Vetäminen hihnassa - Sivu 34 (Koirat > Koirien koulutus)

28.02.2014 20.50

Flexi opettaa koiran vetämään, koska pannassa/valjaissa on koko ajan veto päällä kun flexin rulla kelaa narua itsestään. not good

01.03.2014 19.25
022403565_r
Viestejä: 54
Järvenpää

Mä oon kuullut tuosta flexistä sellaisenkin, että lukitussysteemi saattaa pettää, jolloin voi syntyä vaaratilanteita. Toisaalta flexi voi joissain tilanteissa olla hirveen kätevä, koska antaa enempi liikkumatilaa. Mutta en käyttäisi koiralla silloin, kun opetellaan hihnakävelyä tai jos koira on taipuvainen vetämään. 

 

 

edit // voi hitsikkä, ei tuo huitaisu enää toimi. Tai siis toimisi varmasti ihan hyvin, mutta Lacu säpäshtää liikaa tuosta, joten en todellakaan voi enää sitä käyttää. Nyt oon siirtynyt vähän epämäräisempään taktiikkaan, kun on kaksi koiraa talutettavana. Kiellän Lacua suullisesti, toisinaan hyvinkin tiukasti, ja kehun paljon, kun osaa kävellä nätisti. Toisinaan nätisti kävelemisestä saa namiakin. Toisinaan nykäisen vähän hihnasta, joskus pysähdyn. Ongelma ei ole kovin paha, mutta asiaan täytyy puuttua, jotta ei mene pahaksi. Sanallinen kiitos toimii tällä hetkellä hyvin, sillä tuo omani oikein kerjäämällä kerjää kehuja, kun ei saa enää jakamatonta huomiotani. Toivotaan, että löydän meille sopivan tavan puuttua vetämiseen niin, että sekä mulla että koiralla (koirilla) on lenkillä kivaa!

Muokattu viimeksi: 05.03.14 15.24
23.03.2014 15.55
022385500_r
Viestejä: 34
Espoo
Kettu kirjoitti:

^ no ei ehkä lopetakaan, jos sitä ei oo ikinä opetettu kulkemaan hihnassa? Siitä ois ihan hyvä alottaa.



sitä nyt ollaan aloitettu ja kiitos muistutuksesta =)

vähän on jo hellittänyt =)

23.03.2014 15.58
022385500_r
Viestejä: 34
Espoo
kaskumma kirjoitti:

Vetokoirat on vetokoiria nimenomaan siksi, että se työ on niillä veressä. Hihnassa voi ihan hyvin opettaa kulkemaan vetämättä ja ainoastaan alkuun saattaa koira erikseen vetotreenien alussa vaatia vähän kannustusta vetämiseen ennen kuin erottaa millon ollaan töissä ja millon lenkillä. Jos samojedilta saa vetoinnon tukahdutettua pelkästään opettamalla sen olemaan vetämättä 24/7 joka narussa ja kaikkialla, niin on kyllä epärodunomainen kaveri.


Nella kullä vetää kaikkien perään mutta kuulemma se on rauhallisempi kuin normaalisti samojedit
23.03.2014 16.00
022385500_r
Viestejä: 34
Espoo
Lacu kirjoitti:
Mä oon tehnyt melkein vuoden töitä opettaa koira olemaan vetämättä hihnassa. Olin sairas ennen sitä pitkään, joten mieheni hoiti lenkittämisen eikä osannut vaatia koiraa olemaam vetämättä. Itse olen käyttänyt tätä paljon kritisoitua nykimistä koulutusmetodina ja kehunut suullisesti vetämättä kulkemisesta. Meillä on siis alistuva koira, joka on hyvin miellyttämishaluinen. Nykyään tuo kulkee tosi hyvin vetämättä, mutta alkulenkki on vielä toisinaan vaikeaa. Ohitukset sujuu kivasti, ihan vaan käskyllä "ei mene sinne" ja kulkemalla hihnaa juurikaan kiristämättä ohi. Ei ole koskaan ollut remmiräyhä, pikemminkin sellainen "jee, koira! Meenpä leikkimään". Meillä ei siis ole koskaan PAHOJA ongelmia ollut ja Lacu on ollut helppo opettaa pois vetämisestä, johon varmasti vaikuttaa paljon sen miellyttämishalu ja sosiaalisen hyväksymisen tarpeus, ts. ahne kehuille. Sanoisin siis, että nykiminen voi olla toimivakin työkalu, jos koira ei alunalkaeenkaan ole hirveän hankala ja ongelma ei ole paisunut suureksi. Siihen, kuinka höyryveturin lailla vetävää räyhää tms. voisi opettaa kulkemaan nätisti, en osaa sanoa mitään.


no aloitettiin äskettäin opettamaan sitä ja otetaan nykyän namupaloja mukaan jos tulee suuri ongelma =)
23.03.2014 16.03
022385500_r
Viestejä: 34
Espoo
Lacu kirjoitti:

Meillä osataan tosi hyvin jo kävellä vetämättä! Eli tuo huitaisu toimii. Vähän saattaa hihna välillä kiristyä, muttei enää tarvi huitastakaan, ku menee käskysanat perille. Ei tää ihan täydellistä remmi löysällä kävelyä vielä ole, mutta parempaan jo selkeesti menossa! Pystyy tuon hurtan kanssa hölkkäilemäänkin, kun ei anna enää superii vetoapua ;)

