Koirille huutaminen - Sivu 15 (Koirat > Koirien koulutus)

25.02.2011 19.46
020612341_r
Viestejä: 127
Järvenpää

Todennäköisesti olenkin tänne jo aikaisemminkin kirjoittanut.

Itse käytän oman koirani kanssa vahvasti suullista käskyttämistä ja kehoitusten ja neuvojen antamista. Se on minulle, että koiralle luontevaa. Itse pidän myös erityisen tärkeänä, että koiralla on selvät rajat ja niitä ylittäessään koira tietää tekevänsä väärin. Jos se tekee väärin, riittää usein pieni murahdus tai kevyt ei-sana. On myös päiviä kun koiralta lähtee korvat, sitten on vain huudettava koska se hiljainen "ei" tai murahdus ei kantaudu koiran korviin.
Oma koira sietää huomauttamista ja kovempaa äänenkäyttöä. Treenikaverinikin kerran "kehui" että kuinka hienoa olisi omistaa yhtä paljon huomautusta kestävä koira, kuin mitä Wili on. Kaverilla itsellään on erittäin pehmeä ja signaaliherkkä koira. Kyseistä asiaa voidaan käsitellä kahdesta näkökulmasta pehmeän koiran kanssa;

1. On hienoa, että ei tarvitse sanoa kuin EI niin koira on kuulolla ja pyytelee vuolaasti anteeksi. Omaa ääntä ei tarvitse ikinä korottaa voimakkaasti, sillä pienimmätkin äänenvoimakkuuden vaihtelut kertovat koiralle, että missä mennään.

2. Jos ohjaaja on äkkipikainen ja voimakkaasti asioihin reagoiva niin suhde koiraan kärsii. Kovempi EI tai karjaisu saattaa tulla vain sekunin sadasosan ajattelemattomasta virheestä. Pehmeälle koiralle karjumista on vaikea hyvittää.

 

esimerkkinä meidän (kovemman koiran) tilanteesta.
Kadulla tulee vastaan toinen koiranulkoiluttaja. Wili tietää tasantarkkaan, että toisille koirille ei huudeta, ei edes murahdeta vaan matkaa jatketaan suoraan ilman, että toista edes tuijotetaan. Jos kuitenkin huomaan, että Wili jännittyy toisen koiran nähdessään, murahdan kevyesti ja sanon ei. Yleensä jännittyneisyys laukeaa ja koira kulkee nätisti ohi. On myös kertoja kun murahdus ei mene kuuleviin korviin. Yleensä siinä vaiheessa kun koira kiskaisee toista koiraa vastaan karjun mitä milloinkin. Yleensä sieltä tulee kirosanoja tai sitten yksinkertaisesti kerron koiralle viimeisen kerran, että nyt on aika lopettaa. Viimeistään silloin kuunnellaan. Joskus Wili saattaa mulkaista paheksuvasti ikäänkuin "kostan kun kykenen" -ilmeellä, mutta hetken päästä koira on jo ihan normifiiliksissä.
Meillä tämä menetelmä toimii ja koira ei ota karjaisua itseensä. Olen saanut ulkopuolisilta kommenttia karjumisesta/huutamisesta. Okei onhan se karua, mutta mielummin haluavat karjuvan koiranomistajan kuin ärtyneen russelin oman fifinsä perseeseen.
Kirosanojakin tulee käytettyä liian usein, mutta ei se koira tiedä mikä on perkele tai helvetti, joten kai se on ihan sama huutaako sitä vihaisena huvipuistoa vai saatanaa?

 

Muokattu viimeksi: 25.02.11 19.48
26.02.2011 18.25
020844723_r
Viestejä: 41
Carlisle
Meillä ei juurikaan koiralle huudeta. Jos koira tekee väärin, niin sille sanotaan matalalla äänellä "ei". Koira pääasiassa tottelee sitä, mutta jos pahanteko jatkuu kun sitä eitä on muutaman kerran toistettu, niin mulla melkein väkisinkin ääni jo nousee. Meikäläinen nyt lipsuu muutenkin huutamisen puolelle niin herkäsi kun mulla on normaalisti tosi hiljanen ääni, ni oon tottunu että saan huutaa joka paikassa et muut kuulis mitä sanon. Sitten tietysti nämä itsestäänselvät tilanteet joissa huudan automaattisesti, kuten koiran kutsuminen ulkona (tai miksei sisälläkin) kun se on kaukana ja huutaminen pois jaloista imurin äänen yli siivotessa.
28.02.2011 10.04
021061307_r
Viestejä: 28
Tyrnävä
Feidi kirjoitti:
Eero kirjoitti:

Eräissä mätsäreissä kun olin, jäi mulla kahdesti oikee kunnolla monttu auki, että mitääh, moneen junaan meitä näköjään mahtuu..


