Miten saada vanhemmat suostumaan lemmikin ostoon? - Sivu 10 (Yleinen keskustelu > Lemmikkiä hankkimassa)

19.11.2012 19.31
022370813_r
Viestejä: 709
Espoo

Mun täytyi sairastua, ei nyt mitenkään hirveän vakavasti, mutta hyvin yllättävästi, ja niin että se vaati sairaalahoitoa. Silloin sain mutsiltani nyhjättyä sen luvan omaan koiraan heikolla hetkellä.

Enemmän älyllä ku energialla.
24.11.2012 17.26
022511977_r
Viestejä: 385
Luumäki

Mä halusin todella pitkän aikaa käärmettä ja nyt mä sen sain. Äiskän perustelut oli aluks et "ei sitä voi ees käsitellä, siihe menee monta sataa euroa rahaa pelkkiin varusteisiin sit vielä se käärmeen hinta. Ei meil oo sellasee varaa."  Sillokii jo sanoin et kyl sitä voi käsitellä, mut ei se uskonu. No eikä nytkää varusteisii menny ku n. 55€ :,D ja käärmeesee 50€ . Kaiken maksoin ite. Äiskä vaa sano enneku olin tätä hakenu et se ei siihe koske. Niin se sano kyl rottienkii kanssa, no kylhän se niihikii koski ja piti sylissä :D Ehkä se sit tohokii joskus koskee. Mut ite sanoin äiskälle et:" Hoidan sen ihan ite, ja ostan varusteet." sit äiskä anto luvan. No nyt oon saamas kolmatta hamsuu. siihe äiskä sano et:" jos pidät huoneen siistinä saat hamsterin"

24.11.2012 17.35
Niki kirjoitti:
" jos pidät huoneen siistinä saat hamsterin"

... 
 

24.11.2012 17.39
022511977_r
Viestejä: 385
Luumäki
hnnnngh kirjoitti:
Niki kirjoitti:
" jos pidät huoneen siistinä saat hamsterin"

... 
 



Kato se on sen takii ku en tykkää siivota huonetta ni se sanoo et jos siivoon sen tosi siistiks ja pidän sen sellasena ni voin saaha sen. Ei se kaikkii eläimii tehoo, tulee erilaisia ehtoja..
27.11.2012 11.53
022061652_r
Viestejä: 176
Saarijärvi

Nooh kerronpas nyt oman tarinani ( Krooh pyyh ..) Muttah jätän nanan & kanien jutut pois koska tulis semmonen romaani tästäki tekstistä...

Elikkäs olen halunnut koiraa koko ikäni . Sitten sain nana , liibalaaballiiba se muutti lähes heti mummolaan vaikka oli aluksi vain hoidossa siellä liibalaabalaaba. 

Äiti oli kuullut joltain työkaveriltaan että jos lapsi jaksaa käydä 1 kk ajan lenkillä aamuin ,päivin ja illoin , tämä tapahtuu siis ns." tyhjällä narulla " jaksaa hän luultavasti sitten käyttää sitä koiraakin monta vuotta kun rutiini siitä tulee. 

Eipä sitten kauaakaan mennyt kun jääkaapin oveen ilmestyi lista , johon sain joka päivä merkitä rastin kun olin lenkit suorittanut. Pian tuli myös toinen lista , johon minun piti kerätä imurointi rasteja. Joka toinen pv siis imurointi

Nyt ei ole enään kuin 1 rasti lenkitystä , ja 4 imurointia. Sitten luultavasti saan kauan toivomani koiran :3 Toivottavasti joku hyötyy tästä viestistä . :)

" jumala loi ihmisen,ja nähtyään kuinka heikko tämä oli,hän antoi ihmiselle koiran." -Alphonse Toussenel(1803-1885)
15.12.2012 20.55
022059627_r
Viestejä: 10
Helsinki

No itse ekana vanhemmat vastusti rottia sillä äiti inhosi rottia. Kerroin heille rotista, heidän tarpeistaan ynnä muusta.

