Miten saada vanhemmat suostumaan lemmikin ostoon? - Sivu 15 (Yleinen keskustelu > Lemmikkiä hankkimassa)

01.04.2014 12.05
018442796_r
Viestejä: 4350
Muurame

Aprillipila oletan. Miksi ihmeessä ÄITISI astma tappaisi koiran? Ymmärtäisin jos astma olisi koiralla. Tuon ikäinen koira sopeutuu uuteen kotiin heittämällä ja aikuisia rotukoiria etsii moni hyvä koti.

01.04.2014 13.40
022085350_r
Viestejä: 84
Tampere

Tuo ei ole mikää aprillipila vaik tänää onki aprillipäivä :(. Toi on totta ):

01.04.2014 13.58

Miksi et anna koiraa pois? Jollekin sukulaiselle?

mutta ensi kerralla valitse aihealue paremmin!

http://mollycairn.blogspot.fi/
04.05.2014 19.28
022193199_r
Viestejä: 9
urjala

Mä tarkoutin vii, eks kun sanoin että rino asuu mumulla tarkotin että se asui kunnes sain tahtoni läpi

26.06.2014 14.56
021304489_r
Viestejä: 923
Lahti

(ei tarkoitettu henk.koht kellekkään:)

Kannattaa oikeasti miettiä asiaa vanhempien näkökulmastakin. Jatkuva jankuttaminen kävisi mulle hermoon:D joten ei kannata jankuttaa. Jos aikoo hankkia esim. koiran niin se on vähän niinkuin koko perheenkin juttu, mikäli asuu vanhempien kanssa kotona. Vaikka se koira olis sun niin kyllä se vaikuttaa muidenkin elämään.

Itse käytin kanieni ja ex marsujeni hankinnassa kaikenlaisia taktiikoita. Mutta pakko sanoa että äiti ainakin oli usein oikeassa kun sanoi ei ja antoi syyn. Iskälle on ihan sama mikä elukka kunhan se ei joudu hoitamaan sitä:D. Kannattaa kypsyttää ajatusta oman lemmikin hankkimisessa ainakin puoli vuotta ja kerätä kaikenmaailman tietoa elukasta ja keskustella sellaisten ihmisten kanssa, joilla on se eläin. 

Osasi/osaa meidän äippä olla välillä hyvin ennakkoluuloinen. Maatalossa kun asutaan niin lemmikki ei saa näyttää hiireltä tai rotalta:D luontainen inho niihin noilla. Esim. kun näytin äitille gerbiilin eläinkaupassa, toiveena että äiti innostuisi, niin äiti katsoi kymmenen sekunttia ja jatkoi tokaisten "ne on hiiriä tai liikaa hiiren näköisiä;D" ja perään hyi (Totta kai:D)

Kyllä kun nätisti pyytää ja suostuttelee niin vanhemmat ehkä leppyy:) kannattaa tehdä kunnon perustelut MIKSI haluat tuollaisen eläimen ja MIKSI se pitäisi hankkia. Vanhemmat on viimekädessä (toivottavasti) kuitenkin aina vastuussa lastensa lemmikeistä, joten vanhempien mielipide on tärkeä:)

Downton Abbey<3
04.07.2014 22.27
000082734_r
Viestejä: 865

Meillä iskä ei halunut aluksi ottaa kania, mutta suostuttelin ja kerroin niistä jotain melkeinpä koko ajan, niin johan kani tuli. Siitä edes päin ollaan äitin luvalla ja äitin kanssa kaneja osteltu. Ja kun uusi kani on kotona niin sanotaan vaan iskälle, että ostettiin tämmöne  eikä iskä oikeastaan ole moksiskaan.