 

edit // niin ja välillä nykäisen ihan hennosti muistutukseksi, että ei saa vetää. Sellanen kevyt ranneliike. Se tehostaa käskyä. Jos sanon "nyt riittää!" vihasesti, niin tuo tietää mun olevan ihan tosissaan ja sillon kannattaa viimeistään totella



meidänkin koira on mennyt juoksu lenkeille ensiksi se vähän yrittää purra mutta myöhemmin tajuaa että nyt ollaan juoksu lenkillä eikä vedä muiden perään mutta nuo kävely lenkit on vielä vähän ongelma
23.03.2014 16.06
022385500_r
Viestejä: 34
Espoo
Nala kirjoitti:
Nella kirjoitti:
no juu ollaan aloitettu viime viikoilla nellallekin ostettiin fleksi kun puree juoksu aikoina hihnansa poikki eli siis Nellalla iso urakka edessä ;)
Mun mielestä flexi ei ole oikea hihna opettaa hihnassa kulkemista. Suosittelen tavallista hihnaa, nahkainen tai grippi on omaan mieleen ja parempi käteen verrattuna nylonhihnoihin. Joku muu taas voi tykätä.


 



se flexi meni 2 viikossa poikki koska Nella puri :D

eli siis ollaan nyt taas perus hihnassa ei ole onneksi mennyt rikki mutta flexit se puree rikki mutta tavallisia ei =)

24.03.2014 01.30

haluisin kerätä teiltä listaa millä tavoin ootte opettanu koiranne olemaan vetämättä.. meillä on auttanut se, että pidettiin reaktiovaljaita about puolen vuoden ajan. Koira tottui kulkemaan hihnassa ilman vetämistä ja nyt sitten opetellaan pikku hiljaa kulkemaan hihnassa myös Y-valjaiden ja normaalin pannan kanssa. Olisi kuitenkin kiva kuulla teidän tapojanne, että osaan soveltaa oman koiran kanssa ja muokata koulutuksesta meille sopivan :)

http://rosaismis.blogspot.fi/
24.03.2014 08.14
022710853_r
Viestejä: 5203
Kannus

Nella, älä kirjoita montaa viestiä peräkkäin. Keskustelualueen säännöt kieltävät useamman, kuin yhden peräkkäisen viestin kirjoittamisen ja sulla on tuossa nyt viisi peräkkäin.

Rocky, Nutu on yleensä kävellyt aika nätisti hihnassa, kieltämällä ja pysähtymällä tarvittaessa. Mä en edes muista kunnolla, Nutu on ollut helppo. Edelleen hädän iskiessä vetää kyllä sivusuuntaan pientareelle.

"I am calm. It's my imagination that's hysterical" - Jane Rizzoli
24.03.2014 08.23

Leon kanssa mentiin pysähtymistekniikalla ja sillä se kulki ihan kohtalaisesti. Tätä nykyä jos lähtee vetämään niin käytössä on hihnasta nyppäisy ja ei-ärähdys, käytössä joko ketjukurra tai leveä (n. 5 cm) puolikurra ilman ketjukurraosaa. Noilla mentiin ja nyppäisy + ei -yhdistelmä sai viimeisenkin vetämisen loppumaan ja nykyään riittää usein pelkkä ei muistuttamaan, että miten sitä hihnassa käveltiinkään (paitsi koirien kohdalla, mutta se onkin sitten kokonaan toinen juttu).

Kennan kanssa taas tahkottiin alusta asti pysähtymistekniikalla, muutaman täysin tuloksettoman kuukauden jälkeen luovutin ja kokeiltiin ympäri pyörähtämistä. Se näyttikin tehoavan aluksi, mutta sen jälkeen se oli yhtä tyhjän kanssa. Sitä jatkettiin noin kuukausi ennen kuin vaihdettiin oikeasti toimivaan taktiikkaan. Eli hihnasta nyppäisy + ei-ärähdys, käytössä joko ketjukurra tai leveä (n. 4 cm) solkipanta ja kun kävelee nätisti, niin rauhallisia kehuja ja jos siinä vaiheessa kääntyy ottamaan kontaktia niin joko iloisemmat kehut tai nami (Kenna on täysin ns. ruokatyttö, joten ruokapalkkaus toimii parhaiten kehujen ohella). Tällä olla saatu hihnakäytöstä parissa viikossa parempaan kuosiin ja yleensä alun "kiireen" jälkeen kävellään loppulenkki tosi nätisti eikä tartte muistutella ollenkaan miten hihnassa mennään.