1. Tytöllä oli koira, novascotiannoutaja, joka olis halunnu mennä nuuskii toista koiraa, tää tyttö nykäs hihnaa ja karjas jotai, se koira ei kuunnellu vaan nykäs uusiks sinne toista koiraan päi, tää tyttö sit otti sitä koiraa niskast kii, ja lätkäs sen kylki edellä maaha, että kuulu sellanen rohahdus, varmaan keuhkoista, samalla se karjas sille taas jotai kovaa ääneen :( ja koira ymmärsi (?)
2. Joku tyttö anto koiralleen nakinpalasen, tää koira nykäs hihnassa ja sil meni se nakinpalanen väärään kurkkuun ja se yskäs. Sit siihe maahan tuli sekä sen koiran limaa, että se nakinpalanen. Tää tyttö alko raivoo täysii sille et 'hyi vtu mitä sä teet rakki, hyi mä häpeen sua, hyihyihyi, mä myyn sut ekalle, joka tulee vastaan ni viidelkympil, hyi oot oikeesti niin kuvottava!' :O ja mä sensuroin tosta noi kirosanat pois, oikeesti se kiros siin paljo enemmä..

Ykköskohtaan: Joillekin koirille pitää oikeasti huutaa, että ne tajuaa mitä tarkoitat. Jotkut vain ovat kovapäisempiä kkuin toiset. Itsekin lenkillä otan välillä niskasta kiinni ja karjaisen jos menee hermot kun ei voi kuunnella.

Itse taas olen pannut merkille, että liian usein sellaista koiraa kuvaillaan "kovapäiseksi" joka on vain opetettu tottelemaan pelkkää karjumista. Ei koira luonnostaan tajua että huutaminen on vakavampi käsky kuin puheäänellä sanottu.. vaan monet vain opettavat koiralle sen, että puheääntä totellaan jos huvittaa ja huutamista taas kun on pakko. Kuinka yksinkertaista.

Vrt.hyvin koulutettuja koiria pidetään usein helppoina. Ei sekään ihan niin mene.

Ja toi esimerkin tyttö tollerinsa kanssa: Hävettää niiden puolesta jotka jystävät koiriaan maahan kun niitä ei ole opetettu tottelemaan pelkkää käskyä :( Parantaa varmasti koiran ja omistajan suhdetta ja joo, varmasti koira tajuaa että maassa ryvettäminen ja huutaminen tarkoittaa "paikka/hiljaa/tule".. EPÄILEN.

28.02.2011 10.37
Riesa kirjoitti:

Itse taas olen pannut merkille, että liian usein sellaista koiraa kuvaillaan "kovapäiseksi" joka on vain opetettu tottelemaan pelkkää karjumista. Ei koira luonnostaan tajua että huutaminen on vakavampi käsky kuin puheäänellä sanottu.. vaan monet vain opettavat koiralle sen, että puheääntä totellaan jos huvittaa ja huutamista taas kun on pakko. Kuinka yksinkertaista.

Samma här. Lisäksi ajava koira on sitä "kovempi" mitä huonommin se tottelee isäntäänsä. Itse olen vähän sillä kannalla, että koirastaan voi jokainen saada niin "kovapäisen" kuin itse tekee.

Muokattu viimeksi: 28.02.11 10.39
http://www.pojjat.arkku.net
28.02.2011 17.48
000104479_r
Viestejä: 3357
Ami kirjoitti:
Riesa kirjoitti:

Samma här. Lisäksi ajava koira on sitä "kovempi" mitä huonommin se tottelee isäntäänsä. Itse olen vähän sillä kannalla, että koirastaan voi jokainen saada niin "kovapäisen" kuin itse tekee.

Näin minustakin. Jos koiralle aina huutaa kun sanoo jotakin, niin ei se enää nätisti pyytämällä teekkään. Itse ensin sanon aina nätisti.

28.02.2011 18.24
022352175_r
Viestejä: 2897
Lahti

Periaatteessa minun ei tartte huutaa koiralleni, tiukka Ei ja painopiste oikealla kohdalla yleensä riittää tilanteessa kuin tilanteessa. Poikkeus on sitten siinävaiheessa jos koira pääsee yllättäen aiheuttamaan itselleni jonkinlaista vahinkoa, silloin saattaa sananen kuin sananenkin päästä vahingossa kovemmalla voluumilla.

Naapurustossa on muutama koiranomistaja, joka huutaa koirilleen lähes jokaisella lenkillään. Tietää aina kaukaa, ketkä on liikenteessä kun huuto kaikuu pitkin metsää :D pahinta on, jos he tulevat koirineen vastaan. Silloin on huuto, remmillä lyöminen ja riuhtominen aikamoista, melkeen itseänikin hävettää. Varsinkin kun omani ei päästä pihaustakaan ilman lupaa, eikä yleensä silloinkaan.

No joo, eihän se omien koulutusmetodieni mukaista tosiaankaan ole, mutta jokainenhan päättää kuinka koiraansa kohtelee. Miun mielestä maltti olisi pidettävä itsellä joka tilanteessa, ettei ainakaan pääsisi heikentämään suhdettaan koiraan.

