Koiran muriseminen vauvalle (Koirat > Koirien koulutus)

11.04.2016 15.11
Piti vielä kirjoittaa mutta unohdin.. Laku on todella kovapäinen ja ärhäkkä. Sen kanssa on saanut vääntää joka asiasta ihan pennusta saakka. Se tosi herkästi ärähtää ja näykkäsee esim tilanteessa missä vahingossa tökkäsee sitä jalalla, kynsien leikkuun aikana puree ellei ole kuonokoppaa, jos ottaa sitä tassusta kiinni niin heti ärähtää yms. Siksi mua ihan todella paljon harmittaa tämä tilanne ja tuntuu siltä, että pitää tapahtua ihme että elo vauvan kanssa saadaan sujumaan.
11.04.2016 15.22
022700382_r
Viestejä: 981

Hei, yleensä en ehdota tätä ensimmäisenä asiana käytösongelmien kohdalla, mutta tuon lisäinfon jälkeen tuli mieleen, että onko Lakua luustokuvattu?
Kuulostaa jotenkin tosi suurelta ylireagoinnilta olla näykkimässä ja ärhentelemässä "joka asiasta" ja itse olen nähnyt tuota käytöstä kipeissä ja sen takia itseään ja omaa tilaansa puolustavissa koirissa.

Tietysti tämä ei kokonaisuudessaan auta ongelmaan, mutta tuli vaan mieleen koska mahdollisen uuden kodinkin olisi varmasti hyvä ottaa tällainen mahdollisuus huomioon.

En siis sano että koiran käytös olisi hyväksyttävää koska tiedän paljon koiria jotka eivät kovissa kivuissakaan silti näykkisi ihmisiä.
Esim. omistani toinen ei varmasti näykkisi ja ärhentelisi kipeänäkään kun taas toinen on herkemmin napsivaa ja aggressiivista sorttia ja varmasti kivuissaan nappaisi jos siihen osuttaisiin sen mielestä huonosti.

11.04.2016 16.22
Ei ole luustokuvattu. Laku on aina ollut tuollainen. Ihan pentuna ollut samanlaisia juttuja, että saattanut näykkiä herkästi. Tuleeko nuo luusto-ongelmat kasvun myötä vai voiko ne olla jo heti pentuna?
11.04.2016 18.10
022700382_r
Viestejä: 981

Luusto- ja nivelongelmat voivat olla ihan pennusta asti ja sitten vain alkaa vaivata vanhemmalla iällä -vaikka toki on jo ihan pikkupentujakin jotka jouduttu jopa lopettamaan ihan epämuodostuneiden lonkkien takia esim.

Ehkä hyvä esimerkki voisi olla vaikka Karhu. Oli aina kova puremaan ja napsimaan, sekä leikkiessä että kiukustuessaan, mutta selkeästi käytös paheni terveysongelmien myötä (oli mm. nivelrikkoa ja sen rikkoisen jalan varomisen seurauksena pahoja jumeja, mutta eniten vaikutti varmasti muu sairastelu kipuihin).
Kipeänä reagoi herkemmin etenkin muiden kuin minun kosketukseen, myös ihan vahingossa tapahtuvaan, ja lapsia ei koskaan erityisemmin kunnioittanut tai varonut..

Koiran kipujahan nyt voi aluksi ihan itse hieromallakin kokeilla, esim. todella pahat jumit ja kipukohdat varmasti tunnistaa ihan maallikkokin, jos vaikka hellästi mutta painokkaasti hieroo koiran selkää ja alaselkää.

Kivut olivat tosiaan vain yksi syy mikä itselle tuli meleen, mutta voi toki olla muitakin mihin on vaikea sanoa juuta taikka jaata näin netin välityksellä.

Itse ongelmaan sanoisin, että itse yrittäisin sulkea pois mahdolliset kivut vaihtoehtona ja puuttua koiran käytökseen koulutuksen kautta, mutta jos pitäisi oikeasti pelätä että käy lapseen kiinni enkä jaksaisi eristää koiraa ja lasta jatkuvasti niin uusi kotikin olisi vaihtoehto.

11.04.2016 19.51
022710228_r
Viestejä: 129
Sen varalta, että joudutte etsimään koiralle uuden kodin, niin Kodinvaihtajat ry:stä eräs kokemus. En voi suositella, etenkään koiran kanssa, jolla on mahdollisuus purra tai näykkiä.