Lopulta äiti ei inhonnutkaan rottia ja suostui. Hän rakastui rottiin heti ja nyt meillä on 3 kesyrottaa. Eli aluksi aina on vaikeaa meillä saada suostumaan mutta yleensä annetaan periksi kun sorrutaan niiden söpöyteen :D :D ♥

15.12.2012 21.02
022059752_r
Viestejä: 34
Valkeakoski

Piirtele haluamasi eläinten kuvia. Kerro vanhemmillesi nippelitietoja haluamastasi eläimestä. Lupaa hoitaa itse eläimesi. Sillä tavalla 70 % vanhemmista vakuuttuu että todella tahdot eläimiä.

15.12.2012 22.58
Poju kirjoitti:
killerkitty kirjoitti:

Tee kirjallinen sopimus vanhempien kanssa. Listaatte tyylillä "Minä Orvokki Kukkala(om nimellä ofc!) lupaan hoitaa lemmikkini ruoat, hoidon ja kustannukset itse. Jos tämä ei täyty niin luovutan lemmikin pois" Allekirjoitukset ja päivämäärät. Eli OIKEA sopimus. Näin itse sain lemmikkini nuorena.

Vähän tällä tyylillä itsekkin sain koiran, jota ei "ikinä" pitäny tulla.

Pitkään olin koiraa halunnu, mut pari vuotta ennen Pojun tuloa aloin tosissani koiraa kysellä. Monet monet kerrat sanottiin, että meille ei koiraa tuu, hanki sitten kun sulla on oma asunot yms. Kuitenkin se koira sitten tuli. En itsekkään kannata hetken mielijohteesta otettua koiraa, tämä tapa voi päättyä surullisesti (tiedän muutamia tapauksia lähipiireistä). Meilläkin asiaa kauan mietittiin ja rotuja käytiin katsomassa/yksilöihin tutustumassa. Shelttiin päädyttiin ja hyvä valinta on ollut. Varsinkin kun tämä koira nyt sitten jää vanhemmilleni, kun muutan pois. Eivät siis suostuneet antamaan minulle mukaan. :D

 



 

Meillä aika lähelle tälleen.

Oon aina halunnut omaa koiraa. Ensin oli hamsteri, sen sain muutaman kinuamis kuukauden jälkee. Sen kuoltua en halunnut enää hamsua koska elävät nii vähän, siinä meni sitte vuos tai pari niin tuli taas eläin (hamsu) kuume. En kuitenkaa sitä enää halunnut ku elää nii vähä.... sitte jotekii päädytttii chinchillaaa... ja se olikii vaikeempaa....

Sitte muutama vuos eteen päin, niin iski HIRVEE koirakuume.. Ei meinannut loppua tulla sinnittelin muutaman kuukauden ja toivoin että se menis ohi, mutta ei... Yhtenä päivän uskalsin kysyy äitilt kiertelemällä saanko koiran ja yllätys pyllätys tottakai vastaus oli jyrkkä EI !!!

Seuraavan päivän äiti tuli kotii, olin iha masentunu suunnillee ja siivosin Charmainen häkkii, ja äiti alko juttelee mihi me se aina reissujen jälkee laitettas, kuka meillä imuroi, kuka käyttää aamulla ulkona jne jne,,, etin kaikkiin kysymyksiin vastauksen esim näin..

koiralla ei saa olla pitkä karva = lyhyt karvainen?

koiran pitää olla pien=chihuahua ?

koiran pitää olla aktiivine mikä jaksaa juossa kesällä ja talvella ja välis= joku iso koira ?

koiran tulee harrastamaan monenlaista liikuntaa esim agilityä, juoksua jne= kääpiöpinseri

koiran tulee olla kaikille mieluisen näköinen= dobermanni ?

ja näitä juttui vähän aikaa sumplin ni kääpiöpinseri tuli eteen. käytiin tutustumassa rotuun kasvattajan luona mikä asuu muutaman sadan metrin päässä. (: sitten vaaan jankattiin ja jankattiin että me jaksetaan, jne

Sitte asiat vaan eteni ja eteni ja siinä  tilantees nyt ollaa että pentu tulee 3 viikon päästä kotiin ;DD

Ja painotan että äitini ja isäni varsinkin on olleet KOKO elämäni ajan että koiraa tähän taloon EI TULE !

