Ystävät / kaverit - Sivu 5 (Yleinen keskustelu > Yleinen keskustelu)

25.11.2009 23.28
019670821_r
Viestejä: 717
Helsinki

Mulla on kaksi hyvää kaveria, jotka olen ihan päiväkodista asti tuntenut, eli n. 11-12 vuotta ollaan tunnettu :) 2 vuotiaana tutustuin tarhassa yhteen kaveriin, jonka kanssa oltiin ihan bestiksiä pitkälle ala-astetta, kunnes sitten jotenkin ajauduttiin erilleen vaikka oltiin aina oltu niin hyviä kavereita.. Nuo muut kaksi päiväkodissa tutustumaani ihmistä on nykyisin edelleen mulle sellasia luottoystäviä, etenkin toinen. Se on kiva kun on ýstäviä, jotka on mut tunteneet ihan lapsesta ja ollaan kasvettu yhdessä. Ja niihin voi 100% luottaa ja puhua mistä vain.

Koirien kautta oon myös tutustunut moniin ihaniin ihmisiin. Suurinosa on enemmän sellaisia tuttuja joiden kanssa kuulumisia vaihdellaan, muttei mitään ystäviä varsinaisesti olla. Joukkoon mahtuu myös sellaisia tosi hyviä ystäviä, joiden kanssa voi jakaa iloja ja suruja myös koirien ulkopuolelta - sellaisia parhaita ystäviä myöskin. Eniten sitä tulee koirista puhuttua näiden koirallisten kavereiden kanssa ja voi yhdessä treenata koirien kanssa ja käydä lenkillä. Kaikki mun kaverit kyllä koirista tykkää ja hoitaa mun koiria mielellään, mutta suurimmat pulinat koirista säästän koirallisille :D

Harmittaa kun enää ei ehdi kavereita kauheasti näkemään, ainakaan jos vertaa peruskouluaikoihin kun niitä näki joka päivä.. Kaverit ei enää asu NIIN lähellä, pienen bussimatkan päässä kylläkin. On pitkiä koulupäiviä, koulu tehtäviä, töitä, harrastuksia ym. Kyllä sitä kerran viikkoon yritetään ehtiä näkemään, ainakin niitä läheisimpiä ystäviä.

28.12.2009 13.04
022437786_r
Viestejä: 3637
Jotenkin outo tunne nyt, kun tietää että se on varmaa. Yksi parhaimmista ystävistäni, olemme tunteneet hyvin yli 10 vuotta, hän on sellainen jolle voin kertoa kaiken, hän ei levitä sitä eteenpäin ja ymmärtää.
Nyt hän sitten muuttaa kesän alkaessa KANADAAN. Välimatkaa tulee siis monia tuhansia kilometrejä. Itse olen tiennyt tästä mahdollisuudesta jo liki pari vuotta, mutta nyt se on sitten jo varmaa.
Tuntuu ontolta kun ajattelee, että ensi vuonna hän ei enään olekkaan tuolla koulussa. Onneksi nykyään yhteydenpito kauas on helpottunut. Varmasti tulen pitämään häneen yhteyttä, mutta en kuitenkaan tiedä sitten milloin näen hänet seuraavan kerran.

Olen päättänyt nyt, että annan muistoksi hänelle esimerkiksi Ifolorilta tilatun sellaisen kuvakirjan, missä on kuvia ja tekstejä. Vielä en tiedä mitä siihen tarkalleen laitan, mutta ainakin kirjoitan niistä mukavista hetkistä mitkä ovat erityisesti jääneet mieleen. Ainakin viime kesäisestä Turkin matkastamme ja niin edespäin.

Sinällään asiaa helpottaa se, että tiedän että parin vuoden päästä jokainen ystävistäni menee eri paikkaan opiskelemaan. Ystäväni on syntynyt täällä ja sanoo haluavansa vielä muuttaa tänne joskus takaisin. No, sen näkee sitten.
28.12.2009 15.54
000110599_r
Viestejä: 2155

Hitosti kavereita, vielä enemmän tuttuja/puolituttuja ja sekä parit ystävät.

