Läheisen ihmisen kuolema - Sivu 15 (Yleinen keskustelu > Yleinen keskustelu)

22.09.2012 22.50
022154694_r
Viestejä: 1035
Lahti

Sä näet mun kommentin muiden ihmisten surun väheksymisenä, mä näen lemmikkien kuolemista tänne kertomisen muiden surun väheksymisenä. Mielipide asia näköjään. 

 

24.09.2012 23.33

Aleksi 1987-2012
Olit aiemmin osa läheisiä ihmisiäni. Nuku rauhassa ja voimaa perheellesi suruun.

25.09.2012 11.27

http://www.iltalehti.fi/uutiset/201209240124805_uu.shtml

Molemmat tuttuja.

Never know when it's too late...

 

25.09.2012 12.02

Kutin omistajille oikein paljon voimia! <3 Veti sanattomaksi. :'(

25.09.2012 12.24
022670248_r
Viestejä: 1508
Heinola

Eilen oli syntymäpäiväsi... Edelleen olet ajatuksissa joka ikinen päivä, kyllä me vielä nähdään. ♥

"The more I know people, the more I love my dog."
25.09.2012 19.06

Osanotot Kutin omistajille :( Ihan kamalaa. Voimia ♥

27.09.2012 20.57
Cheri kirjoitti:

Eilen oli syntymäpäiväsi... 



Aina välillä herää ajatuksia. Lähinnä siitä, mitä kaikkea en kokenut kanssasi. Olisin halunnut tuntea sinut paremmin, olisin halunnut elää kanssasi, juhlia syntymäpäiviäsi, olla tyttäresi. Haluaisin kertoa sinulle mitä minun elämään kuuluu, tiedän, että olisit ollut ylpeä minusta. Ei voi sanoa muuta kuin että harmittaa niin pirusti. 

http://www.youtube.com/watch?v=qnkuBUAwfe0

25.10.2012 15.52

Tasan viikko sitten tuli serkun kuolemasta 2vuotta. Aika menee älyttömän nopeasti, tuntuu ettei siitä voi olla noin pitkä aika. Ikävä on vieläkin ihan älyttömän kova ja toivon, että muistaisin aina miltä serkun ääni ja nauru kuulosti.<3

25.10.2012 16.14
000057267_r
Viestejä: 207

paappani kuoli 2vuotta sitten keuhkosyöpään73v :(

isoisä kuoli nukkuessa 3kk sitten 95v  :(

 

 

25.10.2012 16.30
000057267_r
Viestejä: 207

kaikki kuolee aikanaan :( ei sitä koskaan tiedä mitä maailma tuo tullessaan :) siitä se elämä jatkuu hetken surrahan ja muistellaan läheisiä :(

03.11.2012 21.17
022670248_r
Viestejä: 1508
Heinola

Tuli käytyä ekaa kertaa moneen vuoteen kirkossa, siellä lueteltiin kaikkien vuoden sisällä kuolleiden seurakuntalaisten nimet. Paljon tuttuja nimiä, nuoria ja vanhoja. Mummin nimi sai kyyneleet virtaamaan valtoimenaan ja oli pakko lähteä kesken kaiken pois... Voi kun olisit vielä täällä. <3

"The more I know people, the more I love my dog."
05.11.2012 11.16
000054352_r
Viestejä: 102

Tää on riipivä topic. Mulla on mennyt pilven reunalle viimeisen kymmenen vuoden aikana kolme tätiä, setä, tärkein ja läheisin mummo.Viimesimpänä lähti papan vaimo jonka olen myös tuntenut aina ja oli äärimmäisen herttainen ihminen. Eksäkin kuoli tuossa jokunen vuosi sitten ja kyllä sekin htäkähdytti vaikka yhdessä ei oltukaan enää. Näistä ihmisistä yksi on murhattu, yhden kuoli syy on vieläkin epäselvä ja muut kuolivat sairauksiin ja kaksi viimeistä vanhuuden vaivoihin. Kaikki olivat läheisiä ja ikävä on kova.Kyynel tulee silmään ja pala nousee kurkkuun kun ajattelee. Ainoa opetus todellakin on se että elämä on liian lyhyt ja yllättävä tuhlattavaksi. Vaikka en usko jumalaan tai taivaaseen lohduttaudun ajatuksella että joskus jossain ajassa nähdään. <3

25.11.2012 00.27

Oma isäni ei ole kuollut, mutta merillä töissä aina 1kk putkeen. Vaarallinen työ esim. jos lauva uppoaa. Sitten näin tämän sarjakuvan http://www.riemurasia.net/jylppy/media.php?id=103621&c=5#amedia

Tuli heti itku kun ajattelee mitä isille voi käydä! Luokkaretkellä tuli viimekesänä niin kova ikävä kirkossa läheisiä (kuolleita) ja isiäni, että itku tuli. Kaikki meidän luokan tytöt alkoi itkemään lemmikkien tai sukulaisten takia. No, pojat vain nauroivat!