 

mutta nyt on ihan toinen ääni kellossa ;D

 

15.12.2012 23.17
022704948_r
Viestejä: 1258
Kannus

Minu kaverini sai koiransa silleen että pisti kaikia lappuja esim ruokailuväline laatikkoon,pöydälle kaappiin,jääkaapin oveen yms. Niissä lapuissa luki positiivisiä juttuja. Esim. yhdessä kuulemma luki "Koiran omistajat elävät kauemmin"

Itse olen Nellin saanut kinumalla,noilla meni hermo. Mutta kyllä niitä sai kauan kinua ja osoittaa tietonsa ja taitonsa. Hyvä niin.

Laku ja Leo myös tulivat meille siten että kerroin heille gerbuista.Ja kävimme niitä katsomassa vanhempieni kanssa.Äitiäni gerbiilit ällöttivät,mutta isäni ihan innostui ne nähdessään :D Kehui niitä siellä kaupassa oikein komeiksi ja energisiksi veijareiksi. Itsekkin oikein yllätyin että hän varasi ne :33

http://nallinblogi.blogspot.fi/
18.12.2012 12.36

Olet valmis maksamaan? Onko sulla jotain tuloja, ja mitä jos iskee joku yllättävä kallis lääkärireissu?

18.12.2012 13.03
022512808_r
Viestejä: 94
Alavus

Äiti oli kuullut joltain työkaveriltaan että jos lapsi jaksaa käydä 1 kk ajan lenkillä aamuin ,päivin ja illoin , tämä tapahtuu siis ns." tyhjällä narulla " jaksaa hän luultavasti sitten käyttää sitä koiraakin monta vuotta kun rutiini siitä tulee. Nana

^ Meilläkin isä on selittänyt juuri tuosta "tyhjän remmin" lenkityksestä. :D Meillä ei vaan tämäkään tehonnut. (Isä on varma siitä, että tekisin tuon joten ei uskalla luvata mitään! :D)

Muokattu viimeksi: 18.12.12 13.04
18.12.2012 17.44

Get over it.

Yleensä vanhemmat eivät ole kiinnostuneita koirapulinoistanne, jollei heitä kiinnosta sellaista ostaakaan.

18.12.2012 17.52
000057286_r
Viestejä: 49
Santtu kirjoitti:

Denki// Kanin kotiuttaminen ei ole hidasta puuhaa. Päivä omassa rauhassa ja sitten voi jo silitellä ja vaikka päästää jaloittelemaan. Riippuu tietysti myös kanin luonteesta, jos on tosi arka, niin ei sitä hirveästi kannata päästää vapaaksi ainakaan isolle alueelle, koska pelkää silloin vielä enemmän ja kiinni otto voi olla hankalaa. Ja toisiinkin eläimiin voi melkein heti totuttaa. Me taisimme totuttaa kanimme koiraan kun kanit olivat olleet meillä kolme päivää.

 

Meijänki kani oli sillon joskus ihan hirveen arka ja pelkäs pari päivää, sitten sitä sai vasta silitellä ja nostaa sykkyyn ja tälleen.

 

18.12.2012 17.54

Meillä kans äitii ei koirajutut kiinnostanu juur yhtää, mut mä vaan höpisin ja joka ikinen synttäri, nimppari ja joululahja toive li aina ekana KOIRA !

18.12.2012 17.55
Lampsista kirjoitti:
Santtu kirjoitti:

Denki// Kanin kotiuttaminen ei ole hidasta puuhaa. Päivä omassa rauhassa ja sitten voi jo silitellä ja vaikka päästää jaloittelemaan. Riippuu tietysti myös kanin luonteesta, jos on tosi arka, niin ei sitä hirveästi kannata päästää vapaaksi ainakaan isolle alueelle, koska pelkää silloin vielä enemmän ja kiinni otto voi olla hankalaa. Ja toisiinkin eläimiin voi melkein heti totuttaa. Me taisimme totuttaa kanimme koiraan kun kanit olivat olleet meillä kolme päivää.

 

Meijänki kani oli sillon joskus ihan hirveen arka ja pelkäs pari päivää, sitten sitä sai vasta silitellä ja nostaa sykkyyn ja tälleen.