Olen ollut monessa eri koulussa, jota kautta on kaveripiiri suurentunut mukavasti. Ylä-asteella tapasin yhden parhaista kavereistani. Tarhaiässä toisen. Toinen on katsonut koko ajan muutostani ihmisenä, ja auttaa minua joka asiassa. Vaikka emme näekkään kovin usein, mutta joka tapauksessa hän on minulle tärkeä. Hänellä on todella hieno suodatin :) On kaikea tullut tehtyä, ja aina kun on vaikeaa, hän osaa sanoa ne oikeat sanat. En tiedä, olisinko tässä jos en olisi koskaan häntä tavannut.

tämä toinen, jota näen enemmän on myös iso pala elämääni, vaikka ollaanki tunnettu about vuosi. Vaikka kuinka olisin v'ttumainen tai mitä ikinä teenkään, hän keksii aina jotain. Lisäksi hän auttaa minua ihmisten ilmoille ja tutustumaan toisenlaisiin tyyppeisihin. Lisäksi tyyppi on kouluttanut minusta sen miksi olen muuttunut. Tuntuu että olen hänelle velkaakin aivan liian paljon.

Kavereille voin kertoa kun ankarasti jokin asia painaa, ja sekin on aika ääri tapaus. Pahemmin kavereille kerron mitään elämästäni. Olen onnistunut tuhoamaan kaverisuhteita puolivahingossa.

Nettikaverit ovat hyviä tyyppejä :D

Ja ystävät ovat yhdessa asiassa todella merkittäviä:
Eskapistinä en välill' kestä nykyajan painetta ja stressiä, ja pyrin jollain lailla pakenemaan tästä todellisuudesta. Pari kertaa on ollut ääritapausta... Tälläinen persoona tarvitsee tyyppejä ympärille, jotka puhuvat asian oikean laidan. Kiitokset siis ystäville, että pysyn järjissäni!

28.12.2009 16.08
022471599_r
Viestejä: 1109
Lahti

Mulla on enimmäkseen näitä tuttuja ja kavereita, sellasia mille voi kyllä soittaa jos tahtoo kevyttä seuraa, ilman mitään vakavia keskusteluja.

Ystäviä on pari. Siis sellasia joille voi soittaa, jos tuntuu että maailma kaatuu niskaan. Yksi on sellainen, jonka kanssa oltiin parhaita kavereita, mutta liikuttiin sitten eri suuntiin. Minä koiramaailmaan, se juhlimaan. Pari vuotta soitellaan silloin tällöin, mutta edelleen sille voi puhua kaikesta.
Toinen asustelee parinsadan kilometrin päässä, mutta jonka kanssa soitellaan joka päivä. Nähdään pari kolme kertaa vuodessa (enimmäkseen näyttelyissä) mutta silti sille voi kertoa ihan kaiken.

Toiveissa olis kuitenkin löytää sellainen järkevä sakemanni-ihminen treenikaveriks ym.

Ethän tue pentutehtailua?
28.12.2009 16.44
020172777_r
Viestejä: 234
Kuopio
PAri kultaista ystävää ja sitten näitä "kavereita". Nii-in, en tiedä, mihin asteeseen luokittelisin heidät, tottakai viihdyn koulussa heidän kanssaan, mutta siihen se sitten jääkin. Jos sanon jotain, joka on heidän mielestään todella noloa, sitten dissataan ja kunnolla. Onneksi olen jo oppinut sen, että minut ei todellakaan tarvitse tanssia heidän (kaksi ihmistä) pillinsä mukaan. Nykyään vähät välitän, mitä he ovat mieltä minusta. Onneksi on sitten ne pari kaksi kunnon ystävää, jotka eivät oikeasti jätä minua, muutten tästäkin tyttösestä tulisi todella epäsosiaalinen friikki, luulisin.
28.12.2009 16.47
000039615_r
Viestejä: 7022
Kaikki ihmiset joita ympärillä pyörii on kavereita, hyviä ystäviäkin olisi tarjolla mutta ystäviä ei ole joille kertoisin kaiken ihan vaan siks etten osaa luottaa kehenkää sata prosenttisesti. Luottamus on pari kertaa petetty niin pahasti etten enää anna ittenu pitää itelläni ystäviä.
28.12.2009 16.53
022636327_r
Viestejä: 401
Kaarina
Öö no. Mulon niinku viis kaverii kenel voin kertoo kaiken (siis ystävii) niinku neljä niist netin kaut ja öö toine ylä-asteel tavannu. Niil mä voin kertoo tosiaa mitä ikinä haluun ja sillee.
28.12.2009 17.00

