Miten saada vanhemmat suostumaan lemmikin ostoon? - Sivu 11 (Yleinen keskustelu > Lemmikkiä hankkimassa)

11.03.2013 08.55
Avatar_female
Viestejä: 17
Olen toivonut koiraa 3 vuotta enkä ole saanut, miten voi näyttää vanhemmille että on aidosti kiinnostunut koirasta ja sen hoitamisesta? Osoittaa jotenkin että on valmis hoitamaan koiraa.
11.03.2013 09.02
Pyydä tutulta koiraa lainaan vähäks aikaa.. tai josset saa ni näi mä näytin et haksan hoitaa.. imuroi n usein ja tein kotitöitä.. Lenkkeilytin kaverien koiria yms... Ja voithan käyttää jtn narua vaikka puol vuotta ulkona...
11.03.2013 10.27

Mä kinusin koko lapsuuden koiraa, mutta meillä oli kotona sellainen force major kuin allergia, niin ei sitä koiraa mankumisista huolimatta tullut. Onneksi sisko muutti aikaisin kotoa pois, joten sain hänen koiria ulkoiluttaa ja "kouluttaa". 

Omilleni muutettua opiskelujen perässä haaveilin omasta koirasta, mutta en halunnut 27neliöiseen luukkuun sellaista ottaa. Toisekseen, mulla oli menojalka siinä iässä aika tiuhaan kaasun päällä, joten koira olis jäänyt aika lailla hunningolle tai sitten vaihtoehtoisesti mä olisin jäänyt jatkuvasti hauskasta paitsi. Jälkeenpäin olen ollut kiitollinen siitä, että pidin järjen päässä ja odotin, kunnes elämäntilanne rauhoittui ja vakiintui. Koira on kuitenkin rajoittava tekijä, sanoo kuka mitä hyvänsä. Varsinkin nuorelle. Ei sitä niin vaan lähdetä extempore viikonlopuks johonkin risteilylle.

Odottavan aika on pitkä, etenkin nuorille. Silti kannattaa tarkkaan punnita, haluaako sitä koiraa oikeasti vai vain koristeeksi. Koiraa kun ei laiteta hyllyn päälle istumaan, kun ei jakseta leikkiä. Se vaatii paljon enemmän. Joidenkin vanhempien kanssa olen samoilla linjoilla, että odotellaan pari vuotta ja katsotaan, onko muksu tosissaan vai onko se ohimenevä vaihe. Lisäksi päätöksen pitäisi olla koko perheen yhteinen, ei vain lapsen "mutku mä haluun!!!!1"

"You have no idea what I'm talking about, I'm sure. But don't worry... you will someday." - Lester Burnham theveryinexplicablelife.blogspot.com
11.03.2013 16.37

Jep, täälläkin yks joka silloin kun kotona asui marisi aina kuinka haluan koiran ja itseasias nyt oon todella onnellinen etten sitä saanu.  Voin vaan kuvitella sitä ketutuksen määrää jos olis vieläkin pentuna saatu koira jaloissa, jota pitäs lenkittää ja leikittä joka päivä. Tottakai se varmaan ihana olis ja näin mut ei, en oo kyllä valmis vielä sitousumaan siihen. Enkä ota omaan kotiini vielä pitkään aikaan, nautin omasta rauhasta vielä kun voin ja katselen sitten kun sen jokapäiväinen hoitaminen tuntuu siedettävältä ajatukselta.

If you want to make peace, you dont talk to your friends. You talk to your enemies. http://petloveandriot.blogspot.fi/
11.03.2013 17.06

Tietty itte pitää miettii paljon sitä ja todellakin se sitoo,, mutta silti se tuo elämään niin paljon hyvää ja äksöniii (: mut toki taas sitten koulunjälkeen kaverit lähtee johonki juhlimaan ja sä joudut koiran luoks menemään..  mut jos todella haluut sitä ni sit pitää jäädä joistain paitsi

11.03.2013 17.14

Ja jos asuu kotona vielä niin ei osaa kuvitellakaan mimmosta se sitten mahtaa olla kun asuu omillaan. Opiskelijabudjetilla ruokkia koira ja itsensä ja siihen lisäksi kaikkien muiden asioiden hoitaminen. En tiiä onks muut sit vaan energisempiä vai ajattelemattomampia, mutta musta ei siihen olis, for real. Mut osaanpa ainakin olla ottamatta koiraa vaan sen takii, et se olis niin kauheen söpö.

