiireiden takia. Juoksut tai valeraskaus ei oo syynä.

 

Taukoillaan viikko ja katotaan sitten belgi-ihmisten järkkäämässä tokopäivässä, että miltä näyttää ja lähdetään ainakin jossain vaiheessa varmaan hakemaan sitä intoa mm. mustasukkaisuuden kautta (tokokoutsin vinkki) ja haahuilun kitkemistä jatkuvalla tekemisellä ja jatkuvalla ruokapalkalla (kaverin vinkki). Muitakin vinkkejä saa heittää, otetaan ne mielellään vastaan.

BLOGI: koirankuonoja.blogspot.fi
17.04.2016 18.58
Avatar_female
Viestejä: 31

Me saatiin 2010 joulukuussa ekasta kokeesta ALO1 ja siirryttiin suoraan avoimeen, jossa kisataan edelleen :D AVO1 saatiin elokuussa 2014, uusia sääntöjä ajattelin kokeilla tässä keväällä ja voittajaan siirrytään sitten kun siltä tuntuu. Ainoa koulari joka mua kiinnostaa on TK4 eli muita ei keräillä.

Aidanilta taas treenivideoita: seuraamista ja ruutua, hyppynoutoa ja ohjattua. Aika paljon tarvii vielä vahvistamista nuo isot liikkeet, mutta ainakin koiralla riittää intoa ja sen kanssa on kiva treenata!

Tosca: auttaisiko motivaation kasvattaminen nälän kautta? Eli ei aamuruokaa koiralle ja treenit illalla, joissa loppupalkkana sitten olisi se iltaruoka. Sandralla oli joskus 1-2v välillä tuollaista "motivaatiopulaa", joka korjattiin sillä, että treenipäivinä aamuruoka jäi välistä. Pidä myös treenit vaihtelevina, keksi uusia jippoja tuttuihin tehtäviin (esim liikkeestä maahanmenon jälkeen luoksetulo tai kaukokäskyt jne) ja muista palkata koiraa vain silloin, kun se on itse aktiivinen. Koira pitäisi saada tajuamaan, että vain töiden kautta se pääsee palkkaan käsiksi, ja sä et tee töitä sen puolesta. Palkan pitää tietty olla riittävän hyvä. Äläkä jatkossa ruoki koiraa niin, että viskaat safkat kippoon ja kipon koiralle, vaan koiran pitää aina ruokansa eteen tehdä jotain. Joskus pidempi seuraaminen ja joskus pelkkä istuminen ja katsekontakti.

Jotkut koirat hämmentyvät ohjaajan liiallisesta riehumisesta ja jotkut taas tarvitsevat sen, että ohjaaja heittäytyy leikkiin täysillä, joten tsekkaa myös teidän leikkityylit koiraa miellyttäviksi.

17.04.2016 19.58
022699721_r
Viestejä: 37
Tampere

Aidan, se saa nyt jo kerta päivään ruoan illalla eikä paastopäiviä voi kovin tiuhaan tahtiin pitää :D Ja joka kerta ruokinnan yhteydessä tehdään joku pieni juttu, vähintään just se istuminen, katsekontakti ja odottaminen. Leikkimisessäkin toi on ihan mukana, ja leikkii tosi iloisesti mun kanssa, joten en usko että siinä(kään) on ongelmaa.

Nyt meillä on myös tullut paljon uusia liikkeitä mukaan treeneihin, joten en usko sen olevan siitäkään kiinni :/

BLOGI: koirankuonoja.blogspot.fi
17.04.2016 20.17
022698905_r
Viestejä: 1255
Lahti

Me startattiin Supun kanssa ALO-luokassa syksyllä 2013, mutta ykköstulos saatiin vasta syksyllä 2015. AVO-luokkaan olisi tarkoitus mennä nyt loppukesästä tai syksyllä, mutta saa nyt nähdä saanko sen ruutua toimivaksi siihen mennessä. En halua mitään tavoitteita tai paineita asettaa, mutta mikäli päästään tällä aikataululla etenemään, niin ehkä sitten vuoden päästä VOI-luokkaan?