Tällä hetkellä haluaisin bernin, johon äiti on jo suostunut, koska hänkin on aina halunut berniä, mutta iskä haluaa vain norjanharmaita, mitä meillä tosin on jo 5.  :(

Muokattu viimeksi: 04.07.14 22.28
08.07.2014 00.27
000103199_r
Viestejä: 233
Minä olen kinunut ehkä jotain parikymmentä viikkoa vasta kania (tai ehkä pari 3-5 viikkoa.) sen kanin kyllä ihan itse hoitaisin ja hoitopaikat ja kaikki järjestäisin, mutta isiltä tulee vasn sellanen ehto joka on vähän niinku perheen välinen. Kania tietysti haluaisin sen takia kun se on niin sulonen ja tykkää olla ihmisten kanssa. Mä hyvin harvoin olen kavereiden kanssa(johtuu kait siitä että muutenkin olen kauhian yksinäinen. Olisin varmasti sellaisen kanssa, siitä ei voi kysyäkkään. Nuo ensimmäisen sivun neuvot oli todella hyvän kuulosia. Ainakin tuo, että alkaa ostelemaan tavaroita jo valmiiksi ja lupailee ja lukee tietoa.
29.07.2014 20.20
Avatar_female
Viestejä: 1

Moi! Meidänkin äitillä on joku ongelma.Ei anna ostaa kaneja/kania.

Saa antaa vinkkejä. Kiitos!

29.07.2014 21.02
022633078_r
Viestejä: 2477
Vantaa
suskiix kirjoitti:

Moi! Meidänkin äitillä on joku ongelma.Ei anna ostaa kaneja/kania.

Saa antaa vinkkejä. Kiitos!



En nyt sanoisi "ongelma" :D Vaikka lapsi kuinka lupaa hoitaa lemmikkiään niin se pohjimmainen vastuu on kuitenkin vanhemmilla ja kulujakin aiheutuu lisää. Ymmärrän kyllä, että tuossa iässä on vaikea ymmärtää sitä, olin itsekkin samanlainen joskus. Täytyy vain antaa vanhemmille aikaa ja kaikin keinoin yrittää näyttää omaa vastuuntuntoaan. Ruinaus ei kuitenkaan auta. :)
http://daiminblogi.blogspot.fi/
29.07.2014 21.37
022611088_r
Viestejä: 4370
Hämeenlinna

Oon samaa mieltä, että vinkuminen ja ruinaaminen ym. kiukuttelu kannattaa jättää vähemmälle ja oikeasti osoittaa että on ottanut selvää hoidosta, ruokinnasta jne. Itse seurasin pari kesää sitten sivusta tutun perhettä, jossa n. 10v tyttö halusi akvaariokaloja. Tämän äiti oli sitten sanonut, että kuinka pystyy pitämään akvaarion puhtaana kun oma huonekaan ei pysy siistinä :D Olikohan niin, että 2 viikkoa piti olla paikat tip top että sai niitä kaloja. 

Yleensä kun vanhempi kieltäytyy, kyse on siitä etteivät he halua ottaa vastuuta eläimestä. Mun mielestä sitä päätöstä kannattaa kunnioittaa, ettei vahingossakaan käy niin että eläin jää huonolle hoidolle ja vähemmälle huomiolle/menee kiertoon. 

http://playingwithyatzy.blogspot.fi
29.07.2014 22.32
022605266_r
Viestejä: 667
Nastola

Muistan, kun pyysin lupaa hamsteriin eikä sitä herunut, mietin mikä ongelma porukoilla on. Mutta ei niillä mikään ollut, mun piti vain itse vähän kasvaa ennen kuin lupa tuli. Olkaa kärsivällisiä ja käyttäkää aika hyödyksi lukemalla tietoa haluamastanne eläimestä, se tieto ei mene hukkaan. Eläin tulee kyllä jossain vaiheessa jos sitä vaan jaksaa odottaa, viimeistään kun muutatte omillenne. Ja yleensä kannattaakin odottaa tovi jos toinenkin ennen eläimen hankkimista, jotta tiedät kiinnostaako sua oikeesti omistaa sellainen elukka.

http://borntobemirka.blogspot.fi/
16.08.2014 01.11
022496060_r
Viestejä: 3024
_lottaemilia_ kirjoitti:
1. sano vanemmilles että huolehit siitä sen koko elämän ajan.

Anteeksi kun takerrun tähän, mutta jotenkin epäilen tämän kohdan toimivuutta. Ainakin minusta tuntuu siltä, että aika moni näin sanoo vanhemmilleen, mutta siitä huolimatta vanhemmat ovat lemmikistä vastuussa.
 