If you want to make peace, you dont talk to your friends. You talk to your enemies. http://petloveandriot.blogspot.fi/
11.03.2013 17.16
000013811_r
Viestejä: 92
susilauma297 kirjoitti:
Olen toivonut koiraa 3 vuotta enkä ole saanut, miten voi näyttää vanhemmille että on aidosti kiinnostunut koirasta ja sen hoitamisesta? Osoittaa jotenkin että on valmis hoitamaan koiraa.

 

Pitäis ainankii toimia kun otat pehmolelukoiran ja heräät joka aamu pissittämään sen ja annat sille ruuan ja viet päivällä ulos lenkille ja illalla taas annat  ruuan. Ja lenkki on ihan sit kunnon lenkki eikä vaan sellane et pihalle ja siel 5 min ja sit sisälle. :D Touhuut siis ihan samalla tavalla kun olis oikee koira :) Luulis nyt et tuota kun jaksat viikonverran tehä ni vanhemmatkin tajuu että olet tosissasi.  :)

 

11.03.2013 17.19
nallenpentu kirjoitti:
susilauma297 kirjoitti:
Olen toivonut koiraa 3 vuotta enkä ole saanut, miten voi näyttää vanhemmille että on aidosti kiinnostunut koirasta ja sen hoitamisesta? Osoittaa jotenkin että on valmis hoitamaan koiraa.

 

Pitäis ainankii toimia kun otat pehmolelukoiran ja heräät joka aamu pissittämään sen ja annat sille ruuan ja viet päivällä ulos lenkille ja illalla taas annat  ruuan. Ja lenkki on ihan sit kunnon lenkki eikä vaan sellane et pihalle ja siel 5 min ja sit sisälle. :D Touhuut siis ihan samalla tavalla kun olis oikee koira :) Luulis nyt et tuota kun jaksat viikonverran tehä ni vanhemmatkin tajuu että olet tosissasi.  :)

 



 

Mutta huom oikeen koiran kans pitäs jaksaa tehä noita yli 10 vuotta että ei ole ihme jos vanhemmat ei heti suostu !

11.03.2013 17.25
000013811_r
Viestejä: 92

^ Jep. :) Mutta tuolla osottaa että on tosissaan. Ei oo kovin monella pokkaa ja viitsimystä lähtee ulkoiluttaa lelukoiraa, varsinkaan jos sataa tai on liian kylmä, yms.  :) Mutta aina parempi myöhään kun liian aikaseen, jolloin koira jää vaille huomiota ja lenkkeilyä.
 

11.03.2013 20.39
022585484_r
Viestejä: 806

Toivoin kissaa monta vuotta, mutta ollaan niille allergisia... Sitten sain tämän koiran, kun päätettiin että nyt on sen aika. Narua ja kavereiden koiria käytin lenkillä ja monta kertaa ajattelin etä eihän tästä ole mitään hyötyä, käyttää nyt jotain narua ulkona... mutta nyt on iki oma koira<33

http://pienipinseri.blogspot.fi/
13.03.2013 08.26
Avatar_female
Viestejä: 17

En tiiä kyllä syytä miksei voija ottaa, ku iskän sanoo vaan aina että ei me vielä voida ottaa.

13.03.2013 08.35

Miksi edes haluat koiraa?  sillä tunnen pari ihmistä jotka vain haluavat koiran ja kunniaa.... Että koira on heille vain joku millä saavat suosiota.... Kannattaa myös miettiä tosi tarkkaan se että mihin sen saat hoitoon kun lähdette jonnekkin matkalle. Tai tulee paljon erilaista menoa, koira ei nimittäin elätä itseään... Ja täytyyhän rotuakin miettiä tarkkaan, sillä jokainen rotu tuskin sopii piirteiltään sinulle. Esim. lyhyt vai pitkä karvane, haastavampi vai vähän helpompi kouluttaa... ja kauanko ylipäätään olet koiran hankintaa miettinyt?