Mul on jonkun verran "kavereita" joita jaksan sillon tällön ja jotka menee paremman puutteessa seurana ja joita käytänkin jonkun verran hyväksi (:D). Sitten näitä nettikavereita on sitten montamonta, toisin pidän enemmän yhteyttä joidenkin kanssa se on jäänyt.

Mulla on sitten myös ÄLY HYVIÄ ystäviä pari ja yks PARAS. :3 Tai emmä enää tiedä tästä onko kaks vai yks parasta kun toista nään niin vähän ja yhteyttä ei oikein voida pitää kunnolla. Ja toinen paras on irl-kavereista ainoa ketä jaksan mutta asuu ikävä kyllä kaukana meistä, ei se kyllä pahemmin ystävyyttä estä, paitsi kun ei pääse näkemään ja näin. :<

Mutta tyytyväinen olen tilanteeseen ja en enempää voisi toivoa. Ihme että kukaan mua jaksaa.

 

// ainiin siis nettikaverit on kaikki petsiestä, kiva paikka sinänsä.

Muokattu viimeksi: 28.12.09 17.01
28.12.2009 17.11
020172777_r
Viestejä: 234
Kuopio

lisäys vielä tuohon omaan postaukseeni, nämä pari kaksi älyttömän hyvää ystävääni on siis koiraharrastuksien, petsien kautta tempaistu maktaan, ja vaikka yhteistä aikaa on nyt ollut vajaa vuosi, niin se oli joten uskomatonta, miten nyt tuntuu jo, että ilan heitä ei mitenkään pärjää.

Sitten on se henkilö, jonka olen tuntenut esikoulusta asti, ja se onkin sitten vähän mutkikkaampi asia, koska tuntuu välillä, että ei tule mitään. En sanoisi,k että suoranaisia riitoja olisi, mutta pientä kitkaa koko ajan, jota hän siis ei taida huomata, muta minulla tulee se koko ajan esille. Tuntuu, että hän ei hyväksy asioita, mistä minä pidän, ei hän sitä sano minulle suoraan, mutta minä osaan lukea ihmisiä. Jotenkin,jotenkin minulle tulee hänen seurassaan varautunut olo, enkä tiedä mitä tekisin. Kestettävä

28.12.2009 17.21
021832564_r
Viestejä: 282
Kuhmo

Mulle ystävät on tosi tärkeitä. Mä kuulun 5 hengen ystäväporukkaan, jossa me ollaan oikeesti todella hyviä ystäviä <3 Niille voi kertoo kaiken ja ne kertoo kaiken, sillä mä luotan niihin ja ne muhun. mä oon onnekas, ku mulla on niin hyviä ystäviä =)

Onhan mulla sitte monia kavereitakin koulussa joiden kanssa aika kuluu, mutta eivät siltikään tunnu ystäviltä.

Täällä petsiessä oon sit tutustunu muutamiin hyviin tyyppeihin ja oon parin kanssa ihan uskaltaisinko sanoa ystäviä. Luotetaan toisiimme ja niin päin pois. Onneksi tänne petsieen eksyin, sillä muutenhan en olisi näihin tutustunutkaan. Mutta hyvä näin ^^

Muokattu viimeksi: 28.12.09 17.23
28.12.2009 17.27

Kavereita mulla on kai jonkun verran, ystäviä on yksi. Sekin lapsuudenkaveri, n.10v oltu kavereina. Nykysin ei tosin olla yhtä paljon tekemisissä kun sillä on lapsi ja mulla koirat...

Kavereita on tullut myös ihan koirapiireistä paljonkin.

Ainoat joille voin kertoa ihan mitä vaan on mun tärkeimmät ystävät eli perhe eli... eläimet...

Ihmisiin en luota yhtään, joitakin asioita voin tolle lapsuudenkaverille kertoa mitä en muille, mutta...