You cannot kill what already has no life | 311006 ♥
01.03.2011 21.22
Joudun ikävä kyll huuta välillä omille koirille, mutta johtuu osittain siitäku ovat alaskanhuskyja ja lenkillä ku menee vauhti vaihde päälle niin eivä kuule mitään Huudot on kyll sitt perusvaljakko huutoja eli jos tulee joku toinen koira vastaan niin ohi ja sitä joutuu välillä huuta monesti ennekuin uskovat ja sitt tietenki suunnat eli oikee vasen ja sitt seis. Vasen on kanssa sellainen et saa välillä korottaa ääntä ennenkuin ymmärtävät kääntyä sinne
09.03.2011 12.16
020842523_r
Viestejä: 235
Kouvola
Argo kirjoitti:
Itse kyllä karjaisen koirilleni jos ne tekevät jotain tyhmää, eivät tule luokse tms. En näe sitä moraalittomana eläimen henkisenä pahoinpitelynä (;D), vaan totta kai koiralle saa karjaista jos on siihen aihetta. Ei meidän koiria ainakaan kouluteta hiljaisella "ei rakas pieni fifi tule nyt tänne, tule tule rakas kultapuppeli", vaan tiukalla johdonmukaisuudella. Omat rakkimukset olisivat kyllä aivan mahdottomia, jos heille ei välillä antaisi pientä kurinpalautusta. ;) En toki tarkoita, että koiraa tulisi kouluttaa negatiivisella tavalla - totta kai positiivista palautetta tulee koiralle antaa, mutta karjaisut / kurinpalautukset tms kuuluvat myös siihen koulutukseen, ei meidän koirat ainakaan muuten oppisi että mikä on kiellettyä ja mikä ei.

Oon aivan samaa mieltä. Mua suorastaan raivostuttaa kun tuolla on piipittäviä ihmisiä joilla on hieman kovapäisempää rotua oleva koira ja kun koira käy rähisemään/toisen kimppuun kuuluu vain kimeää "ei, fifi, älä nyt viitsi, voih, noh, lopetahan nyt!".

Eikä muuten auta tippaakaan kun toinen piipittää epävarmana koiralleen, musta se lähinnä kannustaa koiraa toimimaan oman päänsä mukaan kun omistajalla ei ole narut hallussa. Tietenkin on koiria, jotka ovat luonnostaan todella kilttejä ja kuuliaisia, joille ei tarvitse ääntään korottaa kunhan on edes hieman johdonmukainen. Mutta valitettavasti olen enemmän nähnyt näitä epävarmoja piippaavia ihmisiä ja ihmettelen aina miksi ihmeessä he ovat koiran ottaneet, tai lähinnä miksi he pitävät tottelemattomia kullannuppujaan vapaalla jalalla. o_O

Remember, it's me who's always on your side
09.03.2011 16.39
Tänään meni kyllä hermot ja tuli huudettua ihan kunnolla hulinalle :D onneks on niin kova luonne tällä, ettei se mitenkään arastellut, mutta tottelemaan alkoi kyllä :D
10.03.2011 20.43
020855071_r
Viestejä: 413
Pihtipudas
kun meillä oli koira tosiaan tuli huudettua kun koira oli aika poika jyrsimään ja syömään kaiken mitä pöydältä sai.. nyt jälkeen päin on viisastunut esim. siitä miksi koira niitä ehkä jyrsi ja söi lisäksi sillon koiran koulutus ei ollu iha hanskassa.. mutta tosiaan ääntä on käytetty.. :D
14.03.2011 16.01
021460941_r
Viestejä: 1
Vihti

thumbnailMulla on lenkillä monesti kans meinannu palaa käämit,ku ei koira ole kuulevinaan.Räksyttäminen on Kerillä isoin ongelma,kun joku vieras koira menee ohi ,räksyttää,vetää ja hyppii! haukkumiseen meillä on keino,tsumautetaan pullosta- vattä kuonolle niin kyllä se aina vähäks aikaa lakkaa! Kannattaa koittaa jos on ongelma! Osaako joku sanoa mikä on keino siihen kun kävelään lenkillä ja Keri hyppii ja räksyttää ja on kauheen villi kun mennään jonkun koiran ohi ,eikä sitten voi mennä haistelee ku toinen pelkää??????

15.03.2011 13.49
022375543_r
Viestejä: 465
Hämeenlinna

Keri // Se alkaa ihan siitä että saat koiran huomion ittees...sun pitää itse huomata kaikki koirat ennen Keriä ja et saa näyttää sille kehonkielelläs(esimerkiksi kiristämällä hihnaa tai jäykistymällä) että nyt tulee taas koira ja nyt se taas alkaa hyppiin.

Eli alat lenkeillä harjoitteleen sitä että otat sen vaikka suoraan etees istumaan ja palkkaat sitä niin kauan kun toinen koira menee ohi. Pidät vaikka jotain nakkia kuonossa koko ajan. Ja sitten kauheesti kehuja ja lenkki jatkuu. Ajan kanssa voit sitten ihan liikkeessä vaatia Keriä kattomaan suhun ja syöttää sille namia kun toinen menee ohi. Lopputuloksen pitäisi olla aikalailla sitä luokkaa ettei koira enää väliä vastaantulevista. Eli sun pitää olla askel edellä koiraa ;)

15.03.2011 19.10

Wili puhui sellaista asiaa mitä olisi todennäkösesti tullut huonommin muotoiltuna mun näppäimistöltäni jossei joku olis ehtinyt sitä jo aiemmin sanoa.

Minä ärjäisen koiralle jos tarvetta on. Turhanpäiten en huuda, mutta on hetkiä jolloin koiralta hukkuu korvat täysin ja silloin ei paljon käsimerkit tai kielen naksautukset auta vaikka normaalitilanteessa niitä käytänkin, ei vaikka naksuttelisin kuin äkäinen orava tai huitoisin kuin merihädässä.