13.03.2013 10.41

 Toki koira olis ihana lemmikki, en rupee "hyökkään" kenenkääm päälle, varmasti teistä oliskin koiran omistajiksi. Mutta tosiasia on se että se koiran pitäminen vaikeutuu kun muutat omaan asuntoon, vaikka se ei olisi vielä ajankohtasta niin koira elää kuitenkin monta vuotta ja se tulee vastaan jossainvaiheesa. En itsekään kotona asuttuani osannut edes kuvitella kuinka voimia vievää tämä on. Vaikkei mulla ole edes koiraa! Itse odottaisin omaan asuntoon muuttamiseen asti, miettisin vasta sitten jaksanko todella hoitaa kaikki asiani ja vielä koiran päälle. Tän kaiken lisäks et voi sitten rampata baareissa kavereiden kanssa, mennä yöksi jonnekkin yhtäkkiä. Miettikää tarkkaan. (:

Muokattu viimeksi: 13.03.13 10.41
If you want to make peace, you dont talk to your friends. You talk to your enemies. http://petloveandriot.blogspot.fi/
13.03.2013 11.23
018442796_r
Viestejä: 4350
Muurame

Nuori koiran kinuaja unohtaa liian usein, miten lyhyt aika kotona asuessa on. Ja että opiskelujen aikana elämä voi heittää ties mitä voltteja. Mihin koira sitten pannaan kun tarjoutuu mahdollisuus lähteä vuodeksi vaihtoon Singaporeen tai kun opiskelukapungin opiskelija-asuntoihin ei saa ottaa lemmikkejä. Vanhemmillehan koira jää. Pahimmillaan juuri siinä 3-4 vuoden iässä jolloin se tarvitsisi eniten työtä ja aktiviteettejä. Siksi on ihan hirveän tärkeätä että koko perhe seisoo lemmikinhankinnan takana, ja rotu valitaan niin, että myös äitimuori sille pärjää.

Minusta kinuaminen osoittaa huonoa makua ja epäkypsää asennetta elävän olennon hankkimista kohtaan.

19.03.2013 15.54

mulla oli ongelmaa mut sit sain isän mukaan ja si äitin

 

24.03.2013 19.21
022077009_r
Viestejä: 147
Kuopio

Mä en saa millään äitiä suostumaan koiran hankintaan. Olen sitä halunnut pitkään ja neljä vuotta lukenut kaikkea mahdollista tietoa koirista, käynyt näyttelyissä ja ottanut koiria hoitoon. En minä voi salaakaan koiraa tänne raahata ): Olen todella innostunut kouluttamaan koiria ja käymään näyttelyissä ja agilityssä.. Harmi vaan, kun äiti ei suostu.

Elämä on yhtä papanaa
24.03.2013 19.42
022061652_r
Viestejä: 176
Saarijärvi
Robin kirjoitti:

Kirjoitan nyt asiasta tulevana äitinä ja miehen kahden lapsen "kasvattavana" osapuolena.

Lapsiakin on erilaisia, osa pystyy huolehtimaan jo pienestä pitäen lemmikeistä kun taas on niitä jotka kinuavat ja haluavat, saavat haluamansa ja sitten... annetaan lemmikin olla, kiinnostus lopahtaa ja huolehtiminen on hällä väliä..

Kaipa te voitte keskustella vanhempienne kanssa, että mitä jos se sukulaisen/naapurin/tutun rekku tulisi pariksi yöksi kylään, ja lapsi hoitaisi lemmikin kokonaan itse, ruokinnat, lenkitykset (ei mitään pikapissityksiä, vaan ihan kunnon lenkitykset), jne, toki aikuisen valvonnassa. Näin molemmat, aikuinen kuin lapsikin näkee, mitä se touhu on ja että siihen tulisi sitoutua 100%.

Sekä varmasti naapurilla sattuu olemaan rekku vailla lenkitystä, jota voi kysyä, vanhukset ainakin usein mielellään tykkäävät kun saavat huilahtaa yhden kerran ja se oma fifi saa lenkin.

Kaupan seinällekin voi viedä ilmoituksia, että tarjotaan lenkitys-/hoitoapua. Jyrsijöitä varmaan voi käydä hoitamassa eläinkaupassa kun kysäisee myyjiltä asiasta, että tahtoo tutustua ja nähdä mitä se on.

Kinuaminen kuuluu lasten ikään ja yhteen elämänvaiheeseen, mutta aikuiset kuitenkin ovat päävastuussa. Myös monella aikuisella kyse on rahasta, onko sitä varmasti riittävästi kattamaan lemmikin kustannukset, joten ei se aina ole vain helppoa heiltäkään kieltäytyä! Ymmärtäkää, ettei se raha kasva puussa.

 

Joo viesti on vanhahko ja vähä OT, mut mistäs ne setelit saadaan?Maastako? Kyllä ne ihan puusta tulee: DEllet nyt kolikoilla osta koiraa,maksa eläinlääkäriä tms.