28.12.2009 18.31

Mä jostain syystä oon oppinu ajattelemaan niin, että on vain ystäviä, muut eivät ole sitten mitään. En osaa luokitella minulle tärkeitä ihmisiä ystäviksi tai kavereiksi. Ensinnäkin on vain neljä ihmistä, joita voin kutsua muillakin nimillä kuin "tuttu". En silti ihmettelisi, josko joku pitäisi minua kaverinaan. Siis joku muu kuin joku noista neljästä. Itse taidan olla aika tarkka ystävistäni, enkä voisi sanoa puolta luokkaani kavereikseni. Minua on sanottu hyvin uskolliseksi ystävilleni, kai se pitää paikkaansa. Kaikki vähän vähemmän tärkeät ihmiset ovat minulle ilmaa, tai sitten en vaan uskalla kutsua heitä kavereiksi.

Mesekaverit osaan kyllä sitten luokitella. Minulla on muutama tärkeä juttelukaveri, mutta kasvotusten tapaamisen estää tietyt seikat.

Hyvä ystävä on minulle sellainen, jonka kanssa voi pitää hauskaa ja keskustella. Luotettavuus on myös tärkeää. Viihdyn parhaiten ihmisten kanssa, jotka eivät ota nokkiinsa pienistä, ja jotka eivät pelkää riehua ja nauraa. Saatan yhtenä päivään puolustaa hyvinkin kärkkäästi mielipiteitäni ja toisena nauraa taukoamatta kaikelle. Yleensä minulla on tarve tehdä koko ajan jotain, joten en viihdy liian rauhallisessa seurassa.
Niin ja mitään ryyppäämisiä en harrasta. En jaksa mitenkään kuunnella millaiset ihkuteinibileet taas ensi viikonloppuna on tulossa.

Hyvä ystävä/kaveri on mielestäni juuri sellainen, jonka itselleen kokee hyväksi.

28.12.2009 18.58
020167720_r
Viestejä: 1098
Uusikaupunki

Mulla on paljon hyvänpäivän tuttuja, kavereita ei juurikaan (ellei työkavereita lueta mukaan).

1 ystävä jolle uskoudun kertomaan ihan kaikki, me ollaan tunnettu reilu vuosi ja on kun oltais aina tunnettu :) Aivan mahtava ihminen ja todella luotettava sekä ihana persoona <3
Meillä molemmilla on hyvin samanlainen ajatus maailma ja elämä yleensäkin :)
Ihan uskomaton tuuri että olen sellaiseen ihmiseen saanut tutustua kun hän on <3
Aina tulee hyvä mieli kun saa puhua jollekin kaikki mitä päässä liikkuu, pelkäämättä sitä että mitähän se ajattelee :)

Petsien kautta olen myös saanut ystävän jolle voi puhua ihan kaikki asiat maan ja taivaan väliltä :)
Enää ei puutu kun tapaaminen, välimatka hieman hankaloittaa asiaa, mutta tapaamista on suunniteltu. Puhelimessa jutusteltu useita tunteja (yhteensä).
Ollaan myös hyvin paljon samanlaisia ja samoja ajatuksia molemmilla.
Voi kumpa asuttais vaan lähempänä toisiamme, niin vois tavata vaikka päivittäin ja puhua niitä näitä.. Hänen kanssaan kun juttelee ei ajantajua edes ole :D

¨Fakta on vain jähmeä mielipide¨
28.12.2009 19.12
Outoa kyllä, mutta käytän sanaa "ystävä" kun puhun läheisimmistäni ja tärkeimmistä ystävistäni kun taas kutsun kavereiksi muita enemmän ns. hyvän päivän tuttuja joiden kanssa vietän vain välillä aikaa jne. Ystäviä minulla ei ole montaa (3-4) mutta kavereita kyllä riittää. Tuli vaan nyt näin ystävät / kaverit keskustelussa mieleen :D
28.12.2009 19.20

Ystävät ovat ihanii :--------------------------))

Hyvä ystävä on kaikkea ihanaa ! En jaksa nyt tähän luetella kaikkea :-) Mutta ne taitaapi tulla tässä muiden jutuissa ilmi :----)

28.12.2009 19.22
020793912_r
Viestejä: 497
Pori
Lauri kirjoitti:

Ei ystäviä , ei kavereita, eläimet.

