|
|
![]() |
|
Nia kirjoitti:
Sitte huusin uuestaa se vaa haukku ja meni sitä kohti.. Sit sain napattuu sen valjaista kiinni ja toruin sitä. Kohta voi joku koira purra sitä!
|
|
![]() |
Koirat voivat olla arvaamattomia. Joskus koira kuuntelee ja tulee luokse kiltisti kun sitä kutsuu, mutta joskus ne korvat voivat johonkin hävitä, eikä koira tule luokse kutsusta eikä huudosta. |
![]() |
|
![]() |
|
|
|
Ronja kirjoitti:
Nia kirjoitti:
Sitte huusin uuestaa se vaa haukku ja meni sitä kohti.. Sit sain napattuu sen valjaista kiinni ja toruin sitä. Kohta voi joku koira purra sitä!
Kiela ei todellakaan tuu aina luokse, mut en ala pitää sitä hihnassa metässä, jossa ei koskaan kulje ihmisiä, saatikka sitte koiria. Luoksaria reenataan koko ajan ahkerasti joka lenkillä, et eiköhän tää tästä vielä joskus :) Eli reeniä, reeniä, luoksetulossa ei oo oikotietä onneen. |
|
Leuka rinnassa kohti uusia pettymyksiä. | |
|
|
http://piikelipoika.blogspot.com/ | |
Suosittelen paljon positiivista treeniä ja liinaa koiran perään, kun se ei reagoi ensimmäiseen käskyyn, liinan avulla saa herätettyä koiran huomion. |
|
Tänään ymmärrän enemmän kuin eilen, lupaavaa huomisen kannalta. | |
![]() |
Osku: Olen samaa mieltä mutta tietenkin hyvin koulutettun koiran pitäisi osata tulla luokse tilanteessa kun tilanteessa... Nia on siis puolikoulutettu.. Hyvin osaa kotipihalla metsässä ja lenkillä mutta kai sitten pitää alkaa treenata ja katsoa mitä tapahtuu jos ihminen tulee vastaan vaikka metsässä ja .... kun kotona tää tottelee hyvi mutta erillaisissa ympäristöissä en ookkaa iha varma. |
![]() |
|
![]() |
Ymmärrän kyllä että liinasta olisi apua mutta olen ehkä vähän laiska.. (luoksetulo on yksi mikä on jo niin perus asia että välillä vähän laiskuus iskee) Olen nyt lelun kanssa käynyt yhdellä kentällä minkä vieressä kulkee autoja ja ihmisiä eikä se mene minnekkään pysyy visusti vierellä ja jos kiinnostus herää ihmisissä huuda "Niaa" Ja heitän lelua sille tai pyydän luokse jolloin kiinnostus on taas minussa. Tämä on meillä toiminut ainakin tänään. Otan nyt itseäni niskasta kiinni ja opetan Nialta pois rumat tavat. (haukkuu meidän pihalla jos joku kävelee ohi) ja jos ovikello soi niin alkaa hirmuinen meteli. Nämä on sellaisia mitä en ole 100 % saanut pois Niasta. Välillä ulkona onnistaa jos on lelu/makupala niin kiinnitän sen huomion muualle. Mutta jos ei ole niin alkaa haukkua siinä (muttei juokse tielle.) Ovikello onkin ongelma muttei se taida liittyä oikein luoksetuloon. Ja tajuan kyllä että minun pitäisi (ehkä) harjoittaa Niaa vähän enemmän jotta siintä tulisi koulutettu koiruli =D |
Meillä on Indyn kans aika paha onkelma.. Sitteku se pääseeki ulos nii se lähtee juoksentelemaan jokapaikkaan. Naapureihin, mettään, junaradalle, autotielle, pyörätielle, pelloille ymsymsyms. Se on nii raivostuttava tapa että oon uhannu sitä jo vaikka millä, en kuitenkaa nii tosissaa onneks. Mitä teen sille? Se on monesti meinannu jäähä auton alle. |
|
Indy kirjoitti:
Meillä on Indyn kans aika paha onkelma.. Sitteku se pääseeki ulos nii se lähtee juoksentelemaan jokapaikkaan. Naapureihin, mettään, junaradalle, autotielle, pyörätielle, pelloille ymsymsyms. Se on nii raivostuttava tapa että oon uhannu sitä jo vaikka millä, en kuitenkaa nii tosissaa onneks. Mitä teen sille? Se on monesti meinannu jäähä auton alle.