Meillä siis toimi tuo monen, monen parjaama hihnasta nyppäisy + ei-ärähdys (Leon kanssa alussa käytössä oli vieläpä ketjukurra, nykyisin se on käytössä lähinnä satunnaisesti) kummankin otuksen kanssa. Tiedä sitten, ovatko nuo vain niin kovapäisiä vai onko vika minussa etten osaa pysähdys- tai pyörähtämistekniikkaa oikein, mutta samapa tuo sille. Meille toimii tuo eikä siitä koirille vahinkoa ole, joten sillä mennään - koska se nimenomaan toimii. =)

Macho, macho man.I've got to be a macho man.
25.03.2014 15.35
022516282_r
Viestejä: 422
Pyhäjärvi
Joiku on ollut aina aika helppo tapaus vetämisen suhteen, joten meillä toimi ihan pysähtely. Eli hihna kiristyy -> seis -> koira löysää/katsoo minua -> liikkeelle. Nykyään se ei juurikaan yritä vetää, joskus harvoin hihnan kiristyessä joutuu tekemään stopin. Se menee kyllä kerrasta perille, ja Joiku muistaa taas pitää hihnan löysällä.
Suomenlapinkoira - niin viisas että osaa esittää tyhmää
25.03.2014 16.13
022704500_r
Viestejä: 104
Haapajärvi

Meillä opetettiin vetäminen pois niin että aluksi ohjeistettiin nameilla että vierellä ja vetämättä kun kävelee niin saa palkan. Jos lähti vetämään niin pysähdyin ja odotin että löysää hihnaa ja katsoo silmiin ja sitten palkka. Kun alko tämän tajuamaan niin jätin pikkuhiljaa namin pois. Sitten jatkettiin niin, että kun alkaa vetää niin pysähdyn, odotan että löysää hihnan ja katsoo silmiin ja sitten taas matka jatkuu. Enää ei vedä juuri lainkaan, muuta kuin silloin jos on joku "tärkeä" haju kauempana ja hihna ei sinne asti riitä :)

http://tempputaituri.blogspot.fi/
27.03.2014 19.22
Joiku kirjoitti:
Eli hihna kiristyy -> seis -> koira löysää/katsoo minua -> liikkeelle.

Mä käytin tätä tekniikkaa heti kun pentu saapui meille kotiin. Oppi samantien siihen, että jos hihna kiristyy niin ei pääse eteenpäin ja on osannut pienestä pitäen kävellä hienosti hihnassa. Toimiva tekniikka!
31.03.2014 13.59
022400157_r
Viestejä: 325
Hämeenlinna
Rocky kirjoitti:

haluisin kerätä teiltä listaa millä tavoin ootte opettanu koiranne olemaan vetämättä.


Mie toimin Tinkan kanssa aikanaan niin että aina kun se lähti haahuilemaan liian kauas viereltä niin annoin kevyen mutta terävän nykäisyn joka riitti kiinnittämään sen huomion ja sitten vaan näytin käsimerkillä vierelle. Tinka tosiaan tuli mulle aikuisena, kuurona kodinvaihtajana ja tapasi alkuun haahuilla hihnan päässä minne sattuu vaikka ei varsinaisesti vetämällä vetänyt.

Kenain kanssa aloitettiin hihnassa kävelyn opettelu jo pennun kotiuduttua niin että palkitsin pentua lähellä pysymisestä useimmiten nameilla ahne kun on tai sitten kehuilla ja leikillä, aina jos pentu lähti vetämään niin pysähdyin paikoilleni ja odotin että hakee itse kontaktia tai tulee takaisin vierelle jolloin tietysti palkkasin ja matka jatkui. Kenain oppi kulkemaan nätisti hihnassa kuin itsestään noilla keinoilla eikä sen kanssa ole onneksi ole ollutkaan mitään vetämisongelmaa.

Kuuran kanssa ollaankin sitten kohta jo puolitoista vuotta tahkottu vetämättä olemista tolla samalla pysähtymistaktiikalla. Pysähtymisistä Kuura on kyllä oppinut jo sen että ei enää edes yritä vetää hihna kireällä (paitsi toisen koiran nähdessään) mutta vierellä pysyminen on neidin mielestä vieläkin ihan liian vaikeaa. Hyvänen aika sehän vaatisi sitä että Kuura joutuisi oikeasti kävelemään, minä kun en fyysisesti pysty kävelemään niin nopeasti että Kuura voisi mukavasti ravata vieressä. :D Palkathan ei Kuuraa pentuna lenkeillä kiinnostanut eikä vieläkään tarpeeksi että niillä toimisi, nykiminen oli yhtä tyhjän kanssa samoin kuin yritys opettaa pennulle paikkansa vierellä kävelemällä niin lähellä seinää ettei pentu päässyt kiilaamaan ohi, kääntymistaktiikka osoittaitui Kuuran kanssa pahimmaksi fiaskoksi ikinä ja taskuruokinta kokeilukin vain lisäsi Kuuran jojoilua. Vielähän tässä olisi kuonopannan / reaktiovaljaiden käyttö kokeilematta mutta muuten alkaa olla ideat vähissä. Toistaiseksi nyt mennään vielä tällä samalla taktiikalla ja pidetään toivoa yllä sen suhteen josko tuo neiti oppisi tässä aikuistuessaan malttamaan kävellä nätisti vierellä.. 

Muokattu viimeksi: 31.03.14 13.59
Se tunne kun tulet kotiin odottaen että näkisit rakkaan koirasi ovella sinua vastassa mutta päivä toisensa jälkeen, ovella odottaa vain penaali..
31.03.2014 16.22

Isomman kanssa alotettiin hihnakäytös nollasta. Sitä hakiessa sillä oli kaulassa 10cm liian pitkä ketjukurkkari ja ketjuinen talutushihna ja koira käveli koko matkan käytännössä kahdella jalalla ja hinas täyttä häkää eteenpäin.