Tuntuu, ettei maailmassa ole yhtäkään ihmistä jotka ymmärtäis mua. Nettikään ei ole nyt paras paikka purkautua. Petsie on antanut mulle monia hyviä kavereita ja voihan olla , että niistäkin tulee enemmän kuin kavereita, tarkoitan sillä sitä , että niistä tulis kunnon ystäviä, jotka ymmärtää ja jaksaa kuunella, ja ehkäpä rauhoittaa tilanteen mukaan. :)

Jep,jep ;D
En oo hyvän näkönen..Mä oon pahan näkönen ja ylpeä siitä :)
28.12.2009 20.36
019261734_r
Viestejä: 53
Kouvola
P kirjoitti:

Se on kumma juttu, kun nykyään tuntuu siltä, että kaikki puhuisivat pahaa selän takana. Koen tämän tunteen miltein päivittäin. Onko teillä sama ongelma?

Tämä ainoa ystäväni on mukava muuten, mutta häntä ei vaan jaksa ikinä kiinnostaa minun asiani. Jos kerron hänelle jotain, tulee yleensä tyly ja lyhyt, mutta ytimekäs vastaus. Kai se vain sitten on niin, että hän on kyllästynyt, kun minulla on aina jokin "ongelma".

Mul on sama juttu. Et tuntuu et kaik puhuu must ain pahaa..

Ja se,et sun ystävä vastaa aina tylysti ei välttämättä johu siittä et se ois kyllästyny tai muuta. Munki miälest yks tyyppi jolle puhuin oli sellain,mut nyt oon huamaan,ettei se tarkota mitää pahaa. Se ei vaa osaa pidemmin ja "paremmin" selittää. En toki tunne sun ystävää,mut saattaa se noinki olla (=

28.12.2009 20.44

Neljä sellaista hyvää ystävää, ihania.
Yhden kanssa lähes päivittäin yhteydessä, kolme muuta näkee sinänsä valitettavan harvoin, mutta pidän silti heitä hyvinä ystävinä.

Sitten on paljon kavereita, koululta ja netistä ja kavereiden kavereitakin jne. xd

28.12.2009 22.07
Mä olen löytänyt mun parhaan kaverin netistä. Mulla on paljon enemmän nettikavereita kun sitte ihan oikeita ystäviä.
29.12.2009 00.25
friidu kirjoitti:
Mä olen löytänyt mun parhaan kaverin netistä. Mulla on paljon enemmän nettikavereita kun sitte ihan oikeita ystäviä.

sama täällä. Täällä asuvat pitävät selkään puukottamisesta.

29.12.2009 00.55
On kaverit/ystävät mulle tärkeitä.
Montaa mulla niitä ei ole ja välit meni yhteen todella hyvään ystävääni tässä vähä aikaa sitten. Meidä tiet vaan erkani. Hän halus enemmän hevostella,olla kotona ja lukee koulujuttuja,kun mua taas kiinnostaa kaikki ihan päinvastaiset jutut. Ehkä ainoo yhteinen juttu meil on/oli jalkapallo. En nyt tiedä aikooko hän nyt lopettaa jalkapallon. Johtuukohan se tästä meidän väleistä,muttei kai sen pitäis vaikuttaa kuitenkaan harrastuksiin?

No,ite taas tartten sellasta ystävää,joka oikeesti haluu olla mun kanssa,joka tukee mua,jota voin halata kun mullon vaikeeta (ja tietty toiste päin), jolle voin kertoa murheista ja iloista ja kaikesta !

Mulla on sellasia ystäviä joiden kanssa tulee joskus juteltua,mutten hengaile niiden kanssa vapaa-ajalla.
On mulla kaks hyvää ystävää,joiden kanssa olen nyt viettänyt aikaani aika paljon.