Totteleeko Indy sisällä käskyjä? Meillä on ollut samanlainen tilanne Viivin kanssa nuorempana, tai no jonnekin 9 v. ikäiseksi asti oikeastaan. Auton alle meinannut kans jäädä. Äidin australianpaimenkoira tekee tuota ulos luikahtelua ja lällättelyä (paitsi mulle kun tietää etten ala pelleilemään) kans suostuen tuleen sisälle vain jos on näyttää lelua muttei onneksi lähde pihasta. Pistän miten meillä on tehty ja joku viisaampi ja kokeneempi neuvokoon tarkemmin. |
|
http://hambeastounlimited.tumblr.com taideblöärgh. | |
![]() |
Joskus ne tottelee ku unelma. Kun mettän keskellä mennään ja siellä polullahan on monen moista hajua, niin tullaan luokse kutsusta ja kun on piipahdettu saatu namit, pysyy siinä vähän aikaa, ja sitte menee pikkuhiljaa vähän edenpänä löntustellen. Niiku moni jo sanoi että pitää vähä ottaa sitä iloista ja pirtsakkaa ääntä esiin ja taputella käsiä kyykyssä. Niin meillä se tehoaa yleensä aika hyvin. Yleensä meen kyykkyyn ja siinä iloisena huutelen "Pepi, tuletuleeee, hiieno" ja sitte kunnon rapsutukset ja joskus nami. Pepi varsinki tulee oikeen iloisena luokse, hyppien ja törmäilen, että meinaan oikeen kumahtaa maahanki. Joskus kolme vuotta sitte oon käyttäny Pepiin tuota että juoksen pakoon nii koira tulee. Yleensä se oli vaan semmonen leikkimielisyyttä juosta pakoon ja koiran pitäis ottaa kiinni. Enhän mää ny silloon oikeen tienny mistää mitää, mutta se toimi. Joskus on sitten niitä päiviä ku koirat menevät aivan lukkoon. Ei kuuntele pihahdustakaa, mitä sanon. Silloon joskus palaa hermot ja karjun niille. Tämä karkailu YLEENSÄ tapahtuu silloon jos molemmat koirat on lenkillä. Sitte ne tottelee ku unelma, ku on erikseen. Voit myös ostaa jonkun pitkän liinan ja siten sitte harjoitella, niin koira ei ainakaan karkaa (; |
Sisällä se tottelee tosi hyvin ja osaa tänne-käskyn. Ulkona ei toivookaa sellasest :D Pitäs hommata joku kouluttaan sitä ku itellä menee hermot nii heleposti :s |
|
Indy kirjoitti:
Sisällä se tottelee tosi hyvin ja osaa tänne-käskyn. Ulkona ei toivookaa sellasest :D Pitäs hommata joku kouluttaan sitä ku itellä menee hermot nii heleposti :s Kaks narua/liinaa pantaan kiinni? Luulee pääsevänsä irti ja spurttaa kun lukko kliksahtaa irti mutta ähäskutti vaan. ![]() |
|
http://hambeastounlimited.tumblr.com taideblöärgh. | |
|
|
Indy kirjoitti:
Kyllä se koirapuistossaki tulee luo kuhan on saanu riehuttuu jonku aikaa.. Se on nii viisas et ymmärtää et missä on aidattu tila ja missä ei : D
Tuleeko luo koirapuistossa siis heti vai vasta kun itse tahtoo? Jos Indy tietää tänne-käskyn merkityksen niin pitää vaatia myös tottelemaan sitä. Tottelemattomuudesta rangaistus ja käsky uuestaan. Rangaistus pitäisi säätää sellaiseksi että koira uskoo muutamasta kerrasta (en väkivaltaa tässä kuitenkaan ehdota) että laumanjohtaja on tyytymätön. Omalle valkkarille jos ei 2. käskykerralla tottele niin karjasen kiellon ja jos ei vieläkään mitään niin kielto ja syöksähdän kehonkieli uhkaavana kerran sitä kohti, yleensä viimeistään tästä uskoo ja tullaan tykö hieman lepytellen. Mutta en tiiä sitten minkä luontonen Indy on, saattais esim. tulkita tuon että jee leikitään vaan hippaa jos tottunut juoksuttaan karjuvia ihmisiä perässään. ![]() |