Kotona sitten leveää solkipantaa kaulaan ja ulos. Mihinkään ei päässyt vetämällä, siitä seurasi joko pysähdys tai suunnanvaihto, mututuntumalla sen mukaan, että kumpi tuntui toimivammalta. Eli käytännössä:

koira veti, mutta oli käytännössä rauhallinen kuitenkin = suunnanvaihto ja vaihdettiin suuntaa takaisin oikeaan, kun oli tullut sivulle eikä koiraa tarvinnut raahata perässä.

koira veti ja oli muutoinkin innoissaan kaikesta = pysähtyminen, koska suuntaa vaihtamalla koira olisi taas innoissaan vetänyt hihnan toiseen päähän, ja toiseen ja.... 

Tää kun oltiin saatu taottua kalloon ja koira vetäessään reagoi himmaamalla tahtia, niin lopun "hienosäätö" hoidettiin ketjukurkkarilla, jolloin koiran kiristäessä hihnaa annan "puolipidätteitä" (eli sormet liikkuu n. 5cm ja nyppää hihnaa aiheuttaen pannassa äänen). Ketju tosiaan lykättiin kaulaan vasta sitten, kun koira ei enää ulkona saanut ihme intokohtauksia ja hinannut joka suuntaan, vaan vetäminen oli lähinnä hihnan päähän unohtumista.

15.05.2014 11.05
Avatar_female
Viestejä: 38

Meillä on vetäminen vähentynyt huomattavasti, ylivilkas pentu oli menossa joka suuntaan ja mielellään kaikkien muiden edellä, nyt kävelee hyvin rauhallisesti aikuistuttuaan. Se vaan aiheuttaa harmaita hiuksia kun toi ei osaa pitää hihnaa löysänä, ei sitten millään, aina tulee nykäys ennekun pysähtyy tai tajuaa löysätä itse hihnaa. Ja aina se nykäys ei ole edes pieni. Eikä ole koirakaan pieni.

En tiedä miten opettaisin ton kulkemaan, toisaalta olisi hyvä mikäli se menisi aivan tarkalleen vierellä, mutta toisaalta se voisi mennä myös metrin verran takana tai edessä kunhan olisi kuulolla eikä hihna kiristyisi. Mutta en ole vielä keksinyt kuinka opettaisin sen vierellä kulkemisen kun aina se tahtoo jolkottaa edelle... Kyseessä on siis hyvin innokkaasti ja nopeasti oppiva koira joka osaa vaikka mitä mutta toi tasaiseen tahtiin kävely ei tunnu toimivan. Kokeiltu on se että opetan paikan mihin koira tulee, eli melkein polveeni kiinni sivulle ja siitä sitten lähdetään kävelemään mutta se mokoma lähtee heti nopeampaa tahtia ja kun pyydän takaisin niin hidastaa/tulee sivuun mutta taas alkaa vauhti kiihtyä. Eli en ihan ole saanut sitä ymmärtämään mitä haluan :D

Ja mietin miten kannattaisi tehdä, opettaa että aina ovesta lähtiessä kävellään siinä vierellä ja ilman käskyä ei mennä haistelemaan puskia. Vai että erillisellä käskyllä koira viereen ja muuten saisi mennä vapaammin kunhan ei kiristä hihnaa...

Käytössä on ihan normi hihna ja kaulapanta, puolikurkkari toimii parhaiten kun ketjun ääni kertoo hihnan kiristymisestä. En tiedä miten kuonopannalla opettaminen kävisi? Kuinka sillä saa pysyvästi opetettua kävelyä? Panta päässähän koira tietty menee hienosti.

18.05.2014 15.19
022663409_r
Viestejä: 3072
Lahti
Joiku kirjoitti:
Eli hihna kiristyy -> seis -> koira löysää/katsoo minua -> liikkeelle. .
Xenan kanssa toimittu näin. Kolme veenä tuli kodinvaihtajana ja kukaa ei ollu koskaa kertonu sille miten hihnassa kuljetaa eikä se havainnoinu hihnan toista päätä ollenkaa ku ovi aukes ja lähettii ulos. Oppi yllättävän nopeesti kulkemaa hihnassa ja nykyää riittää melkee pelkkä rykäsyki, jos Xena saa aivopierun ja alkaa vetämää. Flame taas ei oo koskaa mun kanssa vetäny hihnassa. Pari kertaa vauvana kokeili ja sama tekniikka ku Xenalla ja on menny jakeluu. Muitten kanssa noi sitte vissii aika herkästi koittaa vetää, vaikka miten ohjeistais miten pitää toimia mutku ei ni ei. Onneks ne erottaa kuka taluttaa ni mun ei tarvii vetämistä sietää.

 
You never know how strong you are, until being strong is the only choice you have
02.07.2014 11.45
022385500_r
Viestejä: 34
Espoo

Nellalle laitetaan kaulapanta jotta ei vetäisi joten nyt seuraava kuukausi on nellan työ urakka ;-)

03.07.2014 10.43
022501272_r
Viestejä: 216
Pudasjärvi

Itse olin helisemässä aikoinaan entisen pystykorvamme kanssa, en kertakaikkiaan osannut opettaa sitä kulkemaan hihnassa. Sitten koira lähti takaisin tätini luokse elämäntilanteen takia, muutin pois kotoa opiskelemaan ja puolisen vuotta oli koiratonta aikaa, jonka aikana ehdin rauhassa opiskella koirankoulutusta syvemmin. Keväällä otin sitten oman koiran, irlanninsusikoiran, ja sillä melkeinpä ensimmäisiä temppuja oli hihnakävelyn opettelu, koska aikaisemman koiran kanssa se ei onnistunut. 