Oh look - I'm opening my box of care! Oh wait - it's empty!
17.04.2016 23.01
022640055_r
Viestejä: 1515
Helsinki
Tosca - Meillä on toiminut parhaiten se että jos neidin tekemisen meininki ei oo semmosta millasta sen kuuluisi olla niin remmiin vaan kentän laidalle katsomaan muiden treenausta jossa mä hihhuloin mukana. Toimii aina :D
http://ekanoma.blogspot.fi/
17.04.2016 23.22
022698905_r
Viestejä: 1255
Lahti

Oho missasin täysin Toscan viestin. Supulla on nuoresta saakka ollut motivaatio-ongelmia. Ratkaisevin asia on ollut varmaan aika ja kastrointi, mutta pari toimivaksi todettua pikkukikkaa on matkanvarrella tarttunut hihaan. Käytän sillä kaukopalkkaa (tää on usein erityisesti kokeissa), ja Ekan mainitsemalla tavalla patouttamalla sitä kentän laidalla.

Näkyvästä tai lähellä olevasta kaukopalkasta Supu menee jo vähän liiankin kierroksille ja äänekkääksi. Kuitenkin näyttämällä sille treenilaukulla että "kato mitä herkkuu täällä on" (useimmiten kissanruokaa) ja mennään sitten tekemään, niin Supu tekee tosi hyvässä vireessä. Toki tämäkin asia pitää opettaa että koira ei karkaa palkalle, ja testata koiran kestäminen palkkaan. Eikä tämä tietenkään kaikilla toimi välttämättä.

Patouttaminen ei ole ehkä oikein sana, mutta minun mielestä se tuntuu niin kuvaavalta että käytän sitä. Toimivaa on jo jättää se esimerkiksi autoon odottelemaan kentän laidalle tai hallin ulkopuolelle. Erityisesti virettä nostaa se että joutuu odottamaan hihnassa tai häkissä kentän laidalla, varsinkin jos itse katoan johonkin esim. treenaamaan toista koiraa.

Nämä on toimivia keinoja tuolle omalle hieman laiskanpulskealle ruokaa rakastavalle porokoiralle. Kannattaa kokeilla erilaisia juttuja ja oppia löytämään ne oman koiran jutut mitkä saa tekemiseen menoa. :)

Oh look - I'm opening my box of care! Oh wait - it's empty!
18.04.2016 09.55
Avatar_female
Viestejä: 31

Kateuskortti muuten toimi Sandrallakin oikein hyvin, silloin kun Aidan tuli ja treenit piti jakaa kahdelle koiralle, alkoi neitikoirastakin löytyä potkua ihan eri tavalla. Hanki siis toinen koira :D Nojoo, mikä tahansa koira riittää ja eihän sen kanssa tarvitse mitään älykästä tehdä, leikkiminen ja nakinsyöttely riittää. Tai jos pokka kestää, niin leiki ihan keskenäsi kentällä ilman koiraa.

Mä keskittyisin hetkeksi siihen, että opetan koiralle aktiivisuutta ja kasvatan sen motivaatiota. Jos koira on tottunut aiemmassa elämässään siihen, että se saa kaiken ilmaiseksi, sen voi olla vaikea sulattaa työntekoa palkan eteen. Kun se oppii, ettei mitään tule ilmaiseksi, alkaa työntekokin maistua. Käyttäisin etenkin sen päivän ainoan aterian hyödyksi, jos koira kerta on ahne. Joinain päivinä sille voi syöttää kaiken ruuan päivän aikana pienten tehtävien muodossa (tosin jos koira syö pelkkää raakaa, on tämä vähän epäkäytännöllistä ja ällöä).

Pidä myös tosi selvänä treenin ja vapaa-ajan ero, eli älä päästä koiraa haahuilemaan pitkin kenttää. Mä esimerkiksi ohjatuissa treeneissä jutellessani koulutusohjaajan kanssa otan Aidanin mun lähelle ja pidän sitä pannasta kiinni, jotta se ei lähde etsimään nameja tai härväämään mitään ylimääräistä odotellessa. Toisille koirille on ok käskeä ne vaikka paikallamakuuseen tai -istumiseen ohjaajan kanssa juttelun ajaksi, mutta mä haluan keskittyä täysillä siihen mitä ohjaaja sanoo, joka on helpointa kun ei tarvitse yhtään vahtia koiraa.