"Ja uskon et asiat tapahtuu ja sen huomaa kun jokin suuri eteen astuu."
16.08.2014 10.20
018442796_r
Viestejä: 4350
Muurame

Lemmikkiä kinuavat: Muistakaa että vanhempanne olisvat loppuviimein eläimestä vastuussa. Niin se vain menee vastuullisenkin alaikäisen kohdalla. Jotta taloon voisi tulla lemmikki, on HEIDÄN sitä haluttava. Jos käykin niin että teidän motivaationne lopahtaa tai muut harrastukset ajavat eläimen ohitse, jää sen hoito vanhemmillenne.

Muistakaa että vastuu ja luottamus ansaitaan. Lapsi joka aloittaa ja lopettaa milloin minkäkin harrastuksen ja kinuaa joka viikko eri juttua ei ole uskottava eläintä halutessaan. Antakaa ajan kulua. Osoittakaa että teette sen minkä lupaatte nalkuttamatta ja ettei teidän jälkiänne tarvitse kenenkään korjailla. Lapset kasvavat ja kypsyvät vauhdilla ja kaksitoistavuotias jolle ei voisi luovuttaa edes puunukkea hoivattavaksi voi olla neljätoistavuotiaana ihan erilainen. Se, että ette saa lupaa lemmikkiin nyt ei tarkoita ettei lupaa tulisi ikinä.

16.08.2014 11.38
022633078_r
Viestejä: 2477
Vantaa
Netta kirjoitti:
_lottaemilia_ kirjoitti:
1. sano vanemmilles että huolehit siitä sen koko elämän ajan.

Anteeksi kun takerrun tähän, mutta jotenkin epäilen tämän kohdan toimivuutta. Ainakin minusta tuntuu siltä, että aika moni näin sanoo vanhemmilleen, mutta siitä huolimatta vanhemmat ovat lemmikistä vastuussa.
 




Tämä! Kyseinen lause "kyllä mä siitä huolehdin"! On ehkä jotain kuluneinta mitä tiedän. Kuuluu jokaisen lemmikkiä haluavan suusta, mutta sitten ajan kanssa se into lemmikkiin saattaa silti hiipua. Varsinkaan kovin nuoren suusta tulleena tuo lause ei ole mikään tae.
http://daiminblogi.blogspot.fi/
21.10.2014 17.51
000079814_r
Viestejä: 46

Tein juuri blogiini tekstin, josta löytyy monenlaisia keinoja, miten saisi vanhemmat suostumaan kaniin. Vinkkejä pystyy myös varmasti soveltamaan muillekin lemmikeille! http://kaninpaivia.blogspot.fi/2014/10/nain-saat-aidin-suostumaan-kaniin.html

05.12.2014 17.06
000101169_r
Viestejä: 7

Minun mielestäni vanhempia ei oikeastaan voi suostutella lemmikin hankintaan jos he todellakin ovat sitä mieltä että tähän taloon ei tule koiraa tai vaikkapa kissaa. Tosin voihan sitä luvata että hoitaa eläimen itse mutta vastuu on aina vanhemmilla myös. Otetaan esimerkkinä että 10 v tyttö kysyy että "äitii isii voinko mä saada pupun" niin uskon kyllä että se kymmenen vuotias tyttö hoitaisi ainakin hetken aikaan sitä pupua mutta kyllästyminen, muut kiinnostukset voivat mennä lemmikin etu sijalle. Lemmikkiä ei voi vain laittaa lelukoriin ja sanoa että " en mä enään tätä tarvii". Uskon että vanhemmat myös ajattelevat asian tuolla lailla. Nuorempana minulla oli kaveri joka kinusi akvaariokaloja. No hän sai niitä ja vuosi kului kun hän alkoi kyllästymään niihin. Sitten yhtäkkiä he päättivät ostaa koiran ja vetivät kaikki loput kalat jotka olivat elossa pöntöstä alas. En kyllä usko että kaikki nuoret toimivat noin, on niitä vastuun tuntoisia mutta muistakaa TE lemmikin kinuajat. Aina ei ole helppoa omistaa lemmikkiä. Täytyy jaksaa ruokkiaa, hoitaa ja pitää seuraa sille joka päivä. Miettikää jaksatteko oikeasti ainakin 3-6 vuotta jos on jyrsiästä kyse pitää siitä huolta. Koira elää jopa 15 vuotta ja kissa taas 20 vuotta jos terveeä pysyy.