Sain pennun kulkemaan hihnassa vetämättä vajaan 4kk ikäisenä enkä ennen sitä ollut käyttänyt hihnaa kuin pakon edessä. Hihnakoulutus on tällä hetkellä edennyt muutaman vaiheen mukaisesti jotka ovat:

  • Pentu ei saa tottua kireällä olevaan hihnaan ja kuristavaan pantaan, joten sen kanssa kuljetaan hihna maassa laahaten tai sitten juostaan itse pennun perässä niin, ettei hihna kiristy. 
     
  • Kun pentu on tottunut hihnaan ja pantaan, se opetetaan kulkemaan vetämättä. Tekniikkana tässä toimii luopumisen periaate, jolloin koira saa tahtomansa luopumalla asiasta ensin. Tämä toimi käytännössä niin, että kun pentu kulki ja kiristi hihnan, minä pysähdyin saman tein kun näin että hihna oli kiristymässä. Näin pentu ei päässyt jatkamaan matkaansa haluamaansa kohteeseen. 
     
  • Kun pentu huomasi että jokin esti sen etenemisen, se luonnollisesti turhautui ja lähti liikkeelle, suuntaan tai toiseen. Tässä vaiheessa tärkeintä on omistajan itsensä rauhallisuus, sillä pentu voi yrittää kaikki osaamansa temput (=pureminen, hyppiminen, haukkuminen) että saisi tahtonsa läpi. Jossakin vaiheessa pentu kuitenkin peruutti vahingossa askeleen tai pari, ja silloin löysäsin hihnan ja lähdin taas liikkeelle. 
     
  • Tätä jatkettiin ja joka ikinen kerta kun pentu kiristi hihnan, minä pysähdyin ja odotin että pentu ottaisi peruutusaskeleen. Samalla sekunnilla kun pentu otti askeleen, löysäsin hihnan ja jatkoin matkaa. 
     
  • Kun pentu osaa olla vetämättä, sen voi opettaa jommalle kummalle sivulle jos haluaa. Itse opetin sen vasemmalle puolelleni siten, että kun se kaarsi oikealle puolelleni, pysähdyin taas ja annoin koiran itsensä keksiä miten pääsisi eteenpäin. Hetken pyörittyään se meni vahingossa taakseni tai vasemmalle puolelleni ja sitten matka taas jatkui. 

Tällä tavalla olen siis saanut vinttikoiranpentuni kulkemaan hihnassa kahdessa viikossa, sivulle oppimiseen meni viikko. Tällä tyylillä ei kuitenkaan ole mitään tekemistä seuraamisen, kontaktin, tai koiran kuuliaisuuden kanssa. Koira vain opetetaan kulkemaan hihna löysällä, talutti sitä sitten omistaja, kaveri, naapuri, äiti, polkupyörä tai kukkapenkin koristekivi. 
 

Muokattu viimeksi: 05.07.14 09.55
15.07.2014 12.34
000083489_r
Viestejä: 11
Iralla auttoi vetämiseen vedonesto valjaat ja tavallista talutushihnaa olen käyttänyt.
11.08.2014 22.44
022666289_r
Viestejä: 13
Jämsä

Meillä koira nyt 7kk ja ei vedä juuri muulloin kuin jos toinen koira/pupu/lintu kävelee samaa tietä vastaan (tämäkin satunnaista ja koulutuksen alla). Pennusta saakka alettiin kouluttamaan hihnassa kulkemista. Kokeiltiin aluksi sitä että aina kun pentu veti> pysähdyttiin. Siinä vaiheessa pentu alkoi istumaan eikä siitä syntynyt meillä tulosta. Sitten vaihdettiin taktiikkaa.. Aina kun pentu veti,> käännyttiin ja lähdettiin takaisin tulosuuntaan. Alussa se oli ÄÄRIMMÄISEN tuskastuttavaa kun ei liikkunut minnekään suuntaan, paitsi edestakaisin :D (jälkeenpäin vasta pystyy hymyilemään asialle ;) ) Kuitenkin kaikki se vaiva alkoi tuottamaan tulosta. Nykyisin pentu jos näkee tiellä linnun, se "hiipii" sitä kohti, kun tietää menettävänsä sen jos säntäilee. Jos se hiipii,> annan sen hiipiä ja lähestytään lintua "palkintona" siitä, ettei koira hötkyile ja vedä hihnassa. Samoin tehdään tuoksujen kohdalla: jos vetää, mennään pois päin, mutta  jos menee rauhallisesti> saa haistaa :)

Flexiä kokeiltiin ja se vei koulutusta pois päin. Meidän kohdalla ei toiminut. Koira sai "liikaa vapautta" eikä osannut arvailla milloin hihna päättyy. Muutenkin flexin jälkeen kun laittoi hihnaan, lenkkeily oli lähes mahdotonta kun koira oli oppinut vapaampaan liikkumiseen.