18.04.2016 12.22
022640055_r
Viestejä: 1515
Helsinki
Niin ja se tietynlainen aktiivisuus ja motivaatio pitää ihan erikseen "opettaa" mun mielestä. Me tehtiin alkuun vaan sitä että käytiin kentällä leikkimässä täysillä parin minuutin ajan ja lähdettiin pois. Tehdään välillä tuommoista kuureittain ettei se ole aina sitä samaa hinkkaamista. Lopulta koira kerää kierroksia jo kentälle mennessä, tähän on hyvä käyttää jotain aktivointisanaa (meillä ihan vaan tottista). Pikku hiljaa aletaan ottaa liikkeitä mukaan jne.
http://ekanoma.blogspot.fi/
18.04.2016 17.12
022699721_r
Viestejä: 37
Tampere

Joo toi kateuskortti pitää ottaa käyttöön heti seuraavan kerran kun on mahdollisuus :D Luulen että se saa neitiin virtaa kyllä.

Tota leikkimistä täytyy kans tehdä... Ja kaukopalkkaa opetella jossain vaiheessa. Kyllä tästä taas noustaan.

BLOGI: koirankuonoja.blogspot.fi
18.04.2016 23.22
022678451_r
Viestejä: 538
Mikkeli

Kateusvietti on kyllä vahva vietti :P Noelilla ei ollut varsinaista vireongelmaa treeneissä ennen Einoakaan, mutta kyllä sen into on ihan selvästi noussut Einon myötä. Noel onneksi katsoo Einon treenit ihan rauhassa, mutta kun se itse pääsee vuoroon, sillä meinaa välillä heittää kuppi nurin, kun on niin innoissaan. Agilityssä hyödynnän tätä ihan tietoisesti ja treenaan Einon aina ensin Noelin katsoessa kentän reunalla.

Yksi ratkaisu koiran laiskaan tekemiseen on myös se, että koiralta vaan yksinkertaisesti vaaditaan riittävän hyviä suorituksia laahustamisen sijaan. Koirat on fiksuja ja oppii helposti laiskaksi, kun ne tietää, että kyllä se palkka hitaasti tehdenkin tulee, niin miksi tehdä yhtään enempää. Tästä erimerkkinä yksi omassa ryhmässäni treenaava koira, joka ei oikein aina viitsinyt kaukoissa nousta istumaan ensimmäisellä käskyllä, eikä ohjaaja saanut kasvatettua matkaa koiraan. Sen sijaan, että olisi aina epäonnistumisen jälkeen helpotettu tehtävää, koiralta alettiin vaatia tekemistä. Jos se ei noussut ensimmäisestä käskystä, se käytiin nostamassa istumaan. Koira veti hirveät paineet tästä aluksi, koska ei ollut tottunut fyysiseen korjaamiseen. Ohjaaja ei kuitenkaan yhtään mennyt mukaan koiran paineiluun ja jo viikon päästä koira tekikin ripeämpiä kaukojen vaihtoja kuin ikinä, myös aiempaa pidemmästä matkasta. Koira ei ole enää paineistunut, kun ymmärsi mistä on kyse.

Toinen tapaus oli yhdessä koulutuksessa. Koira palautti noutokapulan todella hitaasti, mutta ohjaaja kuitenkin aina palkkasi sen muuten hyvästä palautuksesta. Kouluttajan ohjeistuksesta koiraa ei enää palkattu hitaista palautuksista, vaan nouto tehtiin aina vaan uudestaan ja uudestaan. Ensin ne noudot toki vaan hidastui hidastumistaan, mutta jossain vaiheessa se koira kokeili palauttaa kapulan laukalla, josta tietysti pistettiin bileet pystyyn. Tämän jälkeen se palautti kapulan vielä montaa kertaa laukalla. Täytyy myöntää, etten olisi itsekään uskonut metodin toimivan, vaan olisin ajatellut, että se koira vaan lopulta lakkaa tekemästä yhtään mitään, mutta niin se vaan toimi.

http://easyfellow.blogspot.fi
18.04.2016 23.40
022640055_r
Viestejä: 1515
Helsinki
Joo kannattaa muutenkin olla tarkkana ettei palkkaa niistä vähän huonommista suorituksista jos tietää koiran osaavan paremmin. Koira oppii niin vaan tekemään vaihtelevia suorituksia, ei sen tarvitse aina petrata kun palkkaa tulee muutenkin. :D
http://ekanoma.blogspot.fi/

Kommentointi on sallittu vain sisäänkirjautuneille henkilöille

Logo-labyrintti