Hyvin, hyvin harvoin tarttee oikeasti huutamalla huutaa, yleensä riittää pelkkä ärähdys tai tarvittaessa riittävällä volyymillä aloitettu kirosana, jota sitäkään ei tartte välttämäti loppuun asti lausua. Teho on taattu ainakin täälläpäin, kun lause alkaa riittävän painokkaasti ja loppuu hampaita kiristellen matalalla äänellä.

Toki on tilanteita joissa on oikeasti avattava keuhkoja sen minkä saa. Mm. kissan perään lähtö tai muu äkkinäinen idiotismi/säntäily/urpoilu aiheuttaa sellaisen koko kylän metsissä raikuvan "JA NYT PRRRRRKELE HURTTA TUO LOPPU JA SASSIIN" - mutta niin se loppuukin. :-) Huomattavasti mielummin korotan koiralle ääntäni kuin kuritan fyysisesti. Selättämään olen joutunut koiran murkkuvaiheessa pariin kertaan, mutta mitään säännöllisen epäsäännöllisiä tukkapöllyjä ei ole tarvittu eikä tarvita.

26.03.2011 22.45
Kaikilla meillä on päiviä jolloin koiralle tulee vähän räyhättyä. Tottakai ensin tulisi kieltää koiraa normaalisti eikä alkaa heti huutamaan naama punaisena. Nellille on niin vaikea huutaa, mutta onhan sitäkin tullut, kun on huono päivä ja sitten koirakin vielä alkaa temppuilla. Olen nähnyt koiria joille mikään kielto ei näytä tehoavan, ne eivät häpeä vaikka ovat tehneet väärin. Itseäni ihmetyttää koirat, jotka eivät välitä omistajien vihasta ja ala katsomaan ''anteeks, ollaanko jo kavereita?'' - ilmeellä. Nellillä tule heti tälläinen ja alkaa varovainen käsien nuoleminen. Se on todella söpöä ja pakkohan sille on antaa anteeksi.
'' Universumi ei pelaa reilua peliä, mutta on sillä hitonmoinen huumorintaju. '' - Carrie Bradshaw
27.03.2011 09.53
Nyt kun toi rasavilli pentu on tullut talouteen, niin kyllä välillä meinaa hermot pettää lenkillä ja oikein kunnolla. Kerran sitte oli lenkillä ja pentu heittäyty oikeen rasittavaks. SItte oli pakko ärähtää sille, mutta samalla tulikin liukas kohta eteen ja meinasin liukastua, samalla vahingossa vetäsin Bellaa taakse päin kun olin sille ärähtämässä ja koira tuli voltti tekniikalla taakse päin ja ulahti samalla. näytti siis siltä kun laiminlöisin koiraa. No ei siinä mitään mutta siinä meni sitten ilmeisesti joku koiraharrastaja ohi just sillä hetkellä, ja katto kyllä niin pitkään. (tiesin sen olevan koiraharrastaja, koska sillä oli sellanen liivi päällä. ;)) Luuli varmaan että aina kohtelen bellaa sillä tavalla. :/
27.03.2011 17.36
022537671_r
Viestejä: 420
Rovaniemi
Tiuku kirjoitti:
Ninja kirjoitti:

On aika inhimillistä, että joskus menee hermo siihen omaan koiraan. Aina ei voi jaksaa eikä sietää ja jos se vaan jää niihin hurjiin sanoihin, niin parempi sekin kuin fyysinen kurmuttaminen.

Kyllä minäkin olen ärräpäitä Ninjalle pariin otteeseen sanonut, mutta se on kyllä ollut tilanteissa joissa koira on ollut tekemässä jotain kiellettyä --> esim. varastamassa pöydältä. Sitten tulee Prrrrkeletä ja Jumalautaa niin että raikuu.

Joskus on hermo kireällä, eikä koiran tarvitse tehdä paljoa kun tulee huudettua. En pidä sitä mitenkään maailmaa mullistavana, enkä todellakaan mene lupaamaan etten joskus räjähtäisi Ninjalle.
Eipä se tietenkään mukavaa ole, mutta koiria kohtaan tapahtuu kauheampiakin vääryyksiä.

Sama juttu ^^

Komps.

29.03.2011 15.49
021777517_r
Viestejä: 5203
Himanka

Meillä joskus kun koira ei tottele luoksetuloa tai tekee muuta kiellettyä, eikä muutamasta käskystä lopeta, tulee välillä huudettua Tahiti perkele(ntti), niin kyllä tapahtuu.Mielummin korotan ääntäni, mitä alan kurittamaan fyysisesti.

 Nipsu mölisee aina ja jos ei tottele normaalisti, tulee korotettua ääntä ja käytettyä suihkepulloa, joka tosin ei auta ollenkaan. Jos mitään ei tapahtu, tulee napattua niskasta kiinni, käännettyä koira nätisti kyljelleen/selälleen ja pidettyä kädellä nokka tukossa. Jos tuokaan ei auta, joutuu koira omaan mökkiinsä ylös rauhoittumaan.