 

" jumala loi ihmisen,ja nähtyään kuinka heikko tämä oli,hän antoi ihmiselle koiran." -Alphonse Toussenel(1803-1885)
24.03.2013 20.04

Ja siihen pehmokoira juttuun;riittää että on valjaat jotka pukee pehmokoiralle ja sitten lähtee vaikka itte lenkille,ilman pehmokoiraa jos ei muuten ole pokkaa.

 

Täällä on ongelmana,että äiti on jyrkästi rottia vastaan.Jotakin,miten pystyisin jo "valmistautumaan" siihen,että saan ne rotat ym. ? Asutaan tällä hetkellä kerrostalossa. Ja mites kun meillä on tällä hetkellä 70x40 pohjalta oleva,n. 30 cm korkea häkki,kannattaisko liitellä siihen lisää häkkejä vai myydä ja kerätä rahaa sitten valmiiseen ja isoon,esim. lintuhäkkiin?

26.03.2013 00.15
022463434_r
Viestejä: 209
Tampere
Täällä on puhuttu paljon tuosta omilleen muuttamisesta ja koiran pitämisestä opiskelijana. Voin kokemuksen syvällä rintaäänellä sanoa, ettei se ole mikään helppo juttu. Asun keskikokoisen bc-risteytyksen kanssa opiskelija-asunnossa. Ja jos nyt voisin päättää en olisi ottanut koiraa ennen kuin elämäntilanteeni olisi ollut vakaampi. Ensinnä asunnon löytämisen vaikeudet. Ette uskoisikaan kuinka hankalaa on löytää paikka johon saa ottaa lemmikkejä. Etenkään mitään marsua isompaa. Ja koirat ovat vihoviimeisiä eläimiä joita vuokranantajat tahtovat kattonsa alle. Mutta se on vielä haaste josta selviää. Vaan entä yllättävät kulut? Elän pienillä opintotuilla. Omaan ruokaani jää suunnilleen 100 euroa kuukaudessa vuokran ja oppikirjojen jälkeen. Ja sitten Elsa sairastuu. Joudutaan ottamaan verikokeet ja käteeni lyödään n. 400 euron lasku. Vuokrani on 300 euroa kuussa. Sanotaan että se oli kova isku kasvoille. Mutta rakkaudesta kuonolaiseeni rahat löytyivät. Samoin kun ne löytyivät sairaan kalliiseen eläinlääkäriltä ostettavaan erikoisruokavalioon ja lääkekuuriin. Ja myöhemmin koiran hyvinvoinnin kannalta tärkeisiin harrasteisiin. Ja niihin vaadittaviin varusteisiin. Koira on onnellinen ja minä olen onnellinen sen kanssa. Mutta suosittelen silti lämpimästi harkitsemaan sitä lemmikin ottoa. Kotona elettävä aika on niin kovin lyhyt, kuten joku aikaisemmin kirjoittanut sanoikin, ja kysymys siitä mitä koiralle sen jälkeen tapahtuu hyvin vakava. Itse en voinut jättää erittäin aktiivista koiraa vanhemmilleni lähtiessäni opiskelemaan. Mutta sen mukana kuljettaminen on hankalaa niin taloudellisesti kuin henkisestikin. Vastuu on kokoajan läsnä. Muuttoja muiden opiskelupaikkojen takia on vielä edessä. Koira on toki äärimmäisen palkitsevaa seuraa, mutta olisiko silti järkevää odottaa elämäntilanteen vakiintumista edes hiukan vakaamaksi ennen kuin hankkii sen oloihin joiden pysyvyys on jatkuvasti vaakalaudalla? Kirjoitan puhelimella joten pahoittelen puuttuvaa kappalejakoa ja mahdollisia typoja.
27.03.2013 20.31
022272844_r
Viestejä: 226
Viiala
meillä oli kaunon kohalla niin, että oltiin pupuja haluttu jo tosi kauan. Sit tästä ihan lähistöltä lopetettiin eläinkauppa ja pakotettiin meidän porukat kattoon sinne kaneja. Sielä sitten ihastuttiin kaunoon joka oli ihana valkoinen karvapallo;w sieltä sitten tehtiin varaus ja noin viikon päästä Kauno oli jo matkalla meille ;w Nöpö hankittiin Kaunolle kaveriksi tuttavaperheen naapureilta, jotka eivät sitä enää itse pystyneet pitämään.(:
Everybody wants happiness, no one wants pain, but you can't have a rainbow without a little rain
27.03.2013 20.41
022085350_r
Viestejä: 84
Tampere

