Läheisen ihmisen kuolema - Sivu 14 (Yleinen keskustelu > Yleinen keskustelu)

16.08.2012 12.35

Syyskuu lähestyy..No mä en mielelläni muistele niitä päiviä milloin on joku läheinen tai tuttu kuollut vaan muistan mielummin esim. heidän syntymäpäivänsä..Jetro kyseli että kuka on poistanut kuolleet läheiset fb`sta niin noh vaikken siellä itse käy niin tiedän että aika monet antavat sen tunnuksen olla siellä. Minun 2 kaveria ja 1 ystävä poistettiin sieltä mutta siihen oli mielestäni ihan pätevät syyt kun asiaa enemmän mietin. Yhden kohdalla tunnuksen poisti henkilön puoliso ja kahdessa muussa tapauksessa omaiset.

Ei tämä nyt mikään ilon aihe ole mutta kerrankin sain kokea sen mitä koskaan aiemmin ei käynyt..Aiemmin kaikki on vaan kuolleet eikä oo pystynyt tekemään mitään mikä ois muuttanut asioita mutta nyt kävikin niin että kaveri jäi eloon! Mulla oli aika pitkään jotenkin omituinen ja ehkä vähän huonokin fiilis että jotain tapahtuu ja sitten tulee puhelua että oli meinannut kuolla, ihan parista minuutista oli ollut kiinni että saivat elvytettyä.

16.08.2012 13.04

Tää nyt ei liity fb-tiliin, mutta puhelinnumeroon.

Isän puhelinnumeron poistin varmaan vuosi-pari kuoleman jälkeen. Tuntui se vähän oudolle, pyyhkii taas palan siitä ihmisestä pois minun elämästä. Nyt kuolemasta on aikaa jo yli 5 vuotta ja isän syntymäpäivät olisi pian. Haudallakaan en ole päässyt käymään, turhan pitkä ajomatka (3h) lähteä vain "käymään" siellä. Ehkä ensikesänä uskaltaudun sinne muistelemaan pappaa ja isää; heidät on vierekkäin haudattu ja se oli minusta tosi hyvä asia. Ikävä on enää harvoin, mutta niitä harvoja hyviä hetkiä muistelen lämmöllä < / 3

16.08.2012 23.50
022335875_r
Viestejä: 1272
Tampere

Sallin kirjoituksesta tuli kyyneleet omiinkin silmiin, oikein paljon voimia siihen suuntaan. Ja muillekin läheisensä menettäneille toki myös!

Itsellä tuli ensimmäinen isompi menetys tuossa tämän vuoden toukokuun puolivälissä kun isäni lähti tästä maailmasta aivan varoittamatta. Vielä ei ole kuolinsyynsä tiedossa, mutta luultavasti hän sai sairaskohtauksen ja hukkui. Hänet siis oli löydetty järvestä kun oli tapansa mukaan kalassa.

Kuolema on jotenkin todella hämmentävä asia, sitä on nyt tullut mietittyä väistämättä enemmän tai vähemmän viime aikoina! Se suru siitä menetyksestä tulee aaltoina, välillä se iskee tajuntaan kovempaa ja välillä unohtaa koko asian ja miettii josko sitä soittaisi isälle, kunnes muistaa että ainiin. On jo liian myöhäistä. Hm.

Tällä hetkellä isän poismenon ajatteleminen tuntuu kevyeltä, asiaa helpotti paljon se että saimme isoveljieni kanssa saattaa hänet viimeiselle kalareissullensa, kun kävimme pari viikkoa takaperin ripottelemassa osan hänen tuhkistaan Pyhäselkään, iskan parhaalle kalapaikalle tietysti. Päivä oli täydellinen, aurinko paistoi kirkkaalta taivaalta, järvi oli mukavan tyyni ja kaikki vain oli jotenkin niin kuin pitääkin. Koko toimitus oli vain niin kaunis ja oikein. Pääasia on että iskani lähti paremmille kalavesille juuri niin kuin piti, tehden sitä mistä sai niin paljon iloa elämänsä aikana. 

Muokattu viimeksi: 16.08.12 23.52
aina on Toivoa.
27.08.2012 19.11

Mulla on toiset mummo ja pappa koulleet, toisesta mummolasta ei vielä. Silloin olin tosin pikkunen vielä.