Käytän lenkillä valjaita sekä kaulapantaa. Henkilökohtaisesti koen että kaulapantaa käyttäessä hihnakouluttaminen tuntui helpommalta :)

Jos koirasi on liian lihava, sinä et saa riittävästi liikuntaa. [Tuntematon]
04.11.2014 14.32
022499154_r
Viestejä: 81
Oulu

Hei kertokaa hyviä neuvoja miten ihmeessä me saadaan tolta jääräpäältä pois hihnassa vetäminen? Ollaan kokeiltu jo ihan KAIKKI keinot, sekä hyvät että pahat (niskasta ote, maahankaato jne). Mikää ei tepsi ton tolppapään kanssa! Nykytaktiikka on vain se, että pysähdytään aina kun vetää. Siinä sitten yhdellä 20m suoralla voi hurahtaa kevyesti puolesta tunnista- 40neen minuuttiin! 

 

Tutuilla maastoilla ei ole ongelmaa, mutta auta armias jos lähdetään jonnekkin tuntemattomaan paikkaan ulkoilemaan, silloin alkaa se hihnalle painaminen ja suu auki läähättäen hosuminen. Keinona ei toimi energiatason laskeminen, paitsi väliaikaisena ratkaisuna, eli jos käymme juoksuttamassa tota metsässä aamulla se kulkee todella nätisti ja väsyneesti pohkeen vieressä kotimatkan, mutta samalle iltaa sama meno jatkuu ja älytön paino hihnassa ja lihakset (omat) juntturassa kirotaan koko penikkaa!

 

Kyse on siis 8kk huskymix uroksesta. Penikka saa melkein joka päivä ruokansa kongista (jota se syökin melkein 2 tuntia jäisenä) ja saa järsiä isoa naudanluuta päivittäin. Ulkoilu tapahtuu vain kuonopannassa, koska tavallisen pannan kanssa ulkoilu ei todellakaan onnistu kun koira painaa 26kg, ja painaa hihnalle kun pysähdymme. Herkuilla tämä kyllä kulkee, mutta kun herkut loppuu/ unohtuu matkasta ei tällöin ole tietoakaan kunnioituksesta hihnassa. Eli apua kaivataan tosissaan, ennenkuin tuohon elukkaan palaa viimeinenkin hermosopukka!

29.11.2014 12.00
022501272_r
Viestejä: 216
Pudasjärvi

Olen ottanut Eriksen kanssa ennakoivan linjan, eli hihna on minulla kädessä koko ajan siten, että pystyn hieman nykimään siitä, antamaan "puolipidätteitä" jos koira tuntuu lähtevän liiaksi vetämään. Kun koira lähtee vetämään ja unohtaa hihnan, annan puolipidätteen jolloin se taas muistaa että ainiin, emäntä on vielä toisessa päässä. Se, mitä tapahtuu jossei pidätteitä uskokaan, on jokaisen itsensä päätettävissä. Sen voi tehdä joko hyvällä tai pahalla - joko pysähtyy ja jatkaa hetken päästä matkaa, tai kiskaisee hihnasta koiran jääräpäisyyden mukaan. Joillekin riittää kiskaisu, jotkin pitää ripustaa ilmaan roikkumaan. 


En kuitenkaan suosittele mitään tapaa suuntaan tai toiseen, kerron vain mitä itse käytän ja mitä muita tapoja koira voisi mahdollisesti totella. Se, mitä tyyliä käyttää, on ihan jokaisen itsensä päätettävissä. 

Hyvin tärkeää on kuitenkin ennakointi ja koiran mustavalkoiseen maailmaan asettuminen ja asioiden katsominen omaltakin kantilta. Oletusarvo on se, ettei koiralla ole mitään ennakkotietoa opetettavasta asiasta, toisinkuin meillä. 

Tässä tapauksessa koira laitetaan hihnaa, josta sillä ei ole mitään käsitystä miksi se siihen laitetaan ja miten sen pitää hihnassa käyttäytyä; se vain haluaa tutkia ympäristöään esteettömästi niinkuin ilman hihnaakin. 
No, sitten lähdemme pihalle hihna kaulassa ja koira löytää jonkin mielenkiintoisen hajun ja ryntää sen luokse tuttuun tapaansa. Ongelmana on kuitenkin paine kaulassa, joka haittaa tai pahimmillaan estää hajun luokse pääsyn. Se, miten koira ongelmaan reagoi, on ihan temperamentista kiinni. Jotkin jäävät paikalleen uikuttamaan ja toiset jatkavat matkaansa paineesta välittämättä. 

Tämä on asia, joka omistajan pitää koiralleen opettaa; miten paineeseen pitää suhtautua. Voiko matkaa jatkaa paineesta välittämättä vai tapahtuuko jotakin, jos painetta vastustaa. Myös paineen ennakointi on tärkeää. Ei ole reilua koiralle, että se juoksee ensin hihna löysällä ja yhtäkkiä se lentääkin nurin omistajan kiskaistessa sen maahan hihnassa vetämisestä, jota koira ei mitenkään voinut ennustaa. Jos koiran antaa kulkea pitkällä hihnalla (ei omistajan sivulla), omasta mielestäni koiralle on vain reilua antaa merkkejä milloin hihna on kiristymässä, jotta koira osaa hiljentää vauhtia ennen hihnan kiristymistä. Varsinkin, jos koiralla on eri tilanteissa pitkä tai lyhyt hihna. Jos hihna on aina eri mitalla, koira ei mitenkään voi tietää kuinka kauas se voi milloinkin mennä omistajastaan. Näin ollen koiralle pitää aina kertoa, kuinka kauas se voi omistajastaan mennä ettei hihna kiristy. 