Eräs henkilö lähipiiristäni adoptoi sieltä koiran syksyllä 2014 ja lupaavan alun jälkeen koiralta paljastuikin sitten ongelmaa toisensa perään, mikä oli kodinvaihtajaa ottaessa tietysti täysin mahdollista. Ei kuitenkaan etukäteen tiedossa. Tilanne meni kuitenkin siihen, että kerrostalossa asuvana ei voinut vahvasti eroahdisteista koiraa kovasta yrityksestä huolimatta pitää, ja koira palautettiin järjestölle (oli kuitenkin jo silloin täysin tämän läheiseni nimissä ja omistuksessa). Siinä vaiheessa oli täysin tiedossa, että koira saattaa esim. purra tavaraa puolustaessaan (vaikka tätä käytöstä olikin saatu jo hyvin kiittettävästi kitkettyä), ja koiraa palauttaessa vakuuteltiin, että heillä on siellä tiedossa hyvä koti ja ihminen, joka ymmärtää, että kyseessä on haastavampi tapaus, ja joka on täysin varautunut siihen. Tehtiin myös kirjallinen sopimus, että tälle läheiselleni ilmoitetaan heti, jos ongelmia tulee.

No, koirasta ei kuulunut sitten luovutuksen jälkeen mitään useista yhteydenotoista huolimatta, ja noin kuukausi myöhemmin (viime keväänä) tämä läheiseni oli huomannut, että koira oli kadonnut heidän sivuiltaan "kodin saaneet" -osiosta. Uusien kyselyiden jälkeen järjestöltä ilmoitettiin, että koira oli lopetettu uudessa kodissa _kolme päivää_ luovutuksen jälkeen, puremisesta. Eikä osannut kukaan kertoa, että miksei ole otettu yhteyttä edelliseen omistajaan.

Itse vietin tuon koiran kanssa hyvin paljon aikaa ja kyllä suoraan sanoen harmittaa, että piti antaa koira heille, kun itsekin näki, ettei ollut mikään toivoton tapaus kyseessä. Samoin harmittaa läheistäni. Etenkin kun muita kotiehdokkaitakin olisi ollut olemassa, mutta ajatteli tuollaisen suhteellisen tunnetun järjestön toiminnan olevan yksityishenkilöä luotettavampaa. Paras ratkaisu on toki aina mahdollisimman tuttu henkilö.
Muokattu viimeksi: 11.04.16 19.53
12.04.2016 12.09

Ei ihme, että koira komentaa myös vauvaa jos olette antaneet sen pennusta asti komentaa teitäkin. Jos itse ette ole saaneet kuriin tuota näykkimistä ja puremista teitäkään kohtaan, niin ei koira sitä vauvankaan kohdalla lopeta.

Ja kyllä, koiran kanssa on ongelmia myös aikuisten kanssa jos se tikkaa lahkeeseen kiinni vahingossa jalalla hipaisusta.

Ainakin ensi hätään koira ja vauva erilleen kunnolla. Seuraavan kerran koira voi näppästä ihan huolella kiinni. Sitten pohtimaan onnistuuko asian muuttaminen kouluttajan kanssa, vai onko järkevämpää antaa koira toiseen kotiin tai lopettaa.

12.04.2016 14.18

kaskumma, koiran ei ole ANNETTU näykkiä meitä aikuisia. Sitä on kyllä joka ikinen kerta kielletty ja on koitettu ties minkälaista tapaa koittaa saada koira ymmärtämään, ettei se ole sallittua. Jostain syystä tämä yksilo on sitä tehnyt ihan pienestä saakka ja tekee edelleen. Olisko sulla sitten antaa hyviä vinkkejä, miten tämä saada loppumaan? Tällä koiralla on kaksi kouluttajaa jo käynyt katsomassa, mutta suurempia muutoksia ei olla niiden avulla saatu.

sammeli, kiva kuulla kokemus tuosta eli sieltä ei varmasti lähdetä koiralle kotia etsimään jos sellainen tilanne eteen tulee.

valla, tuosta mahdollisuudesta on hyvä tietää ja se voitais tutkia, kun koira tosiaan ollut niin ärhäkkä pennusta lähtien. 

12.04.2016 23.03

Niinno, itse miellän tuon "annettu näykkiä" niin, että vaikka koiraa on muka komennettu niin edelleen vuosien päästäkin se näykkii. Ei olla puututtu tarpeeksi, josta kertoo esimerkiksi käytös kynsiä leikatessa (ellei nyt ole ihan tohelo ja leikkaa jatkuvasti kerta toisensa jälkeen ytimeen asti). 

Nettineuvot nyt on oikeasti viimeistä mitä tuossa tilanteessa kannattaa kokeilla etenkin jos tilanne on jo ollut vuosia tuollainen koulutusyrityksistä ja kouluttajista huolimatta. Koira on todellisena kukkulan kuninkaana taloudessa jos se hakeutuu sohvalle viereesi ja sen jälkeen kokee tarpeelliseksi väistämisen sijaan komentaa sylissä olevaa vauvaa. Tästä kielisi myös se, että koira on raskausajasta alkaen pitänyt sinua omaisuutenaan ja vartioinut. 