27.08.2012 20.35
022500084_r
Viestejä: 845
Halti kirjoitti:

Sallin kirjoituksesta tuli kyyneleet omiinkin silmiin

Kyyneleet silmissä luin minäkin tuota Sallin tekstiä... Todella paljon voimia kaikille, jotka ovat joutuneet läheisensä hyvästelemään..
 
http://kaytetyt.blogspot.fi
29.08.2012 19.15
022421954_r
Viestejä: 2033
Pyssykylä

Lauantaina ensimmäiset hautajaiset ikinä. En ees halua kuvitella, kuinka hirveä päivä se tulee olemaan. Nyt mulla on enää mummo jäljellä. Se päivä, ku pappa kuoli, oli hirveä. Seuraavana muistakin syistä ahisti ihan kivasti, mutta sitte pikku hiljaa helpotti. Nyt taas viime päivinä itku ollu liian herkässä. Mun on vaan liian vaikee käsittää, että joku ihminen voi vaan yhtäkkiä olla poissa. Ja se, että pappa kuoli nii pskassa jamassa, surettaa mua eniten. Se oli niin hyvä ihminen, se ois ansainnu kuolla onnellisena. Siitä tuntuu olevan niin pitkä aika, kun pappa viimeksi nauro tai edes hymyili.. Ehkä ne hyvät muistot palautuu aikanaan.

Muokattu viimeksi: 29.08.12 19.16
Leuka rinnassa kohti uusia pettymyksiä.
13.09.2012 20.54
022708960_r
Viestejä: 1790

Ite olen ollut useissa hautajaisissa, enkä yksissäkään itkenyt. Enkä juuri muutenkaan itkenyt toisen kuolemaa vaikka läheisiä ollaan oltu kaikkien kanssa. Pahin kolahdus 2006 silloiselle 17-vuotiaalle tytölle oli pitkäaikaisen poikaystävän kuolema autokolarissa, jota itkeskelen vieläkin.  Isoenoni oli myös kova pala, mutta en itkenyt koska jotenkin tunsin, että nyt hää on onnellisimmillaan ja kattoo mua pilven reunalta. Viime vuonna eka serkku joka lähti isänsä (enoni) seuraan, oli kova pala koska ikäeron vuoksi kerettiin juuri tutustua ennen sen kuolemaa ja me oltiinkin kuin kaksi marjaa ja harmiteltiin, ettei oltu aikaisemmin tavattu. Serkku oli kuin isoveli, jota mulla ei koskaan ollut.

Isoenoani näin viimeksi 2007 kesällä. Käyntini jälkeen sen dementia paheni ihan silmissä. Siinä mielessä mulla on huono omatunto, koska dementiasta huolimatta se muisti kysellä mua  ja sekoitti mut sisaruksiini usein (olin sen lempisukulainen ja vietin isoenon kanssa paljon aikaa aina), mut mie en halunnut mennä katsomaan, koska halusin muistaa isoenoni sellaisena kun se oli. Pirteä ja iloinen. Isoenon persoona oli kuulema pahentuneen dementian myötä muuttunut täysin, joten siksi en halunnut enää käydä katsomassa. Kirjoittelin kirjeitä kyllä, mutta koskaan ei muistanut vastata..

Vuonna 1999 isoukki. 2000 toinen mummo. 2001 täti. 2005 eno. 2006 poikaystävä. 2009 isoeno. 2011 kaksi serkkua ja exä. 2012 kaveri (ja tyttö, jolle olin koulukummi sen tullessa ykkösluokalle). Ihan kiitettävään tahtiin tullut käytyä siis hautajaisissa, ja varmaan kohtapuoliin olisi lisää tulossa..

Viimeisen viiden vuoden aikana on kuollut useampikin "kaveri" joita en tohon "listaan" edes laita, koska mun kaveripiiri kun koostuu lähinnä narkkareista (ja itehän en sitä siis ole, edes kokeillut koskaan) niin niiden kuolemat ei juuri "haitanneet", koska tiedän että nyt niidenkin on parempi olla. Tollasessa kaveripiirissä sitä osaa jo odottaa, että kuka lähtee seuraavaksi ja arvailujakin seuraavasta aina on ko. ihmisten kesken.

Sallilla ollut rankka kokemus, toivottavasti en itse koskaan joudu sellaiseen tilanteeseen. Mutta meilläpäin sanotaan, että parhaat menee ekana katsastamaan paikat jotta meidänkin on sitten hyvä siellä olla :)

 

Muokattu viimeksi: 13.09.12 20.58
"Behind this mask is.. Another mask! Pretty cool, huh?" - Kakashi Hatake
13.09.2012 21.28

 

Kun mummot kuolevat
heistä tulee kukkaniittyjä ja heinää
ja joistakin mummoista tulee puita
ja he humisevat lastenlastensa yllä,
suojaavat heitä sateelta ja tuulelta
ja levittävät talvella oksasnsa
lumimajoiksi heidän ylleen.