Lisäksi haluan Eriksen kulkevan vasemmalla puolellani, joten en päästä sitä harhailemaan oikealle puolelleni edes pitkässä hihnassa. Jos se kulkee hihnan mitan edelläni ja lähtee kaartamaan oikeaan laitaan, napautan sitä hihnalla kylkeen jolloin se osaa mennä takaisin vasemmalle. Sama pätee kaikilla hihnanmitoilla; jos koira lähtee kaartamaan oikealle, napaus oikeaan kylkeen ja koira menee pohkeenväistöllä takaisin vasemmalle puolelle. Eris on lisäksi niin herkkis, ettei sille tarvinnut erikseen edes opettaa tuota väistöä, se alkoi tehdä sitä ihan itsekseen joskus kun hihna osui vahingossa kylkeen. 

Muokattu viimeksi: 29.11.14 12.08
29.11.2014 19.15

Ripustaa ilmaan roikkumaan? Wtf?

Mä en itse oikein tosta kiskaisusta niin ymmärrä, usein sillä narua nyppivällä omistajalla on hihnan päässä koira joka käy vähän turhan kierroksilla ympäristöstään ja avain kaikkeen olisi koiran rauhoittuminen. Herkkiskoiriin toki nyppäsyt toiminee, mutten mä voisi omiin luupäihin mitään tommosta ajatellakaan. Tosin ne herkät nyppijöiden koirat usein on varsin valppaina ja reaktiivisina siinä löysässä hihnassaan mitä mä olen seurannut.

Puolipidätettä meillä ei tarvi ja hihnan pitelyä ei edes tarvitse ajatella jos hihnakävelyt opettaa rauhoittumisen kautta. Isomman kanssa koulittiin hienosäätö toki ketjun kanssa, jolloin lisäpakotteena hihnan kiristymiseen heiluttelin sormia sen verran, että ketju helisi. Mutta ennakoivat puolipidätteet koiralla? Mä en ymmärrä?

Hirveän moni koiranomistaja heittää pysähdystekniikat romukoppaan "kutääeitoimi!!" - ei ihmekään jos koiralta ei vaadita rauhoittumista ja matka jatkuu ilman, että vedon kohteesta on luovuttu (kai jokainen on nähnyt koirakon, jossa koira sinkoaa stopista eteenpäin vauhdilla heti, kun omistaja liikauttaa jalkaansa edes sentin.. Eikä siinä opettelussa pala hermotkaan, kun lähtee ilman kiirettä liikenteeseen ja katselee maisemia sen ajan kun narun päässä koiralla aivot raksuttaa :)

Matka jatkuu vasta, kun kiinnostavasta kohteesta luovutaan ja rauhotutaan. Mä en näe järkeä nyppiä koiraan lisää kierroksia saati nostella ilmaan, kahta enemmän nää häsläis sitten joka suuntaan, jos niitä alkais tempomaan. Kivempi lenkkeillä niin, että ollaan lunkisti liikenteessä. 

Jos hihna kiristyy, niin koirat höllää vauhtia itsekseen ja vilkaisevat mihin jäin. Ne kiristävät itselleen sen puolipidätteensä, ei siinä mun tarvi haukkana tuijotella hihnojen kireyttä. Ylipäänsä kun hihna ei ole koko aikaa tuntumalla, niin en mä ymmärrä miten ykskaks kiristyvä puolipidäte eroaa siitä, että koira vahingossa jolkottelee hihnansa päähän ja höllää vauhtia?

Muokattu viimeksi: 29.11.14 19.19
06.04.2015 16.30
022610926_r
Viestejä: 256
Pori

Ostin valjaat Patelle ja tuntuu että vetäminen on niiden myötä palannut. Varsinkin vähän vieraammissa paikoissa ei malttaisi millään mennä rauhassa eteenpäin ja pysähtyminen turhauttaa sitä niin valtavasti etten tiedä kuinka kauan siinä saisi seisoa että se oikeasti rauhoittuisi. Se on juurikin tuota kaskumman mainitsemaa tyyliä että jos askeleenkin ottaa niin koira sinkoaa vauhdilla eteenpäin ja oikeastaan silloinkin vaikkei askeltakaan ottaisi, sillä se tosiaan turhautuu niin paljon ettei malta odottaa, saatikka sitten rauhoittua.

Ottaa kyllä itsekin kontaktia ihan hienosti lenkillä ja käskystä tulee viereen mutta kun saa palkan niin vauhdilla taas eteenpäin. Meillä hihnan nyppäisy ja kielto toimi ennen mutta ilmeisesti menettäneet tehonsa ajan myötä. Tuohon pysähtelyyn mun hermot ei riitä, eikä esim. aamulenkillä riitä aika, vaikka varmasti kun jaksas nähdä vaivaa niin ois tehokkain keino vaikkei ehkä nopein.