 



Meilläkin Charmaine oli arka, aika arka. mutta kun sen anto itte meihin tutustuu jne rauhassa niin kärsivällisyys palkittiin ;D
18.12.2012 18.49
022463434_r
Viestejä: 209
Tampere

Tai voihan sitä odottaa siihen asti, että muuttaa omilleen, etenkin jos haluaa jotain niinkin vaativaa ja sitovaa lemmikkiä kuin koiran tai vaikkapa hevosen? En sano tätä sillä etteikö nuorempikin ihminen voisi ja kykenisi hoitamaan koiraa omanaan vaikka siitä kaksitoista/kolmetoista vuotiaastakin saakka, mutta päävastuu eläimestä on tutun lausahduksen mukaan aina vanhemmilla mikäli semmoinen lapselle hommataan.

Ja kysymykset mitä tapahtuu lemmikille sitten kun muutat pois kotoa? Jääkö se vanhemmillesi vai tuleeko se mukaasi? Itse törmäsin ongelmaan saadessani ylläpitovaikeuksien takia siskopuoleni bordercolliemixauksen itselleni kuusitoistavuotiaana. Oli itsestään selvää, etten jättäisi koiraa vanhempieni vaivoiksi, mutta asunnon löytäminen oli hankalaa ja samat hankaluudet ovat aina edessä.

Okei, okei... Kysehän eit osiaan ole tässä ketjussa vain koirista ja muista raskaan vastuun mukanaan tuomista eläimistä vaan mukaan lasketaan myös jyrsjät ja muut pikkulemmikit jotka minunkin mielestäni sopivat miltei minkä ikäisille vain. Kunhan on jonkinlaiset hoksottimet päässään ja vastuu pysyy edelleen ainakin kulissien takana vanhemmilla. 

Itse sain yksitoistavuotiaana kesyhiireni jankuttamalla, huono tekniikka, joka todisti, etten minä ollut vielä aivan valmis huolehtimaan noista pikkuisista. Enhän minä niistä loppujen lopuksi juuri mitään tiennyt.

Myöhemmin, kenties kolmetoistavuotiaana luin kaikki mahdolliset kirjat kesyrotista, tutustuin kasvattajiin ja juttelin kasvattajien kanssa siitä mitä todella on omistaa rottia. Lopulta, ahdettua pääni täpötäyteen tietoa, astelin äitini eteen ja juttelin rauhallisesti siitä olisiko mahdollista ottaa kaksi urosrottaa meidän talouteemme. Kun esitin asian järkevästi ja keskustelimme rauhassa äitini vakuuttui ja suostui. isäpuolelleni minun piti tehdä semmoinen muutaman sivun aine aiheesta, mutta senkin hän vaati todennäköisesti vain härnätäkseen minua. 

Rotat sitten olivatkin tyytyväisempiä oloihinsa ja olin tiukasti yhteydessä kasvattajaan, joka neuvoi minua monessa asiassa.

Eli suosittelen teille kotonanne vielä asuville rauhallista ja kypsää lähestymistapaa ja plussien ja miinusten pohtmista vanhempienne kanssa mikäli oikeasti olette valmiita ja varmoja lemmikkihaaveistanne...

21.12.2012 14.16

Elsa kirjoittikin hyvin. Juurikin tuo, että pohtii eläimen miinuksia ja plussia, sekä sitä, onko sen eläimen aika juuri nyt. Tuolla tarkoitan siis sitä, että lemmikin hankintaa on hyvä pohtia monelta kantilta, olisiko sen koiran/akvaarion/hamsterin, minkä tahansa, aika vähän myöhemmin vasta, vai onko varma siitä, että eläin tulisi hoidettua hyvin koko sen eliniän ajan.

Itse sain odottaa oikeasti lähes vuoden noita jyrsijöitä, kun siinä ajassa jotkut kaverini ovat saaneet jo useamman lemmikin pienellä kinuamisella. Mutta ei se minua oikeastaan edes haitannut, hyvää kannattaa aina odottaa ja siinä ajassa ehdin hankkia jo eläimistä mukavasti tietoa, kaiken perustiedon lisäksi. Ehdin myös tutustua kavereideni saman eläinlajin edustajiin ja miettiä juurikin noita plussia ja miinuksia.