Heittäkää hiljaa arkulle multaa,
siellä on mummu, siellä on kultaa.

Kun mummoni nukkui pois ennen joulua 2006 en oikein tajunnut asiaa, hautajaisissa yritin itkeä koska kaikki muutkin itkivät. Kesällä 2011 pappani nukkui pois ja silloin kaikki kaatui päälle, surin samalla myös mummoni kuolemaa, koko kesä oli sen jälkeen jotenkin niin tylsä ja turha.

Enkeli papan ohi kulki,
hiljaa papan silmät sulki

13.09.2012 22.52
Avatar_female
Viestejä: 304

Kuolleita

Mummo

Vaari (mummon mies)

isomummu (mummon äiti)

+ vaarin sisaruksia (3 kuollut, 2 elossa)

 

Mummo kuoli ilmeisesti haimasyöpään.

Vaari löydettiin metsästä kuolleena, kyljellään "nukkuen"

Isomummuni kuolemaa en muista, olin sillois niin pieni

13.09.2012 23.43
022470523_r
Viestejä: 131
Kirkkonummi

vaari, mamma, ukki, fasu <3

 

ja lohtu on mulle, että siellä on kaikki sulle.

 

Mä en oo vielkäkään päässy yli Fasusta, vaikka siitä on jo melkein kolme vuotta. Sairastuminen ja pois nukkuminen tuli niin nopeasti. Mä pelkään jatkuvasti, et Hugolle käy joitain. Miks koirat elää niin vähän aikaa?

Life is ruff, get a lab.
14.09.2012 01.55
022311914_r
Viestejä: 695
Espoo

Ukki, vaari, mummi, serkku, setä, täti ja muita sukulaisia :( <3.

Aika on se, joka parantaa haavat
niin kauan kyyneleet vuotaa saavat.
Ne kuivuvat myöhemmin itsestään
ja vaihtuvat hiljaiseen ikävään.


Liian monissa hautajaisissa tullu käytyä. Pahimmillaan olen neljä läheistä menettänyt samana vuonna. Isän puolen suvusta on moni menehtynyt syöpään. Liian harvoin suvun kanssa kokoonnutaan iloisissa tapahtumissa/juhlissa.
 

Scratch a dog and you'll find a permanent job.
14.09.2012 10.50

Parin viikon päästä on yhdet hautajaiset. Mummuni sisko (isäni täti), nukkui ikiuneet. Haimasyöpä todettiin kevällä ja nelisen kuukautta jaksoi porskuttaa eteenpäin. Toinen meni siitä sisarusparvesta vuoden sisään.

Kolme vuotta sitten, hyvästelin ukkini. Ukkini veljistä kaksi nukkui ikiuneet 2kk sisällä. Eli 3 veljestä meni parin viikon aikavälillä. Heidän muistoa kunnioittaen. <3

14.09.2012 12.23
021037971_r
Viestejä: 385
Luumäki

Mun vaarin hautajaiset oli 7 heinäkuuta tänä vuonna. Vaari oli ollut vuodesta 2005 tiedottomana. Hän ei siis tuntenut ketään eikä pystynyt tekemään mitään. Hän sai vuonna 2005 vakavan aivoinfaktin. Hän ei olisi tahtonut olla viimeisiä vuosiaan sellainen. Ikävä on kova vaikken käynytkään vanhainkodissa häntä katsomassa.Kun hänen sairautensa kesäkuussa paheni olin menossa häntä katsomaan serkkuni kanssa, mutta hän ehti nukkua pois juuri kun olimme pihaan saapuneet. Kun muistelen sitä päivää kyyneleet tulevat silmiin. Voimia kaikille läheistensä menettäneille.

Vanu oli minulle myös todella läheinen.Se oli ensimmäinen minun ikioma kissani ja lähti täältä aivan liian aikaisin. Ikävä on suuri vieläkin.