Muokattu viimeksi: 17.04.11 13.34
"And all the best women are married. All the handsome men are gay." -Robbie Williams
29.03.2011 16.33
Kyllä tulee joskus ärräpäitä heiteltyä koiralle. Mutta sitten hengitän syvään ja lasken kolmensataan ja yritän uudestaan pienemmällä volyymilla. Varsinkin silloin kun naistenvaivat yllättää ja mieliala vaihtelee itkuisesta kiukkuun. Sehän ei taas ole koiran vika.
30.03.2011 15.58
021191485_r
Viestejä: 34
Turku
Riesa kirjoitti:

Itse taas olen pannut merkille, että liian usein sellaista koiraa kuvaillaan "kovapäiseksi" joka on vain opetettu tottelemaan pelkkää karjumista. Ei koira luonnostaan tajua että huutaminen on vakavampi käsky kuin puheäänellä sanottu.. vaan monet vain opettavat koiralle sen, että puheääntä totellaan jos huvittaa ja huutamista taas kun on pakko. Kuinka yksinkertaista.

Näin juuri.

Meillä herralla välillä niin korvat kateissa ettei siinä auta ku kovaa möykyäminen. Johtuu Peten puoliks omistavasta äijästä jonka "koulutukses" toi ehti oleen kolme ekaa vuottansa ennen ku tuli meille.
30.03.2011 20.18

En tiedä, olenko jo vastannut tänne, mutta laitetaan kuitenkin.

Itse en millään tavalla "kouluta" koiraa karjumalla sille. Koulutuksessa pyrin olemaan positiivinen, vaikkakin saatan ärähtää jos koira ns. perseilee. Käskyjen kanssahan koirat harvemmin sitten perseilee, eivät vain osaa sitä asiaa kunnolla ja ovat epävarmoja, eivätkä siksi tee niinkuin emäntä/isäntä juuri sillä hetkellä haluaa. Mutta siis jos riehaantuu liikaa tai muuten vain pelleillee, saatan ärähtää. Huutaminen ei kuitenkaan meillä ole mikään koulutustapa.

Kuitenkin minun täytyy ikävä kyllä myöntää, että olen aika huonohermoinen. Tämä on iso syy myös sille, että vaikka nuori vielä olenkin, olen jo tosissaan harkinnut kannattaako minun koskaan hankkia lapsia. Mietin, että kestäisikö hermoni pientä lasta ja sen kakarointia. Mutta, asiaan. Joskus on huono päivä ja silloin saattaa ärräpäät lentää, joko kaverille, perheenjäsenelle tai sitten koiralle. Toki anteeksi pyydetään, vaikka koiralta se nyt vähän on hankalaa, mutta kuitenkin. Aina ei ole hyvä päivä ja joskus olen niinkin idiootti, että lähden treenaamaan koiran kanssa vaikka olisi huono päivä. Silloin saatan ärähtää koiralle herkemmin ja korottaa ääntäni, jossei se toimi. Se on tietenkin väärin ja olen läksyni oppinut, ja pyrin treenaamaan aina kun molemmilla osapuolilla on oikea asenne siihen. Kotioloissakin joskus tulee korotettua ääntä, jos on väsynyt ja samaan aikaan koira sattuu olemaan ns. väärässä paikassa väärään aikaan ja tekemään jotain tyhmyyksiä.

Mielestäni on kuitenkin jollain tavalla parempi korottaa ääntään kuin lähteä fyysisesti rankaisemaan tai ns. kurittamaan. Enkä nyt tarkoita mitään niskasta nappaamista vaan lyömistä/tönimistä/potkimista. Mielestäni on täysin inhimillistä, että joskus (joillakin harvemmin, toisilla useammin) on vain huono päivä ja silloin tulee perkelettä helpommin. Nostan kuvitteellista hattua sellaiselle, joka oikeasti muka pystyy olemaan aina iloinen lemmikeilleen ja sietämään kaikki niiden keksinnöt ja päähänpistot ilman minkäänlaista ärsyyntymistä tai sen näyttämistä. Itse en kuitenkaan ole sellainen, enkä millään tavalla kadu sitä. Ei mielestäni tarvitse olla mikään enkeli, jotta voisi omistaa koiran. Riittää, kunhan on reilu ja johdonmukainen. :)

Nanni kuittaa
18.04.2011 16.45
000043810_r
Viestejä: 286
Nanni kirjoitti:

En tiedä, olenko jo vastannut tänne, mutta laitetaan kuitenkin.

Itse en millään tavalla "kouluta" koiraa karjumalla sille. Koulutuksessa pyrin olemaan positiivinen, vaikkakin saatan ärähtää jos koira ns. perseilee. Käskyjen kanssahan koirat harvemmin sitten perseilee, eivät vain osaa sitä asiaa kunnolla ja ovat epävarmoja, eivätkä siksi tee niinkuin emäntä/isäntä juuri sillä hetkellä haluaa. Mutta siis jos riehaantuu liikaa tai muuten vain pelleillee, saatan ärähtää. Huutaminen ei kuitenkaan meillä ole mikään koulutustapa.