05.12.2014 21.03
022610926_r
Viestejä: 256
Pori

Kyllä se on pakko myöntää että ne asiat tajuaa kunnolla vasta isompana. Isä ei koskaan suostunut mihinkään koira/kissa kinuamisiini enkä koskaan ymmärtänyt että miksi, kyllähän minä nyt yhden koiran hoitaisin, tai kissan. Mulle eläimet on aina olleet kaikki kaikessa enkä usko että mikään asia olisi tullut tärkeämmäksi kuin ne, mutta voi luoja millainen siitä koirastakin olisi tullut jos sen lapsena olisin joutunut lähes yksin kasvattamaan, isä kun on ihan tietämätön kaikissa eläinjutuissa. Uusi koti sille olisi sitten kuitenkin jouduttu hankkimaan, tai sitten ratkoisin nyt jonkun aikuisen koiran miljoonia käytösongelmia...

Hamsterin minä sitten lopulta sain ja sen jälkeen kesyrottia, ne hoidin kuten pitää ja ne olivat aivan ihania eläimiä. Olen kiitollinen siitä että isä osasi pitää puolensa eikä suostunut mihinkään sen vaikea hoitoisempaan eläimeen, jo ihan sen eläimenkin kannalta. Aina sain kuunnella sitä "kun muutat omaan kotiisi saat ottaa niin monta eläintä kun haluat" ja aina tuntui että siihen on vielä ikuisuus ja tässä sitä nyt kuitenkin ollaan, oma koti ja omat lemmikit. :)

 

07.12.2014 19.28
000101169_r
Viestejä: 7

Totta, muistan itsekkin kun taisin olla 9-12 vuotias tyttö ja kerjäsin isältä ja äidiltä ties minkälaisia eläimiä. Koira, hevonen tai vaikka kissa, mutta vastaus oli aina ei. Olen myös iloinen siitä etten saanut  koiraa, sillä mitäköhän siitä koirasta olisi tullut? remmiräyhääjä tai ties vaikka ihmisarka piski?  nyt olen aikuinen ja omistan kaksi ihanaa koiraa, Matu ja Furi. Sain sitten lemmikki kanin joka eli 6 vuotta. Eiköhän tännekkin vielä yksi pupu eksy ;).

08.12.2014 23.48
022560621_r
Viestejä: 96
Helsinki

Kyllä mäkin muistan itkeneeni ja rukoilleeni vaikka mitä lemmikkiä. Äidillä varsinkin oli aina joku selitys, minkä takia kyseistä lemmikkiä ei voida ottaa - mä puolestani jatkoin väsytystyötä ja kannoin koulusta kotiin eläinaiheisia kirjoja ja tulostin kirjastosta vaikka mitä tietoa eri eläimistä. Silti vastaus oli aina ei, vaikka molempien vanhempieni nuoruudessa lemmikkejä olikin ollut. 

Tiedän ainakin kissojen aiheuttaneen niin pahoja allergiareaktioita, ettei riskiä muiden eläinten kanssa välttämättä sitten haluttu ottaa. Muuten osoitin kyllä olevani reipas ja vastuullinen - ainakin mielestäni:D

Jokaiselle asialle löytyy aina kompromisseja. Vaikka ei omaa lemmikkiä saisi, niin mahdollisuuksien mukaan voi varmasti saada silloin tällöin lemmikin esim. tuttavaperheeltä hoitoon ajaksi X. Omaa eläinkaipuuta se ei korvaa, mutta mulla se pienenä lievitti ikävää vähäsen:)

Pienellä tassulla voi jättää suuren jäljen sydämeen.
03.08.2015 07.34
022644760_r
Viestejä: 53
Keski-Suomi