14.09.2012 13.57

Isäni isä kuoli neljä vuotta sitten joulun alla... onhan siitä tavallaan yli päästy mutta joskus tulee muisteltua kaikkea mitä yhdessä aina tehtiin :/ 

Läheltä piti -tilanne oli kerran nuoremman isoveljeni kohdalla, joka lähti mun vanhemman isoveljen kanssa eräälle koskelle. Aikansa hypittyään siinä jäällä nuorempi putos jäihin mutta onneks toinen kerkes tarttua hiuksista ja kiskoa sen rannalle. Sinne olis menny virran mukana... tosin tästäkin varmaan jo 15 vuotta aikaa.

"It should be written on every schoolroom blackboard: life is a playground or nothing." -Nemo Nobody
14.09.2012 15.42
022335875_r
Viestejä: 1272
Tampere

Mahdollisesti ensi viikolla saadaan tämä "matka" tietyllä tavalla saatettua loppuun, kun mennään iskan uurna hautaamaan viimeiseen paikkaan, pääsee isukki oman isänsä kylkeen lepäämään. Maanantaina olisi voitu juhlia 60-vuotissynttäreitä ja nyt siitä päivästä tuleekin kai hautajaispäivä (osa 2, koska osa tuhkasta tuli siis siroteltua heinäkuussa Pyhäselkään).

aina on Toivoa.
15.09.2012 21.04
022679084_r
Viestejä: 1251
Tampere
Palpa kirjoitti:

Kun mummot kuolevat
heistä tulee kukkaniittyjä ja heinää
ja joistakin mummoista tulee puita
ja he humisevat lastenlastensa yllä,
suojaavat heitä sateelta ja tuulelta
ja levittävät talvella oksasnsa
lumimajoiksi heidän ylleen.


Onpa ihana runo.

Tänään saateltiin mummu, äidinäiti, Herran huomaan. Ottaa kyllä uskomattoman koville, mutta toisaalta helpottaa tietää että mummu ei pelännyt kuolemaa vaan jopa odotti sitä ja pääsyä Jumalan tykö ja avoimesti sen aina ilmaisi. Hyväkuntoisena lähti sinänsä aika yllättäen, mutta sekin tuntuu hyvältä että sai elää täyttä elämää kotona papan kanssa loppuun saakka.

Ehkä tämä suru joskus helpottaa, mutta en halua ajatellakaan kuinka koville sitten oman äidin menetys ottaa, kun nyt jo tuntuu niin pahalta ja pahalta tuntuu katsoa myös oman äidin surua mummun vuoksi. Lisäksi isäni oli kuolla (taino, kuolikin, kun elvytettiin) alkuvuodesta ja sekin romautti mieltä jo pahasti, enkä muista lopputalvesta ja keväästä paljon mitään kun kuukausia sai vain pelätä ja stressata ja ahdistua siitä toipuuko isä vai ei. Onneksi toipui, vaikka on vielä kuntoutukseenkin lähdössä lihasheikkouden vuoksi kun makasi niin kauan sairaalassa.

Mummua tulee kyllä todella ikävä. Ja mummun pullia. ♥ (:

Hold your colours.
16.09.2012 21.22

Multa kuoli Isomummi maaliskuussa, vaikka en kerennyt tuntea häntä tai nähdä häntä kovin usein, silti hänen kuolemansa kosketti.. Ikää hänellä oli ihan kiitettävästä 101 vuotta, mikä on jo aikamoinen saavutus :) Hautajaisissa tosin en pystynyt olemaan, siellä oli aivan hirveästi suitsukkeita, Isomummin arkku oli auki (en nyt muista minkä takia se oli auki, mutta jotenki se liittyi siihen seurakuntaan jne..) Lisäksi minulta on kuollut "vara" mummo, jonka kuolema kosketti ihan hirveästi, vietettiin niin paljon yhdessä aikaa, ihan hänen kuolemaan saakka, en voi vieläkään uskoa että joku niin rakas ihminen on nyt ollut jo monet vuodet poissa..