Olen ehkä vähä sellainen joka viihtyy myös ihan hyvin yksikseen. Mutta kyllä niitä ystäviä tarttee. Ei ainakaan tartte pitää kaikkee sisällä.

mutta lopulta kuitenkin tyrin kaikki ystäväsuhteeni.. Niin siinä on melkein aina käynyt :D
29.12.2009 01.12

Ongelmani on etten osaa puhua oikein ihmisille ennen kuin olen tutustunut paljonkin ja olen päälle vielä todella ujo, tästä johtuukin ettei mulla oli kuin yksi ystäväksi sanottava ja senkin kanssa netin kautta tutustunut.

Omalla paikkakunnalla ei ole kuin kavereita, hyvän päivän tuttuja, joille voi moikata kadulla ja puhua joskus jostakin. Ennen oli kaks kaveria täällä, mutta niiden jutuista kasvoin erilleen jo seittemännellä, ne oli pelihulluja ja mangafriikkijä ja mä taas ajauduin eläinten pariin. Kyllä niiden kanssa tuli oltua yläasteella, koska ei muitakaan ollut. Sitten on ollut erinäisiä kavereita netissäkin, mutta niidenkin kanssa on vain ajautunut erilleen. Yks ystäväkin oli netin kautta johon luotti ja näin, mutta valitettavasti senkin kanssa ajauduttiin erilleen, mutta sille nyt ei voi mitään valitettavasti et ihmiset muuttuu.

Nyt sitten on tuo ystävä, jonka kanssa ollaan melkein päivittäin tekemisissä, johon luotankin (vaikka yleensä vaikea luottaa ihmisiin) ja muuten. Kyseinen ihminen sais vaan asua lähempänä et näkis useammin. (:

Muokattu viimeksi: 29.12.09 01.16
29.12.2009 01.16
022248835_r
Viestejä: 1969
Nousiainen

kavereit on joo, jotka ei tosin tiedä must mitään : D

yks simmonen kaveriystävä, ei tiedä must mitään, mut vietän sen kans paljon aikaa ja näin.

yks ihan jättetärkee ystävä, voisin tehä mitävaa sen etee, toi ihminen meinaa mul elämää, tietää must tyyliin kaiken, arvostan ihan liikaa, ja välitän kans ihan liikaa. enkä oo ees tuntenu kauaa, ~5kk, mut tullu lyhyes ajas just ihan älytärkee. tosin tää aiheuttaa mul kans pahimmat ahistukset : D

ja toine ystävä on kans älytärkee, sen oon tuntenu jotai vuoden, vähä pääl, ja tää tietää kans must kaiken. tai ei iha kaikkee, melkee : D

jaaa sitte on kans toi yks vuohenussija ! tietää must kans aika paljo, ja näi, ihanii ihmisii kaikki <3 

diudiud. nii !

Muokattu viimeksi: 29.12.09 03.09
dogs obsess about you as much as you obsess about them
29.12.2009 19.48
021026667_r
Viestejä: 511

Mulla ei ole hirveää kaverihaaremia, muutama todella hyvää ystävää riittävät mainiost =)

Osa kavereista tietää suurimmanosan musta, pari taas ei niinkään paljon mutta toimeen tullaan todella hyvin ainakin suurimmaksi osaksi. (jälkimmäisiä edustavat enemmän koulukaverit)

30.12.2009 12.26
020172777_r
Viestejä: 234
Kuopio

Se on jotenkin hyvin ristiriitaista, kun kaikkialla sanotaan, että netissä pitää olla hyvin varovainen ja ei saa kertoa mitään yhteystietoja. Se asia riitelee petsien kanssa. Koska monen suusta kuuluu se, että poetsiestä löytynyt ystävie ym ym. Vaikka tämä nyt ei liity niiin hirveästi aiheeseen, niin tuli mieleen vaan, koska sitö kaikkialla sanotaan, että pitää olla todella varovainen netissä ja muuta, ja sitten kun saavutaan petsieeen niin tääälläpaljastetaan syvimmätkin salaisuudet. Ja tämä asia koskee myös minua:D

30.12.2009 23.39
021159315_r
Viestejä: 862
Oulu

Kyllä on pari tosi tosi hyvää kaveria. Siis niiden kanssa olen joka päivä tekemisissä. Sitten parasta ystävää ei ole. Pienenä oli, mutta hän muutti pois ja sitten yhteydenpito katkesi. Sitten on ollut toinenkin, mutta vaihdoin koulua ja sitten se vain jäi.