Eli juurikin tuo eläimeen perehtyminen ja kova harkinta ovat mielestäni hyvin tärkeitä kun toivoo sitä "omaa" lemmikkiä. Ainakin omat vanhemmat vakuuttuivat täysin, kun jaksoin aina luennoida heille kauan toivomastani eläimestä eikä innostukseni oman lemmikin suhteen laantunut missään välissä. :D

Kuitenkin vanhemmilla on täysi oikeus kieltäytyä lemmikin hankinnasta, niin epäreilulta kuin se saattaa tuntuakin. Vanhemmat kumminkin huolehtivat talousasioista, ja tietävät (tai ainakin heidän pitäisi tietää) että päävastuu lemmikistä on kuitenkin heillä, ainakin niin kauan kun lapsi on alaikäinen.

28.12.2012 11.05
Avatar_female
Viestejä: 5

Ihan parasta on osoittaa, että on luotettava ja ahkera.

Siivoaa ja kantaa vastuuta arjen asioista, koska koira kantaa sisällä kuraa ja epäsiisteys on monesti se asia, mitä vanhemmat eivät koirassa arvosta.

28.12.2012 11.33
tiltiäinen kirjoitti:

Ihan parasta on osoittaa, että on luotettava ja ahkera.

Siivoaa ja kantaa vastuuta arjen asioista, koska koira kantaa sisällä kuraa ja epäsiisteys on monesti se asia, mitä vanhemmat eivät koirassa arvosta.




Meillä varsinkin imuroiminen oli se mikä oli yksisuurimpia esteitä koiralle. Mutta sitten kun muutaman kuukauden joka viikko imuroin niin siitä se luottamus syntyi
05.01.2013 00.01
021873011_r
Viestejä: 8
Hämeenlinna

Ite sain koiran kun pikkuhiljaa vanhemmat alkoivat suostua siihen kun oli sitä kitissyt 7 vuotta ja nykyään en osaa enää mitään muuta piirtääkkään kuin koiria :l ja nyt on meilläkin pikkunen parsonipoika ja ne kauheat koirattomat tylyt seitsemän vuotta olivat sen arvoiset!

10.01.2013 12.31
000052190_r
Viestejä: 640

Kannattaa odottaa siihen asti, kun muuttaa omilleen. Hyvää jaksaa odottaa, vaikkei se ehkä lapsena /teininä tunnukkaan siltä.

Jos ei juuri sillä hetkellä saisikaan omaa eläintä, niin eiköhän 4H:n kautta tarvita eläintenhoitajia tai voi perätä kysyä eläinkodeista ja kissataloista tarviiko apua. Siinä samalla saa kokemusta siitä eläimestä joka itseään kiinnostaa.

13.01.2013 11.48

Itse pyysin koiraa monin eri keinoin 8 vuoden ajan. Sitten porukat suostui..! Tämä tosin johtui siitä, että naapuriin sattui muuttamaan kaksi cairnherraa, joihin perhe sitten ihastui. Eli ei mennyt ihan neuvojen mukaan, meille koira hankittiin ennenkaikkea ulkonäön takia :) Luonne sentään selattiin läpi. Mutta en voisi kuvitella paremmin perheelleni itselleni sopivaa rotua, tai koiraa. Nyt on yhteistä eloa takana kolme ja puoli vuotta, enkä päivääkään vaihtaisi pois. Toista koiraa olen pyytänyt, kun tämä ensimmäinen on jo koko perheen tassunsa ympärille kietonut, mutta saa nähdä :) Kannattaa ehdottomasti sinnikkäästi pyytää omaa koiraa, ja vaikka hoitaa tuttujen koiria jne. Omalla kohdallani ainakin auttoi :)

Muokattu viimeksi: 13.01.13 11.48
Mun oma retardi.
13.01.2013 11.55
022710820_r
Viestejä: 2091
Vantaa

Meille ei koiraa ainakaan oteta, sitä oon 4-vuotiaasta asti yrittänyt kinuta.. Joskus 8-9vuotiaana vein lelukoiraa hihnassa ulos 2kk ajan, satoi tai paistoi, sekä vein naapurin koiraa ulos mutta ei sekään auttanut. Tälläkään hetkellä koiran ostaminen on aika mahdoton ajatus, koska mummi pelkää koiria.. :/ Käärme olisi mulla tällä hetkellä haaveissa, toivottavasti sellaisen voisin joku päivä saada.. :)

13.01.2013 12.03
022231817_r
Viestejä: 304

Minäkin lapsesta asti yritin saada porukat suostumaan koiran ottamiseen. Eipä se ikinä onnistunut, joten nyt kun olen täysi-ikäinen niin jostain kumman syystä se koira tupsahti mun elämään. :D Kaikista huvittavinta on se, että nyt kun tuo koira on niin isäni on sen kanssa niin hyvää pataa, vaikka suhtautui aina niin kielteisesti koiran hankkimiseen.