16.09.2012 23.33
022691163_r
Viestejä: 623

2010 kevät - mummun mies kuoli. Tää mies oli oikeestaan paappa mulle, vaikka eivät mummun kanssa olleet mitenkää aviossa tms, mutta mummun aviomies kuoli jo äitin ollessa n.13-v ja sen jälkee mummu löysi tän miehen, josta tuli sitte vähä niin ku paappa.. sairaukset veivät hänet..
2010 syksy - luokkakaveri menehtyi.. Tää ihminen oli niin tärkee, vieläki muistan sen ihanan naurun ja äänen, sen kuinka se valitti heti matikan kirjan avattuaan luokas et ''mä en osaa'' ''saako käyttää laskinta'', aina nuo samat avaussanat tunnin alkuun.. Ja aina ku tää poika käveli köksänluokan ohitte, se ilosesti huusi ''HÖDDYLIINII!'' (tarkoittaen sillä mua) ja hihitti perään ('8 niin kauhee ikävä♥ olisi täyttäny 16 perjantaina.. Tää poika sairastu viikkoa ennen syyslomaa korkeeseen kuumeeseen, ja vanhemmat alko epäillä että mikä vialla ja sit se oliki kyytiä, ensiks keskussairaaöaan ja sieltä matka jatku tampereelle, aorta oli revenny... kaiken ne yritti, yli 15leikkausta viikossa, mm. jalka amputoitiin, mutta mikää ei auttanu.. syysloman ensimmäinen lauantai, niin tuli tieto että Aleksi on menehtyny..
2011 syksy - Jekku lopetettiin, koira jonka kans mä elin elämäni ensimmäiset 15-vuotta...
2012 alkukesä - samalta yläasteen luokalta menehtyi jo toinen poika, hyvinhyvin tärkeä hänkin. Ikävä on jotain sanoin kuvaamatonta.. Kesän alussa, ku päästiin ysiltä, pidettiin luokan kans pippalot ja sielä tää poika oli vielä niin elämää täynnä ja sovittiin että pidetään yhdes pippalot vielä ennen ku kaikki alottaa uusis maisemis syksyllä, mut se vähä jäi, ku taas meistä yks kuoli.. Asiaa en oo vielä oikeen kunnolla käsitelly, mut kai se on se mun tapa päästä yli tästä kaikesta.
2012 loppukesä - Viiru kuoli. Viiru jäi auton alle meidän talon edessä tiellä, niin lähellä oli, että se olis päässy tien ylitte, mutta ei.. Kissassa ei näkyny ulospäin jäljen jälkeä, vaan suusta tuli verta.. Niin tyytyväiseltä se onneksi näytti, ku se makas siinä elottomana.. Ja pitkäänhän Viiru jo oli elänykki, mutta paljo sillä olis vielä ollu edessä, monta hyvää vuotta..

Koko aika sitä miettii vaan, että kenestä seuraavaks joutuu luopumaan, kuka sun luota seuraavaks lähtee..?

 

ja tähän aiheeseen liittyen... tää lausahdus jotenki kolahti: ''Elä, niin sinua loukataan ja vihataan, kuole, niin sinua ikävöidään ja rakastetaan.'' tuo on niin totta, ja väärin.. Täälä ku on nuoria kuollu, niin ihmiset, jotka tuskin koskaa on näille menehtyneille sanaakaa sanonu, pikemminki haukkunu, mollannu ja levitelly juoruja näistä ihmisistä, nyt muka suree ihan hirveesti ja välittää näistä niin paljo.. niin tekopyhää, ottaa päähän -- 

Muokattu viimeksi: 16.09.12 23.39
Ma Cherie
17.09.2012 09.16

http://www.riemurasia.net/jylppy/media.php?id=103621&c=5#amedia

Riipaisee sydämestä aina tuon kuvan nähdessään. Ja en ole edes haudalla päässyt käymään : /

17.09.2012 11.37
Jetta kirjoitti:

http://www.riemurasia.net/jylppy/media.php?id=103621&c=5#amedia

Riipaisee sydämestä aina tuon kuvan nähdessään. Ja en ole edes haudalla päässyt käymään : /



Voimia Jetan mammalle! <3
17.09.2012 23.16
022335875_r
Viestejä: 1272
Tampere

Parasta 60-vuotissynttäripäivää sinne pilven päälle, iska! Tää on siulle.

aina on Toivoa.
18.09.2012 13.24

Kuti, Paljon surua teillä mutta noh en osaa sanoa muuta kuin että oikein paljon voimia ja jaksuhaleja! <3

22.09.2012 22.19
021037971_r
Viestejä: 385
Luumäki

R.I.P Ässä :(  6.12.2011-22.9.2012.

Tein muistovideon Ässälle. ----->  http://www.youtube.com/watch?v=yx6x7wgjclo&feature=youtube_gdata

22.09.2012 22.22
022154694_r
Viestejä: 1035
Lahti

^Näille kuolleille lemmikeille on ihan oma topansa. Mielestäni halventaa tämän topikin todellista aihetta (joka on läheisten IHMISTEN kuolema, mikäli se oli jollekin vielä epäselvää) se, että tänne linkkaillaa jotain rottien, koirien, kissojen tai naapurin muurahaisten muistovideoita. 