Kuitenkin minun täytyy ikävä kyllä myöntää, että olen aika huonohermoinen. Tämä on iso syy myös sille, että vaikka nuori vielä olenkin, olen jo tosissaan harkinnut kannattaako minun koskaan hankkia lapsia. Mietin, että kestäisikö hermoni pientä lasta ja sen kakarointia. Mutta, asiaan. Joskus on huono päivä ja silloin saattaa ärräpäät lentää, joko kaverille, perheenjäsenelle tai sitten koiralle. Toki anteeksi pyydetään, vaikka koiralta se nyt vähän on hankalaa, mutta kuitenkin. Aina ei ole hyvä päivä ja joskus olen niinkin idiootti, että lähden treenaamaan koiran kanssa vaikka olisi huono päivä. Silloin saatan ärähtää koiralle herkemmin ja korottaa ääntäni, jossei se toimi. Se on tietenkin väärin ja olen läksyni oppinut, ja pyrin treenaamaan aina kun molemmilla osapuolilla on oikea asenne siihen. Kotioloissakin joskus tulee korotettua ääntä, jos on väsynyt ja samaan aikaan koira sattuu olemaan ns. väärässä paikassa väärään aikaan ja tekemään jotain tyhmyyksiä.

Mielestäni on kuitenkin jollain tavalla parempi korottaa ääntään kuin lähteä fyysisesti rankaisemaan tai ns. kurittamaan. Enkä nyt tarkoita mitään niskasta nappaamista vaan lyömistä/tönimistä/potkimista. Mielestäni on täysin inhimillistä, että joskus (joillakin harvemmin, toisilla useammin) on vain huono päivä ja silloin tulee perkelettä helpommin. Nostan kuvitteellista hattua sellaiselle, joka oikeasti muka pystyy olemaan aina iloinen lemmikeilleen ja sietämään kaikki niiden keksinnöt ja päähänpistot ilman minkäänlaista ärsyyntymistä tai sen näyttämistä. Itse en kuitenkaan ole sellainen, enkä millään tavalla kadu sitä. Ei mielestäni tarvitse olla mikään enkeli, jotta voisi omistaa koiran. Riittää, kunhan on reilu ja johdonmukainen. :)

Täysi komp. Kiteytit mielestäni hyvin suurimman osan koiran omistajista elämää vaikka moni ei sitä myönnäkkään.

Välillä menee hermot ja pitää yrittää parhaansa mukaan välttää kohtaamisia koiran kanssa huonolla tuulella, mutta minä myönnän kyllä kans että välillä ärräpäät lentelee herkemmin ja välillä ei sitten millään. Se vain on elämää, ei kukaan ihminen pysty olemaan aina hyvällä tuulella. Koirat ei ansaitse omistajien tempauksia ja niitä ärräpäitä, mutta ei ne myöskään ole posliini esineitä eivätkä mene siitä rikki. Elämä on elämää, kyllä minun koirat ainakin tuossa tuntuu ihan hyvillä mielin mun kanssa elävän vaikka välillä sattuukin huono päivä :D. Tälleen yksin asuvalla kun on vähän hankala jättää koirien hoito muille jos on pinna kireellä ;).

18.04.2011 16.51
020842523_r
Viestejä: 235
Kouvola

Meillä kaikuu ärräpäät vapaana ollessa.. Tuo mokoma narttu kun ei aina kuule(kuuntele) noilla suurilla korvillaan kun karjaisen "tänne" tai "pois", mikäli sattuu olemaan paikassa jossa en tahdo sen olevan (nyt esimerkiksi hemmetin iso mutakasa lammikoineen puiston toisessa päässä). Kyllä se aika vikkelään alkaa ravaamaan luokse kun päästän vähän kovaäänisesti ärräpäitä tulemaan. Kun meinaa koiruuden kiinnostus olla enempi jossain muualla ku mamman käskyissä aina silloin tällöin... :D

Kotosalla tyhmyydet loppuu helposti vain napakkaan tai vähemmän napakkaan kieltosanaan. Sisällä kyllä kuuntelee kaiken kuin tokovalio, mutta auta armias kun pihalle päästään. Siellä on aina kaikkea mielenkiintoisempaa.

Remember, it's me who's always on your side
20.04.2011 21.59
Avatar_female
Viestejä: 5
Itsekin karjaisen koirille vai jos on vääryyttä tekemässä , meidänkin arttu on monesti ottanut pöydältä tai järsiny uusia kenkiä , sillon on ollu huutamisen aihetta , en muuten ala koirille huutamaan . ;)
02.05.2011 18.17
Bellan kautta oon huomannut että korotan ääntä aika monessa tilanteessa. :s Bellalla on jo nyt niin, että tottelee huutoa, mutta nyt täytyy opettaa itteni ja koirat sille, että huutaminen ei oo hyvä juttu. :D
02.05.2011 20.29
021403402_r
Viestejä: 52
vantaa ja mäntsälä
kirjoitti:

Minusta raivoa ei saa purkaa eläimeen, vaikka kuinka mieli tekisikin. En ole koskaan tykännyt, että niille huudetaan tai muuta vastaavaa. Se vain tuntuu itsestäni niin pahalta, ja varmasti tuntuu myös eläimestä. Eläin kun ei osaa huutaa, niin se ei pääse puolustautumaan ihmisen raivoa vastaan, vaan joutuu häntä koipien välissä miettimään, mitä on taas muka tullut tehtyä.