WalaWalaBingBang “Koira on ainoa olento maailmassa, joka rakastaa sinua enemmän kuin itseään.” J. Billings
23.01.2013 16.48

Nyt en ole kinunut koiraa ainakaan 2 kuukauteen ja kun eilen kysyin äidiltäni että miksi hän ei halua koiraa äiti sanoi:No kyllä mä koiran haluisin mutta kun siitä on niin kauhea vaiva.Sitten sanoin äidille mutta minä voisin lenkittää sitä joka päivä aamulla,päivällä ja illalla.Sitten äiti sanoi:Kyllä mä uskon että sä lenkittäisit sitä koiraa aina, se ei ole ongelma vaan että kun se on pentu niin se tuhoaa kaiken pissaa joka paikkaan ja muuta sellaista.

 

23.01.2013 16.56
022706418_r
Viestejä: 3088
Jyväskylä

^ Ensinnäkin petsien palvelun ikäraja on 13 vuotta.

Toisekseen tuo 2kk on todella lyhyt aika. Odota mieluummin kaksi vuotta ja kysele sitten uudestaan. Tällä välin voit kerätä ja etsiä tietoa eri koiraroduista ja ihan koiran perushoitamisesta ja koulutuksesta.
On hyvä aina olla valmistautunut eläimen hankintaan ja tietää eläimestä kaikki mahdollinen.

Pelkän päivittäisen hoidon ja koulutuksen lisäksi koiraan menee rahaa ja aikaa. Itse kun olet nuori niin päävastuu eläimen terveydestä ja hoidosta on vanhemmillasi. Sinä et vielä tienaa rahaa niin kaikki maksut ovat heidän maksettavinaan joten se eläin on koko perheen vastuulla, joten kaikkien on myös sitouduttava eläimen hoitoon.
 

In life the firmest friend, the first to welcome, foremost to defend -Lord Byron
23.01.2013 22.25
022496060_r
Viestejä: 3024
Jeri kirjoitti:

^ Ensinnäkin petsien palvelun ikäraja on 13 vuotta.

Toisekseen tuo 2kk on todella lyhyt aika. Odota mieluummin kaksi vuotta ja kysele sitten uudestaan. Tällä välin voit kerätä ja etsiä tietoa eri koiraroduista ja ihan koiran perushoitamisesta ja koulutuksesta.
On hyvä aina olla valmistautunut eläimen hankintaan ja tietää eläimestä kaikki mahdollinen.

Pelkän päivittäisen hoidon ja koulutuksen lisäksi koiraan menee rahaa ja aikaa. Itse kun olet nuori niin päävastuu eläimen terveydestä ja hoidosta on vanhemmillasi. Sinä et vielä tienaa rahaa niin kaikki maksut ovat heidän maksettavinaan joten se eläin on koko perheen vastuulla, joten kaikkien on myös sitouduttava eläimen hoitoon.
 



Tuo kahden vuoden odottaminen on hyvä idea :) Silloin osoittaa itselleenkin, onko valmis sen koira lopulta vastuulleen ottamaan.
"Ja uskon et asiat tapahtuu ja sen huomaa kun jokin suuri eteen astuu."
30.01.2013 16.31
000052987_r
Viestejä: 6

Mulla on ongelmia ja paljonkin:)

30.01.2013 17.04
villakoira1 kirjoitti:

Mulla on ongelmia ja paljonkin:)



Kuten (:?
31.01.2013 20.44
000052987_r
Viestejä: 6

Lukekaa mun tekemästä keskustelusta:) sanokaa jos ette löyä sen nimi on TAHDON  juuh siinä;)

Kommentointi on sallittu vain sisäänkirjautuneille henkilöille

Logo-labyrintti