Muoks/ Ja Kutille hurjasti voimia! En voi edes ajatella miltä tuntuu oma lapsi menettää! :( 

Muokattu viimeksi: 22.09.12 22.30
22.09.2012 22.25
021037971_r
Viestejä: 385
Luumäki
Sisu kirjoitti:

^Näille kuolleille lemmikeille on ihan oma topansa. Mielestäni halventaa tämän topikin todellista aihetta (joka on läheisten IHMISTEN kuolema, mikäli se oli jollekin vielä epäselvää) se, että tänne linkkaillaa jotain rottien, koirien, kissojen tai naapurin muurahaisten muistovideoita. 


 

Otsikossa ei tietääkseni sanota Läheisen ihmisen kuolema. Joillekkin lemmikit ovat yhtä läheisiä kuin ihmiset.
 

22.09.2012 22.29
022670248_r
Viestejä: 1508
Heinola

Voi Kuti, ihan järjettömän paljon voimia sinne! Mahdotonta käsittää tuskaa jota käytte läpi. Pakko sanoa, että kyynel vierähti tekstiäsi lukiessa. Kenenkään ei pitäisi joutua hautaamaan omaa lastaan. 

"The more I know people, the more I love my dog."
22.09.2012 22.35
000045335_r
Viestejä: 982
Sisu kirjoitti:

^Näille kuolleille lemmikeille on ihan oma topansa. Mielestäni halventaa tämän topikin todellista aihetta (joka on läheisten IHMISTEN kuolema, mikäli se oli jollekin vielä epäselvää) se, että tänne linkkaillaa jotain rottien, koirien, kissojen tai naapurin muurahaisten muistovideoita. 

Mun mielestä sun päteminen halventaa muiden ihmisten surua. Mieti ensin ennekuin lauot tuollaista. Vaikka kyse olisi siitä naapurin muurahaisesta, et voi tietää miten suuri merkitys sillä on ollut tai että kuinka tärkeä se on ollut. Mun mielestä on todella törkeää lähteä arvostelemaan saati sitten priorosoida menetyksen tuottamaa surua. 

Monelle ihmiselle (kuten esim minä) lemmikki on se läheisin eikä oikeastaan ole muita. Ja ellet ole homannut tämä on eläimile/lemmikeille tarkoitetu sivusto. Mene itseesi, oikeasti. 
 

22.09.2012 22.38
http://www.petsie.fi/main/rules.php?rules=forum
22.09.2012 22.44
022154694_r
Viestejä: 1035
Lahti
Aurinko_kaakao kirjoitti:
Sisu kirjoitti:

^Näille kuolleille lemmikeille on ihan oma topansa. Mielestäni halventaa tämän topikin todellista aihetta (joka on läheisten IHMISTEN kuolema, mikäli se oli jollekin vielä epäselvää) se, että tänne linkkaillaa jotain rottien, koirien, kissojen tai naapurin muurahaisten muistovideoita. 

Mun mielestä sun päteminen halventaa muiden ihmisten surua. Mieti ensin ennekuin lauot tuollaista. Vaikka kyse olisi siitä naapurin muurahaisesta, et voi tietää miten suuri merkitys sillä on ollut tai että kuinka tärkeä se on ollut. Mun mielestä on todella törkeää lähteä arvostelemaan saati sitten priorosoida menetyksen tuottamaa surua. 

Monelle ihmiselle (kuten esim minä) lemmikki on se läheisin eikä oikeastaan ole muita. Ja ellet ole homannut tämä on eläimile/lemmikeille tarkoitetu sivusto. Mene itseesi, oikeasti. 
 

 Ja tämä YLEISEN keskustelun osia tällä lemmikkkifoorumilla. Mene itse itseesi, jos koet sen tarpeelliseksi, minä en sitä koe. 

Ja kiitos modeille. 
 

22.09.2012 22.47
000045335_r
Viestejä: 982

^Mulla ei ole tarveta arvostella muita ihmisiä sen perusteella että kaipaavat kuolleita lemmikkejään. Ehkä nyt sielusi saa rauhan kun sait muutoksen tuohon otsikkoon, eikä ihmiset vahingossakaan kerro täällä kuolleesta lemmikistään. Pointtini oli se, että on lapsellista tulla muiden surua väheksymään. 

Muokattu viimeksi: 22.09.12 22.48

Kommentointi on sallittu vain sisäänkirjautuneille henkilöille

Logo-labyrintti