Voi hyvinkin olla, että koira on jossain muualla mahtava lasten kanssa, kun sille asetetaan rajat ja opetetaan puolistautumisen sijaan väistämään.

On elikoita, joiden kanssa ei aina kemiat kohtaa ja helpoin (+turvallisin) ratkaisu kaikkien kannalta on antaa koira muualle.

 

13.04.2016 09.02
Laku ei pienenä antanut leikata ollenkaan kynsiä, vaan aina sai hampaista kun yritti leikata. Pikkuhiljaa sen totutin siihen ja onnistui ihan täydellisesti lopulta. Sitten kun meille tuli aika lähteä synnärille ja poika syntyi keskosena, minkä vuoksi jouduimme olemaan sairaalassa 100km päässä kolme viikkoa ei Laku enää antanut sen jälkeen kynsiä leikata vaan oli pakko ottaa kuonokoppa käyttöön. Lakun veljellä on ollut samoja ongelmia. Se on myös yrittänyt hyökätä lapsen kimppuun parikin kertaa, mutta se on saatu kuulema lopettamaan selättämällä koira välittömästi siihen paikkaan.
14.04.2016 10.51

Itse lähtisin tuossa tilanteessa eläinlääkärille kuvauksiin, voisi hyvin olla kivuista johtuvaa käytöstä. Toisekseen voi myös ajatella, että sillä koiralla on oikeasti aivoissa jotain ongelmaa, agressiivisiakin koiria on olemassa vaikka se ongelma yleensä muualta löytyykin.

Mainitsit aiemmin, että koira on hyvin kovapäinen, joten voi olla että se on vain teille liian vaikea. En tarkoita tätä pahalla, mutta yksi tuttuni hankki sekarotuisen suurikokoisen uroksen, joka oli todella kovapäinen. Omistaja ei osannut pitää tarpeeksi tiukkaa kuria ja kun 30kg lihaskimppu näykki sitten murkkuiässä vastalauseeksi jos omistaja yritti komientaa jostakin asiasta, niin omistaja alkoi itsekkin koiraa pelkäämään sen verran, että huomasi selvästi miten hän vältti koiran kieltämistä tosissaan ja ennemminkin jo ihan vaistomaisesti väisti tätä. Koira muutti uuteen kotiin jossa vastaan tuli selvä nollatoleranssi pelleilylle ja eipä siltä tarvitse pelätä nykyisin yhtikäs mitään perseilyä.

Itse hakisin ammattikouluttajalta apua ja käyttäisin terveystutkimuksissa, jos kummaltakaan suunnalta ei löydy mitään apua, niin lähtisin etsimään uutta kotia, vaikka koiran voisikin vielä kovemmalla kurilla saada lopettamaan nykyiset ongelmakäytökset, ei kaikilla vain ole taitoja siihen, etenkin jos on jo itse päässyt henkisesti sellaiseen tilaan, että vähän pelkää koiraa tai sitä mitä se saattaa tehdä.

14.04.2016 16.01

S, mukava kuulla tuollainenkin kokemus. Tämä koira on tosiaankin todella kovapäinen ja niin on sen velikin sekä nyt kuulin "kasvattajalta", että toisen pentueen pentu, minkä pitivät itsellään on myös juuri saman tyyppinen. Ollaan mietitty monesti, että onko tällä jotain vikaa päässä, kun on tällainen. Toisesta koirasta ollaan kuitenkin saatu tosi hyväkäytöksinen, joka ei ikinä purisi ketään ja ihan unelmakoira vauvan kanssa. Ja tuo on ihan totta, että aina sitä on pieni pelko persiissä, että milloin saa hampaat käteensä joten sen mukaan varmaan koiraa komentaakin. Kova kuri tälle on pidetty, että ei todellakaan olla vältelty mitenkään, kun on sellainen tilanne tullut vaan aina on puututtu. 

MItä tuollaiset kuvaukset maksaa?

14.04.2016 16.19

Riippuu vähän mitä kuvauttaa. Kallistahan se on. Nemon lonkka- ja kyynärkuvaukset yhdessä maksoi n. 150€. Selkäkuvaukset on varmaan 200€ luokkaa, ja polvitarkastukset vajaa satasen. Kerralla kuvauttaessa saa halvemmalla.

Linkissä esimerkkiä hinnoista http://www.animagi.fi/helsinki/animagi-pakila-ent-pakilan-elainlaakariasema-tikki/hinnasto

14.04.2016 16.31

Okei kiitos, pitääpä katsella noita ja miettiä. :)

Kommentointi on sallittu vain sisäänkirjautuneille henkilöille

Logo-labyrintti