Mullakin oli vähän ongelmii pienenä kun kinusin koiraa meille.Jankkasin iskän ja äidin kans 24/7 aamusta iltaan ja koko ajan sanoi että EI!Sit äiti sanoi et voidaan kyl sulle pehmokoirii ostaa nii olin sillee miks ei oikeeta koiraa :((.Jankkailin äidin ja iskän kans jtn 2vuotta samast asiasta.Sillo kun olin joku 7v nii käytiin katsomassa koiranpentui myrskylässä.Siellä oli äidin lemppari koira.Se oli pentueesta kaikkein isoin pentu.Me kaikki ihastuttiin siihen ja käytiin ostamaan se ja se maksoi 950e.Et ei koirat mitään halpoi ole ainaskin koiranpennut.Sitten kun saatiin nonno kotiimme niin aloin leikkiä sen kanssa mut annettiin kyl eka 1viikon sen tutustuu uuteen kotiin ja siitä saakka ollaan vietetty nonnon kanssa hyvät hetket  <33.

04.04.2013 17.59
000091434_r
Viestejä: 22
Mulla on myös ollut ongelmia täs lemmikin hankinnassa vaikka en kyllä ole hirveästi kinunnutkaan. Mul on toosii erikoinen perhe mun äiti ja isä on eronnut ja mä asun äidin (ja isoveljen) kanssa. Mun äiti on vähän allerkinen (ainakin tavallaan oon aina yrittänyt kattoo mut en oo nähnyt yhtään mitään sellasta) niin mikä ois sellanen rotu joka ei ois kovin allerkisoiva? Nii ja miten ihmeessä saan äidin suostumaan koiran ostoon maksaisin tietysti koiran ja sen tarvikkeet ihan itse. En mä vaan jaksaisi enää odottaa kun oon ihan pienestä asti toivonut koiraa.
04.04.2013 18.25
022375618_r
Viestejä: 2301
Kraków

cokkeri,labradoodle,villakoira ja lyhytkarvainen kiinanharjakoira ovat sellaiset rodut jotka sopivat ihmisille jotka ovat allergisia koiran hilseelle ;)

Im a nice person,but my dog is the killer
04.04.2013 18.28
022625385_r
Viestejä: 2686
Jyväskylä

^Vaikka yhtä hyvin nekin voivat hilseelle allergiselle ihmiselle oireita aiheuttaa, vaikka joitakin rotuja pidetäänkin "allergiarotuina" niin faktaahan se ei kuitenkaan ole, etteivätkö ne voisi oireita aiheuttaa. Joillekin sopii, joillekin ei. 

http://treenikaverit.blogspot.fi/
04.04.2013 18.32
000091434_r
Viestejä: 22
Ok. Kiitos vinkeistä!
04.04.2013 18.34
lagotto romangolo vai mikä onkaa
04.04.2013 18.42
022375618_r
Viestejä: 2301
Kraków
Helmi kirjoitti:
lagotto romangolo vai mikä onkaa


unohdin kokonaan tuon rodun ja eiks toi Espanjan vesikoirakin oo?
Im a nice person,but my dog is the killer
04.04.2013 18.55
000091434_r
Viestejä: 22
Hei olisiko jollain tietoa paljon se koiran ylläpito sitten oikein maksaa olen itsekkin yrittänyt laskea ja päätynyt siihen ettei se ihan halpaa ole mutta paljon se sitten oikeasti maksaa?
04.04.2013 18.58
022710820_r
Viestejä: 2091
Vantaa
Ruuti123 kirjoitti:
Hei olisiko jollain tietoa paljon se koiran ylläpito sitten oikein maksaa olen itsekkin yrittänyt laskea ja päätynyt siihen ettei se ihan halpaa ole mutta paljon se sitten oikeasti maksaa?

Kukaan tuskin osaa sanoa tarkalleen kuinka paljon koiran ylläpito oikeasti maksaa, kun se riippuu paljon esim. siitä, kuinka paljon koira sairastaa, mitä ruokaa se syö jne.

 

04.04.2013 18.59
022706418_r
Viestejä: 3088
Jyväskylä

Kannattaa lukea tätä keskustelua. Sinne ovat ihmiset listanneet koiriinsa menneitä rahasummia:

 http://www.petsie.fi/forums/17537-koirasi-kustannukset

In life the firmest friend, the first to welcome, foremost to defend -Lord Byron

Kommentointi on sallittu vain sisäänkirjautuneille henkilöille

Logo-labyrintti