|
You silly humans. Resistance is futile. http://tuplavee.blogspot.com/ | |
Viivi kirjoitti:
Indy kirjoitti:
Kyllä se koirapuistossaki tulee luo kuhan on saanu riehuttuu jonku aikaa.. Se on nii viisas et ymmärtää et missä on aidattu tila ja missä ei : D
Tuleeko luo koirapuistossa siis heti vai vasta kun itse tahtoo? Jos Indy tietää tänne-käskyn merkityksen niin pitää vaatia myös tottelemaan sitä. Tottelemattomuudesta rangaistus ja käsky uuestaan. Rangaistus pitäisi säätää sellaiseksi että koira uskoo muutamasta kerrasta (en väkivaltaa tässä kuitenkaan ehdota) että laumanjohtaja on tyytymätön. Rangaistus toimii, jos koira pitää sua johtaja. Jos se ei nää omistajaa johtaja, ni ei se ymmärrä miksi sen pitäisi totella ja miksi sitä rankaistaan ja ymmärtää helposti rankaisun väärin. Itse siis elän johtajuus uskossa joten ajattelen näin. Kannattaa myös muistaa, että vain johtajalla on oikeus tehdä metsästysretkiä, eli lähteä huitelemaan jonnekkin omin nokkineen=karata. Suosittelen siis tiukkaa perushuomioimattumuutta aluksi. Pistetään siis arkielämä kuntoon ja siinä sivussa se luoksetulo vahvistuu. Eli koiralle ei mitään huomiota! Etenkin jos se kerjää sitä. Ei mitään rapsutteluja ja jutteluja ohimenne. EI KATSEKONTAKTIA. Huomiota annetaan vain niin, että koira KUTSUTAAN LUOKSE. Sitten voidaan rapsutella ja jne. Ainakin aluksi kannattaa pitä huomihetket lyhyinä ja harvinaisian, jotta koira oppii arvostaa sitä huomiota mitä saa. Etenkin kun koira on ollut erossa (jätetty yksin) niin katotaan vaan nenää pitkin kattoon ja vasta kun koira useamman minuutin rahoittunut makuulleen voi sen kutsua luokse. Sitten kun koira tulee luokse päämatalana ja korvat luimussa, niin tilanne on hyvä ja voidaan siirtyä eteenpäin. Tähän pisteeseen voi mennä useampi päivä, jopa viikkoja. Ja sen jälkeen voidaan ottaa käyttöön kieltäminen ja mennä ulos harjoittelemaan liinaan. Ei myöskään kannata tehdä mitään pitkiä luoksetulo-sulkeisia. Siitä menee nopeasti maku. Myöskin jos koira tulee vapaana ollessa luokse vapaaehtoisesti, ei sitä huomioida. Tosin ylpeä kannattaa olla, koska silloin suhde on hyvä ja pysyttelee johtajan kupeessa ;). En siis usko, että pelkkä luoksetulo harjoittelu auttaa. Ei ole oikotietä onneen, vaan ratkaisu löytyy siitä arkielämän suhteesta. |
|
|
|
|
|
Indy kirjoitti:
Voiskohan sellanen toimia et jos se karkaa pihalle nii menis vaa sisälle ja kattelis vaa iikkunasta oisko se halukas tulemaa sisälle?
No se on parempi ku lähtee ajaa koiraa ja tavallaan antautua sen leikkiin mukaan. Se jos mikä palkitsee koiraa ja pitää omistajaa pilkkanaan. Jos sun koiras ei lähe siitä mihkään vaarallisille teille, niin jätä se sinne pihalle. Varsinkin jos se siellä pihalla haluu leikki jahtaamis-leikkiä. Käännät vaan selän ja meet sisälle. Jossain vaiheessa käyt kutsumassa tulisko, jos ei viel tuu niin anna sen siellä olla. Jos sillä on vahva laumavietti niin ei siellä pihalla yksin jaksa pitkää kökkiä. |
|
Rasmus kirjoitti:
Indy kirjoitti:
Voiskohan sellanen toimia et jos se karkaa pihalle nii menis vaa sisälle ja kattelis vaa iikkunasta oisko se halukas tulemaa sisälle?