18.06.2015 17.51
Avatar_female
Viestejä: 21

Meillä on nyt ilmennyt viikon yhdessäolon jälkeen pieniä hihnaongelmia. Huskymix pentu 4kk, joka aluksi kulki tosi nätisti, hiljalleen. Nyt sopeuduttuaan kulkee lenkeillä alkumatkan hyvin, mutta puolenvälin jälkeen alkaa riehuminen; pentu vinkuu, hyppii, juoksee edestakaisin ja sen kerran kun kuuntelee ja huomaa minut, alkaa pomppia ja ulista, ja kun ei malta rauhoittua, jatkaa riehantaa. Päivittäin tehdään kontaktiharjoituksia, ja sisällä touhutaan, leikitään ja opetellaan uutta, kun pentu on valveilla. Mikä ihme neuvoksi, vai huolestunko turhaan? 

09.07.2015 00.42
022643655_r
Viestejä: 21
Tuusula

^ päivityksiä edelliseen. Suurinosa ulkoilusta on alkanut sujumaan tosi hienosti, hihna kiristyy välillä, mutta Oodi hoksaa itse höllätä ja jää odottamaan että pääsen vierelle, ennenkuin jatkaa matkaa. Oikeasta käytöksestä palkitaan ja kehutaan kovasti. Kuitenkin edelleen välillä lenkin jossain välissä napsahtaa joku ruuvi päässä, ja alkaa aivan tolkuton seilaus ja jojottelu. Oodi kyllä ymmärtää "reunaan"-käskyn, joka siis ohjaa sen pysyttelemään tietyssä reunassa, mutta tämä oikeastaan onkin ainoa, mitä se noina vaikeina hetkinään muistaa. Palkitsemislinjalla meillä koitetaan mennä, ja vetäessä pysähdytään, ellei tajua/jaksa/osaa/malta itse höllätä hihnaa. En käsitä, miksi juurikin lenkin loppupuolella nuo ongelmat tulee, ja oon neuvoton. Joten, kellään vinkkejä? 

Well yeah, the best therapist has fur and four legs.
09.07.2015 09.46
022708118_r
Viestejä: 2684

Meilläkin edelleen opetellaan hihnassa vetämisestä pois. On asiat edistyneetkin hurjasti, mutta tälläisinä päivinä kun whippetillä on pari lepopäivää takana ja se alkaa olla niin täynnä varastoitunutta energiaa, on täydellistä hihnakäytöstä aivan turha vaatia. Olen alkanut olemaan ymmärtäväisempi nuorta koiraa kohtaan, mikä taas on hyvä omille hermoille ja ollaan molemmat tyytyväisempiä kun en omalla ärsytykselläni nosta toisen kierroksia.

Kun tuon pahimmat energiat on kulutettu, kävelee se hihnassa oikein kivasti. Silloin keskittymiskykykin on huomattavasti parempi.
Tosin jossain vinttikoiraradalla on aivan turha yrittää saada sitä kävelemään hihnassa, siellä ainut asia mikä merkkaa on viehe ja niin sen pitääkin olla.

Meillä ei nykäisytaktiikka toimi yhtään, koira ennemminkin innostuu siitä. Meillä ei myöskään pysähtelytaktiikka/kääntymistaktiikka toimi ollenkaan, se on aivan yhtä tyhjän kanssa, toinen vaan jatkaa omia puuhiaan yhtä idioottimaisen tyytyväisenä. Ei sekään ihme ole, se rakastaa jolkotella loputtomiin. Jotenkin tuntuu, että kaikki on sille vaan palkitsevaa, positiivista ja leikkiä.

Meillä ainoa keino millä on tullut tulosta on ohjata koira namilla ja kehuilla kulkemaan vierellä. Kun se kulkee nätisti kehutaan sopivin väliajoin. Aina kun hihna kiristyy pyydetään koira takaisin kontaktiin ja sitten palkitaan.

Peruspissalenkit menee pääosin tosi henosti. "Väsyneen" koiran kanssa pidemmätkin lenkit uusissa maastoissa. Kyllä tämä tästä, etenkin kuin ikää ja malttia tulee lisää. Riistan perään sinkoilusta en kiellä, se kun on vain suotavaa.

09.07.2015 10.21

Mä oon opettanu nii, et vierellä kävellään löysällä hihnalla ja katsekontaktista vapautus pientareelle koko hihnan mitalle. Alotin tosi pienistä pätkistä, alkuun mä yksinkertasesti kerin hihnan lyhyeks ja toin koiran vierelle, siinä käveltiin nii kauan et hihna löysty, sit katsekontakti ja vapautus. En houkutellu tai muutakaa vaa annoin koiran ite tajuta jutun juonen.

Välillä annan kontaktista pelkän kehun, jos haluan, että koira jatkaa sivulla kävelemistä. Nykyään vaadinkin jo huomattavasti pidempää katsekontaktia ennen ku vapautan ja saatan kävelyttää vaikka koko lenkin niin, että koira kulkee kokoajan sivulla. Riippuu fiiliksestä.

Toi kävelee kyllä hyvin oli vierellä tai ei, joten me mennään aika paljon nii et koira jolkottaa eellä koko hihnan pituudelta. Kuitenkin esim kaupungilla on tosi kätevää, että osataan kulkee vierellä kiskomatta, näyttää siistiltä ja koira on myös helpommin hallittavissa. 

Muokattu viimeksi: 09.07.15 10.21
09.07.2015 11.08
022708118_r
Viestejä: 2684

^ Toi kuulostaa kans sellaselta mikä vois toimia meillä :)

Kommentointi on sallittu vain sisäänkirjautuneille henkilöille

Logo-labyrintti