Jos koira tosiaan alkaa haukkumaan lenkillä ollessa, niin sehän on yksin ja ainoastaan omistajan vika, kun ei ole osannut kouluttaa koiraansa, niin kuin aiemmin jo mainittiinkin. Haukkuminen kuuluu koiran luontoon, niin miksi se pitäisi siltä edes kieltää? Ymmärrän sen, että kerrostaloissa ja rivitaloissa koiran on oltava tuppisuu, mutta luonnossa kävellen on asia erikseen.

Jos koira vetää, antaa vetää. Kyllä se ajan kanssa rauhoittuu, jos on rauhoittuakseen. Jossei se tosiaan rauhoitu, omistaja voi hihnasta kiskaista. Miksi turhaan alkaa laukomaan kaikkea päätöntä eläintä kohtaan, joka vain toteuttaa luontoaan? Hihnassa nykimisenkin saa koulutettua pois, eikös?

Noh, mielipiteensä ja tapansa kullakin, mutta tässä oli vain omani. Ja pahoittelen, jos tämä viestini on jonkun mielestä päätön, mutta en vain voi sietää sitä, että eläimelle räyhätään ja uhitellaan sen hengellä. Oli kyseessä vitsi tai ei. Kai sitä raivoa voi muullakin tapaa purkaa, vaikkapa laskemalla kymmeneen ja puristamalla kädet nyrkkiin.

YHDYN !

02.05.2011 20.47
Ruutu kirjoitti:
Nanni kirjoitti:

En tiedä, olenko jo vastannut tänne, mutta laitetaan kuitenkin.

Itse en millään tavalla "kouluta" koiraa karjumalla sille. Koulutuksessa pyrin olemaan positiivinen, vaikkakin saatan ärähtää jos koira ns. perseilee. Käskyjen kanssahan koirat harvemmin sitten perseilee, eivät vain osaa sitä asiaa kunnolla ja ovat epävarmoja, eivätkä siksi tee niinkuin emäntä/isäntä juuri sillä hetkellä haluaa. Mutta siis jos riehaantuu liikaa tai muuten vain pelleillee, saatan ärähtää. Huutaminen ei kuitenkaan meillä ole mikään koulutustapa.

Kuitenkin minun täytyy ikävä kyllä myöntää, että olen aika huonohermoinen. Tämä on iso syy myös sille, että vaikka nuori vielä olenkin, olen jo tosissaan harkinnut kannattaako minun koskaan hankkia lapsia. Mietin, että kestäisikö hermoni pientä lasta ja sen kakarointia. Mutta, asiaan. Joskus on huono päivä ja silloin saattaa ärräpäät lentää, joko kaverille, perheenjäsenelle tai sitten koiralle. Toki anteeksi pyydetään, vaikka koiralta se nyt vähän on hankalaa, mutta kuitenkin. Aina ei ole hyvä päivä ja joskus olen niinkin idiootti, että lähden treenaamaan koiran kanssa vaikka olisi huono päivä. Silloin saatan ärähtää koiralle herkemmin ja korottaa ääntäni, jossei se toimi. Se on tietenkin väärin ja olen läksyni oppinut, ja pyrin treenaamaan aina kun molemmilla osapuolilla on oikea asenne siihen. Kotioloissakin joskus tulee korotettua ääntä, jos on väsynyt ja samaan aikaan koira sattuu olemaan ns. väärässä paikassa väärään aikaan ja tekemään jotain tyhmyyksiä.

Mielestäni on kuitenkin jollain tavalla parempi korottaa ääntään kuin lähteä fyysisesti rankaisemaan tai ns. kurittamaan. Enkä nyt tarkoita mitään niskasta nappaamista vaan lyömistä/tönimistä/potkimista. Mielestäni on täysin inhimillistä, että joskus (joillakin harvemmin, toisilla useammin) on vain huono päivä ja silloin tulee perkelettä helpommin. Nostan kuvitteellista hattua sellaiselle, joka oikeasti muka pystyy olemaan aina iloinen lemmikeilleen ja sietämään kaikki niiden keksinnöt ja päähänpistot ilman minkäänlaista ärsyyntymistä tai sen näyttämistä. Itse en kuitenkaan ole sellainen, enkä millään tavalla kadu sitä. Ei mielestäni tarvitse olla mikään enkeli, jotta voisi omistaa koiran. Riittää, kunhan on reilu ja johdonmukainen. :)

Täysi komp. Kiteytit mielestäni hyvin suurimman osan koiran omistajista elämää vaikka moni ei sitä myönnäkkään.

Välillä menee hermot ja pitää yrittää parhaansa mukaan välttää kohtaamisia koiran kanssa huonolla tuulella, mutta minä myönnän kyllä kans että välillä ärräpäät lentelee herkemmin ja välillä ei sitten millään. Se vain on elämää, ei kukaan ihminen pysty olemaan aina hyvällä tuulella. Koirat ei ansaitse omistajien tempauksia ja niitä ärräpäitä, mutta ei ne myöskään ole posliini esineitä eivätkä mene siitä rikki. Elämä on elämää, kyllä minun koirat ainakin tuossa tuntuu ihan hyvillä mielin mun kanssa elävän vaikka välillä sattuukin huono päivä :D.