No se on parempi ku lähtee ajaa koiraa ja tavallaan antautua sen leikkiin mukaan. Se jos mikä palkitsee koiraa ja pitää omistajaa pilkkanaan. Jos sun koiras ei lähe siitä mihkään vaarallisille teille, niin jätä se sinne pihalle. Varsinkin jos se siellä pihalla haluu leikki jahtaamis-leikkiä. Käännät vaan selän ja meet sisälle. Jossain vaiheessa käyt kutsumassa tulisko, jos ei viel tuu niin anna sen siellä olla. Jos sillä on vahva laumavietti niin ei siellä pihalla yksin jaksa pitkää kökkiä. Mä tein penskana tätä Viivin kanssa kun meni hermot (ei kyllä olisi kannattanut siinä mielessä että autoja kulkee tässä kun omakotialueella asutaan). Koira livahti ovesta niin eikö menin sisälle ja kattelin ikkunasta kun se juoksi mäkeä alas ihan riemuissaan... kunnes vastaan tuli ihmisiä. Hirveällä spurtilla kotioven taakse haukkumaan kun ei ollut laumaa turvana. ![]() Pari kertaa tein ja tuli sitten aina jossain välissä oven taa haukkumaan, Oulussakin kun vuosi asuttiin ja kakarat päästivät sen kaupan pihalta irti kaverini otettua sen kauppareissulle mukaan ilman lupaani niin juoksi kerrostalon oven taakse odottamaan vaan suoraan vaikka sille oudompi alue ja reitti. |
|
http://hambeastounlimited.tumblr.com taideblöärgh. | |
|
|
Sciro on kyllä kanssa sellanen luoksetulovammanen otus, toinen on liian fiksu! Mutta aionkin ottaa uudet aseet käyttöön tämän kanssa. Aloitin Sciron luoksetulokoulutuksen heti kun se tuli mulle. Se tasan tarkkaan tietää mitä "tänne" tarkoittaa, mutta se näyttää tietävän paljon muutakin :D En ole koskaan rankaissut sitä jos se ei ole tullut ja olen muutenkin aina halunnut tehdä luoksetulosta miellyttävän tapahtuman. Olen myös pyrkinyt pyytämään sitä luokse ihan muuten vaan ottamatta sitä kiinni. Mutta ei. Tätä neitiä ei noin vain motivoida. Makupalat eivät toimi kuin korkeintaan hetken, niiden avulla Sciro saattaa satunnaisesti löntystää luokseni mutta muutaman kerran jälkeen niistä ei enää ole apua ellen suurinpiirtein heiluttele pussia koiran naaman edessä. Mutta sehän ei vissiin ollut tarkoitus tässä... :p Olen ajatellut hyödyntää saalisleikkiä. Scirolla on kohtalaisen voimakas saalisvietti ja meiltä löytyy tarkoitukseen sopiva aito kaninnahka, jonka uskon todella saavan Sciron innostumaan! En tiedä välittäisikö se mistään patukoista, kepeistä, tms. Tuskin. Kävisi nuuskimassa ja toteaisi että tämmösiä risujako sä mulle heittelet?! Lopuksi voisi tietty antaa jonkun naminkin, mutta yksinään namipalkka ei selvästikään toimi Scirolla. Toisin kuin taas Pertulla... On se jännä, miten nämä elävät niin eri maailmoissa, mutta ovat silti parhaat kaverit! Perttu taas on voimakkaasti vahtiviettinen ja tekisi käytännössä mitä tahansa saadakseen palasen makkaraa. Se rakastaa kun sitä kehutaan hurjasti ja jos sen vapauttaa kehujen jälkeen seuraa hirveä hepulikohtaus! Astetta helpompi motivoida, ei tarvitse ihmetellä miksi sudesta ei ole palveluskoiraksi :D |
|
Vieremä Wolfdogs - www.tiikerililja.nettisivu.org | |
Kiela kirjoitti:
luoksetulossa ei oo oikotietä onneen.