Minä haluaisin toisen kanin siksi, että minulla riittäisi hoitamista kaneissa. Hoidan nykyistä kaniani Recoa <3 niin hyvin kuin voin vain, opetan temppuja, ulkoilutan valjaissa, siivoan häkin, pesen ruokakupin ja juomapullon. Haluaisin viedä sen useammin ulos, mutta ei kahdeksan vuotias kani aina jaksa. Siksi haluaisin Recon lisäksi toisenkin kanin. Vanhempani ovat ehdottomasti ei - kannalla. Olen nyt puoli vuotta toivonut toista kania. Olen tietysti iloinen kun minulla on Reco. :) 

http://www.rabbithorsejumping.blogspot.fi
12.08.2015 15.24
022594334_r
Viestejä: 233

Reco, minä sanoin äidilleni, että haluaisin toisen kanin Minean kaveriksi. Jossainvaiheessa äiti itsekin ymmärsi, että kani olisi onnellisempi lajitoverin kanssa, niin sitten me toinen kani haettiin. :) Kyllä ne sinunkin vanhempasi vielä suostuvat. :) 

Näytä lemmikillesi, että rakastat sitä, niin se näyttää sinulle, että se rakastaa sinua! <3
22.08.2015 12.55
022644760_r
Viestejä: 53
Keski-Suomi

Kiitos kannustuksesta! :) Nyt ne on jo vähän taipunut

http://www.rabbithorsejumping.blogspot.fi
05.03.2016 22.32
Avatar_female
Viestejä: 2
Helsinki

Itekki kommentoin tänne vaa ^.^ eli mulla on 5 hiirtä ja äitiä ei edes ole tarvinnu suostutella ekan hiiren ku hain 16.2.16 nii ei siin mitää äiti sano jos maksat ite noh :D 24.2 tuli 2 tyttö hiirtä äiti ei ollu vastaa kunhan maksoin ite :D 26.2 tuli taas 2 tyttöö nekin maksoin ite äiti ei ollu siksi vastaan kun maksoin ite :) eli meille hiiriä saa tulla kunhan maksan ite

15.06.2016 23.22
022065815_r
Viestejä: 129

Joskus täytyy vain hommata se elukka, eikä kysellä vanhemmilta mitään(tosin on oltava varma, että kaikesta huolimatta eläin saa jäädä eikä joudu kiertoon).

Fasun hommasin kavereiden avulla. Yhen kaverin sisko kasvatti hamstereita ja siit se oikeestaan lähtikin. Ostin salaa hamsterille halvan häkin ja vähän tarvikkeita(siks vanhat ja halvat, jotta vanhemmat ei ihmettelis miten kaverit niin kalliit on hommannu, myöhemmin tietty hommasin kunnon tarvikkeet) ja kaverit osti hamsterin mulle joululahjaks. Koulun viimesenä päivänä menin hakemaan kaverin luota hamsterin ja kotiin tultuani vaan esitin äimistyneenä, et kaverit oli hommannu mulle Fasun joululahjaks. Ja täydestä meni. Eivät vieläkään tiedä totuutta(pitäs kai kertoo, ois hauska nähdä ilmeet:D).

Fasua hommatessa en vielä ollut täysi-ikäinen, mutta Helinän hommatessa olin(en siis Helinästäkään kertonu vanhemmille).

Helinän ostin meille Halin seuraks ja iskälle vaan ilmotin just ku olin Helinää lähdös hakee, et oon sit menos hakee kania. Ei vahnemmat siitä oikein mitään sanonu, vaikka aina jaksavat muistuttaa että niin pitkään ku kotona asuu ni eletään niiden säännöillä.

Muut eläimet on tullu sit enemmän ja vähemmän lupia kysyen ja keskusteluja käyden. Mutta aina loppujen lopuksi olen saanut ne eläimet mitä olen halunnut(ja nyt on kyl kiintiö täynnä;)). Onneks vanhemmat on eläinihmisii!! 

Niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan.
22.06.2016 15.39
Avatar_female
Viestejä: 2

Mä en ole ikinä mitää eläintä salaa ottanu koska muuten jos vanhemmat sais kuulla että salaa on hommattu elukka menis pari min nii elukka ois jo pihalla... Paitsi että kanit on hankittu ilman isän tietämystä mutta äidiltä saatu lupa :D

Kommentointi on sallittu vain sisäänkirjautuneille henkilöille

Logo-labyrintti