Olisihan se kiva, että olisi semmoinen 'bestis' mutta toisaalta mun on niin hankala avautua, tai kertoa omista asioistani kellekkään niin mitäpä sitten.

niin ja petsien kautta oon saanu hyviä kavereita.

Muokattu viimeksi: 07.09.10 19.06
<img src="http://i30.tinypic.com/13zbss7.jpg">
31.12.2009 18.51
020004074_r
Viestejä: 1052
Isokyrö
Koulus on kavereita, joita nään joskus vapaa-ajalla.
Oikeesti on ihan hemmetin vaikee löytää sellasta ihmistä, mihin uskaltaa luottaa ja joka välittää myös, onkohan sellanen ees mahollista?
Netissä on mun mielestä jotenki helpompi puhua ongelmista ja muutenki kuin kasvotusten.

niin ja olishan kiva jos ois todellinen ystävä.
Turha pelätä laukausta sillä yksinäisyys saman reiän nakertaa.
31.12.2009 18.53
020004074_r
Viestejä: 1052
Isokyrö
Mökö kirjoitti:

Oon tuntenu mun parhaan kaverin 15 vuotta, paljon on kyllä koettu ! Ja varmasti vielä paljon edessä (: Nautin parhaan kaverini seurasta koska teemme paljon aivan normaaleja asioita, viemme koiria ulos, käymme kaupassa, tuijotamme töllöä, käydään ulkona. Toki sekin on toisinaan tylsää, mutta mielummin näin kuin että aina pitäisi hiihtää jossain. Pystyn olemaan kaverini seurassa [b]täysin[/b] oma itseni.

Lisäksi mulla on pari hyvää kaveria, joita nään harvemmin (yksi asuu 600km päässä). Ei heitäkään paljoa ole, max5.


Äh, oo onnelline ku sullon noin hyvä kaveri. Riittäispä niitä vaa kaikille.
Turha pelätä laukausta sillä yksinäisyys saman reiän nakertaa.
31.12.2009 19.07

Koulussa minulla on paljon ystäviä, ja oleskelen vähän väliä kaikkien kanssa. Yleensä kuitenkin liikun kahden hyvän kaverini kanssa. Vapaa-ajalla en oikein ole keneenkään kanssa, on niin paljon muuta tekemistä. Harrastuksesta on muutama todella hyvä kaveri, mutta nähdään ikäväkyllä vain harrastukissa. Ja yksi hyvä kaveri asuu aika kaukana, mutta nähdään usein. Ja sitten välillä törmää kavereiden kautta heidän kavereihin joiden kanssa sitten puhuu kaikesta maan ja taivaan välillä, ja sitten hupsankeikkaa tapaamisen jälkeen ei enään ikinä nähdä. Ja täällä petsiessä on tutustunut muutamaan mukavaan tyyppiin, harmi vain että olen aika ujo, niin en ole saanut turpaani sen ihmeemmin avattua. Jospa sitten ens vuonna koittaisin tsempata, ja päästä pois tästä ujoudesta joka aina iskee niillä ensimmäisillä kerroilla kun tapaan uusia ihmisiä ilman sitä tuttua seuraa siinä ympärillä :D

02.01.2010 20.47

Mulla on paljon kavereita. Osa niistä on poikia, vaikka ite oon tyttö. Mua ärsyttää se kun mun paras kaveri on poika, joka on mulle tosi läheinen. Osaa lukea mun kasvoista että oonko surullinen vai ilonen vaikken olis sanonu mitään, samallainen huumorin taju kun mulla, luotan häneen 100% yms. Kaikin puolin täydellinen kaveri. Toiset meiän luokkalaiset taas luulee koko ajan että mun ja mun kaverin välillä on jotain enemmän ku kaveruutta siks että mä oon tyttö ja se poika.

Miten saisin muut uskomaan että ollaan vaan hyviä kavereita eikä mitään enempää?

Kommentointi on sallittu vain sisäänkirjautuneille henkilöille

Logo-labyrintti