Tuon paremmin sitä ei voi sanoa! |
|
Suosittelen siis tiukkaa perushuomioimattumuutta aluksi. Pistetään siis arkielämä kuntoon ja siinä sivussa se luoksetulo vahvistuu. Eli koiralle ei mitään huomiota! Etenkin jos se kerjää sitä. Ei mitään rapsutteluja ja jutteluja ohimenne. EI KATSEKONTAKTIA. Huomiota annetaan vain niin, että koira KUTSUTAAN LUOKSE. Sitten voidaan rapsutella ja jne. Ainakin aluksi kannattaa pitä huomihetket lyhyinä ja harvinaisian, jotta koira oppii arvostaa sitä huomiota mitä saa. Etenkin kun koira on ollut erossa (jätetty yksin) niin katotaan vaan nenää pitkin kattoon ja vasta kun koira useamman minuutin rahoittunut makuulleen voi sen kutsua luokse. -Rasmus Fenneliä? Sitten kun koira tulee luokse päämatalana ja korvat luimussa, niin tilanne on hyvä ja voidaan siirtyä eteenpäin.-Rasmus Eli siis halutaan koiran nöyristelevän ja lepyttelevän omistajaa joka luoksetulossa? Myöskin jos koira tulee vapaana ollessa luokse vapaaehtoisesti, ei sitä huomioida.-Rasmus Taas mennään metsään jos kaikille koirielle tätä alettaisiin käyttämään. Yhtään itsenäisempi koira ei näe enää kannattavaksi pysyä vierellä-> ei tule enää ollenkaan. Mä puhun nyt sillä kokemuksella että lähestulkoon aina kun olen koirapuistossa, Mindi on koirista se joka tulee parhaiten luokse, vaikka V/U-käännöksenä kun se on menossa leikkimään muiden kanssa. En siis usko, että pelkkä luoksetulo harjoittelu auttaa. Ei ole oikotietä onneen, vaan ratkaisu löytyy siitä arkielämän suhteesta.-Rasmus Totta, totta ja totta. Perttu taas on voimakkaasti vahtiviettinen ja tekisi käytännössä mitä tahansa saadakseen palasen makkaraa.-Sciro Miten tää lause kuulostaa musta hassulta? :D Vahtiviettinen ja makkaran haluisuus? Onko ajatusvirhe vai enkö oikeasti vain ymmärrä? :'D Olen ajatellut hyödyntää saalisleikkiä. Scirolla on kohtalaisen voimakas saalisvietti ja meiltä löytyy tarkoitukseen sopiva aito kaninnahka, jonka uskon todella saavan Sciron innostumaan!-Sciro Meillä ei noin pahaa tilannetta koskaan ollu niinku Scirolla, mutta kyllä Mindi perseili aika urakalla murrosiässä justiinsa luoksetuloissa. |
|
http://minskipinski.blogspot.com/ | |
ÄIJÄ kirjoitti:
Meillä on Äijällä välillä korvat vaan koristeena ja ukko uppoutunu niin hajujen maailmaan, ettei kuule kun huudetaan.
Kuulostaa samanlaiselta kuin Sulo. Jos se löytää mielenkiintoisen hajun tai lähtee ajattamaan harakoita, niin korvat sillä katoaa. Näissä tapauksissa korotan ääntäni ja sanon tänne-sanan/viheltelen pariin otteeseen, kyllähän se sitten pysähtyy ja tulee luokse. |
|
Muokattu viimeksi: 03.01.11 19.24 | |
Javilla on mulkkuikä meneillään ja ei aina tule luokse, kun kaikki muu kiinnostaa enemmän ja ei oo kivaa totella. Niimpä treenaanki isossa aidatussa (jo hylätyssä) lammasaitauksessa ja otan mukaan nameja ja patukan. Pyytäessäni luokse huudan tänne, vihellän ja heittelen lelua ittekseni ja se saa koiran kiinnostumaan. Luoksetulo -> nami, leikkiä, kehuja. Jos se ei tule luokse paristakaan käskystä huolimatta, lelu lähtee taskuun ja kävelen vastakkaiseen suuntaan missä koira on ja kävelessäni kutsun uudestaan. Tämä on meillä toiminut, ja luoksetulo on helpottunut. |
|
nomen est omen - Budoar Bravo | |
|
Kommentointi on sallittu vain sisäänkirjautuneille henkilöille