Näissä ihan samaa mieltä, yritän kyllä yleensä välttää koiran kanssa treenaamista tm. jos itsellä ei ole mikään ihan paras päivä, mutta välillä tosiaan tulee huudettua jos hermot muuten sen verta tiukalla. Mutta onneksi tuo koira yleensä melkein heti unohtaa nuo omistajan ärräpäät ja äksyilyt, ja on taas iloisena lähdössä treenaamaan, vaikka huono omatunto siitä tuppaa tulemaan jos on ihan väärään aikaan ja väärään kohteeseen purkanut omaa ketutusta tai huonoa fiilistä.

02.05.2011 20.52
022421954_r
Viestejä: 2033
Pyssykylä
Mie en tykkää yhtään koiralle huutamisesta, vaikka joskus (varsinkin jos oon väsyny) niin tulee sitä itsekkin harrastettua. Kyllä tolle täytyy joskus oikeasti karjaista, jos tekee jotakin, mikä on todellakin sallimatonta ja jonka se tietääkin olevan kiellettyä (esim. ulkona jos meinaa juosta kissan perään tms.) Tällä hetkellä harvoin tolle täytyy huutaa, koska jos siltä korvat tippuu niin ne tippuu. Mun mielestä huutaminen ei oo mitään kauheeta syntiä, mutta en sen puolestakaan ole.

Leuka rinnassa kohti uusia pettymyksiä.
02.05.2011 22.04
021006581_r
Viestejä: 7
Kotka
Itse suosin äänepainon muuttamista ja kehonkieltä. Koiralla on kyllä sen verran hyvä kuulo, että jos se lähellä on, riittää pelkkä mulkaisu ja terävä, matala ääni. Tietysti jos koira on tottunu "kovaan meluun" ei se välttämättä reagoi moisiin. Siksipä en haluakkaan korottaa ääntä kuin ihan äärimmäisissä tilanteissa jotta koiralle ei jalostuisi "puukorvia"
05.05.2011 02.52
000103884_r
Viestejä: 173

Itsellä on paha karjua koirille silloin kun eivät tle luokse pyydettäessä. Tosin käyn usein koirien kanssa pellolla, jossa saattaakin olla huono kuuluvuus, jos koira on sadan metrin päässä, mutta sitten kn se hutaminen jää päälle vielä omassa pihassakin ja koirat on aivan ihmeissään ku huudan naama pnasena jos ei heti ekasta käskystä napota vieressä.

Muut käskyt kyllä hoidetaan aina vain puhumalla ja äänensävyjä muuntamalla. Olen homannut että matalalla äänellä sanottuna ''istu'' toimii Jamille aivan täysin, kn taas Kaapolle ei ollenkaan, se luikkii häntä koipien välissä toiseen honeeseen ja pysyy siellä knnes sille lässytetään. Siinä taas homaa sen kuinka paljon eroja on koirien persoonien, rotujen ja käyttäytymisien välillä. aapolla kaikki on tapahduttava positiivisen kautta ja sitä itseään miellyttävällä tavalla, kun taas Jamilla asiat toimii ihmistä miellyttämällä.

Rotujen välillä on muutenkin niin kaman suuret erot. Esim. Kettuterrieriä kun saa ja PITÄÄ välillä ottaa kovempaankin käsittelyyn (jos siitä aikoo kunnon lolakoiran saada) kun taas esi. belgianpaimenkoiralla KAIKKI fyysinen JA psyykkinen rangaistus on kolutuksessa kielletty... Siksi ihmiset ei välttämättä tajua, miksi toiset kouluttavat koiraansa eri tavalla kuin toiset...

05.05.2011 04.54
021006581_r
Viestejä: 7
Kotka
Kaapo kirjoitti:

Rotujen välillä on muutenkin niin kaman suuret erot. Esim. Kettuterrieriä kun saa ja PITÄÄ välillä ottaa kovempaankin käsittelyyn (jos siitä aikoo kunnon lolakoiran saada) kun taas esi. belgianpaimenkoiralla KAIKKI fyysinen JA psyykkinen rangaistus on kolutuksessa kielletty... Siksi ihmiset ei välttämättä tajua, miksi toiset kouluttavat koiraansa eri tavalla kuin toiset...

Juu totta tämä rotujen välinen ero ja samoin myös ihan koirayksilöiden välinen ero. Mutta kyllähän se korvaan särähtää jos aikunen ihminen käyttää karseaa kieltä julkisella paikalla, oli asiayhteys mikä tahansa. Ja itsekin olen koiralle karjaissu, kun on tosipaikka tullu. Olen vain itse vetäny johtopäätöksen että koska HYVIN harvoin koiralle ääntä korotan, ymmärtää se myös että silloin kuin tällaista ääntä käytän, on "nasse-setä hyvin,hyvin vihainen". Ja reaktio on myös sen mukainen; koira yleensä hyytyy paikoilleen tai jos esim.jotain vaarallista noukkii suuhun ja karjaisen "IRTI" niin leuat aukeaa välittömästi ilman neuvottelua. Tuolla mulkaisu/madallus-tekniikalla koiran asento ja asenne muuttuu nöyremmäksi, mutta se ei aiheuta samanlaista lukittumista kuitenkaan ja on myös helpommin "palautettavissa" normaaliin iloiseen mielentilaan. Karjaisu aiheuttaa hieman pidempikestoisen seinien vieruksia pitkin hipsimisen.

Kommentointi on sallittu vain sisäänkirjautuneille henkilöille

Logo-labyrintti