Ikävä mummiani, setääni jota tuskin koskaan tapasin, ja mummini äitiä joka ehti pitää minua sylissä kun olin vauva :3 <3

Myös isän puolelta pappaa ikävä joka oli poliisi <3 Kaikki sanovat iskääni poliisin pojaksi joka on mielestäni hyvä asia, sillä muistan sillä lauseella isän isäni ja oman isäni AINA! Myös isän äiti, jonka henki luultavasti asuu talossamme, koska kuoli täällä <3

 

Miss U <3

Kaipuu on suuri. Varsinkin äidin äitiä kohtaan, koska hänen luonaan sain nukkua ikimuistoisen yön ja vain sen takia, että nukuin pöydän alla :D Myös sain mummilta vaikka mitä hänen kuoleman jälkeen. Syy miksi kuoli, oli aivoverenvuoto. Sairaalassa hän vaipui koomaan eikä herännyt :( Mikä pahinta, mummi kuoli juuri ystävänpäivänä. Siinä kun teet kortteja kavereille ja muistat läheisiä samalla :'(

25.11.2012 00.36
022604027_r
Viestejä: 852
Seinäjoki

Mun mumma äidin puolelta kuoli kun olin 6 v. ja isän puolen paappa kun olin 8 v. Saattaa olla onnikin, että en koskaan joutunu menettämään vielä toistakin paappaa ja mummoa. En tietenkään heitä myöskään siis tuntenut kun kuolivat kauan ennen mun syntymää. Silti tuntuu, että oon tuntenu ne kaikki ja menettäny heidät kaikki. Aina kun tulee puheeksi joku isovanhemmista niin itkuhan siinä tulee. : ( onneks mulla on paljon muita vanhoja sukulaisia, isovanhempien sisaruksia, täyttämässä tuota aukkoa, pelkään vaan, että pian menetän nekin :' ( onneks mummasta on paljon hyviä lapsuusmuistoja, vaikka sainki tuntea sen niin vähän aikaa : )

Lisäksi aina kun kuulen tällee jouluna Varpunen jouluaamuna, en voi olla itkemättä, kun ajattelen pientä veljeäni, joka ei koskaan syntynyt keskenmenon vuoksi : (

"En mä ole, lapseni, lintu tästä maasta,
Olen pieni veljesi, tulin taivahasta.
Siemenen pienoisen, jonka annoit köyhällen,
Pieni sai sun veljesi enkeleitten maasta.
Siemenen pienoisen, jonka annoit köyhällen,
Pieni sai sun veljesi enkeleitten maasta."

Muokattu viimeksi: 25.11.12 00.40
http://erikakatariina.blogspot.com.es/
26.11.2012 20.53
022486560_r
Viestejä: 322
Iisalmi

Tänään on tasan 11kk siitä kun paras kaverini, rakkaimpani ja läheisin ihmiseni lähti silmieni alta kirkkaimmaksi tähdeksi minun taivaalleni.

Syyllisyys on loputonta ja kaipuu ikuista, lepää rauhassa ja toivottavasti olet nyt löytänyt rauhan itsellesi.

http://aaveennet.blogspot.com
26.11.2012 20.59

Mä sain vasta tunti sitten tietää, että puolituttuni (tai voin sanoa kaveriksi, koska silloin tällöin tuli kaveriporukan kautta hänen kanssaan oltua) on kuollut. Ei näitä asioita vaan voi todeksi uskoa, tääkin oli niin ihana ihminen mitä kerkesin tutustumaan. Tuntuu et näitä on tullut omalla kohdalla nyt vähän enemmänkin.. ja kavereita käy kaikkein eniten sääliksi.

Jonne Aaron - Kylmä Ilman Sua

http://shelttimeininkia.blogspot.fi/
27.11.2012 14.06

Vielä eilen luin tätä topickia ja nyt sain itse suruviestin aamulla. Mummuni kaatui toissa iltana ja joutui lonkkaleikkaukseen. Viime yönä mummu pääsi pois. Mummua oli jouduttu elvyttää kaksi kertaa leikkauksen aikana, mutta toisella kertaa ei tullut enää eloon, vaan enkelit hakivat mummun pois <3 Ei tätä oikein todeksi voi vielä uskoa, mutta jos jotain hyvää tästä on sanottava, niin mummu ei ainakaan tiennyt pois lähdöstään mitään, kun kuoli nukutuksessa. Me kaipaamme sinua kovasti <3

Kun mummot kuolevat 
heistä tulee kukkaniittyjä ja heinää 
ja joistakin mummoista tulee puita 
ja he humisevat lastenlastensa yllä, 
suojaavat heitä sateelta ja tuulelta 
ja levittävät talvella oksansa 
lumimajaksi heidän ylleen. 
Mutta sitä ennen he ovat eläneet elämänsä.

-Eeva Kilpi-

09.12.2012 19.45

Sitä ei vaan tahdo vieläkään uskoa todeksi vaikka siitä on jo kaksi kuukautta... Uskomatonta.

09.12.2012 22.36
022670248_r
Viestejä: 1508
Heinola

Olisitpa nyt täällä...

"The more I know people, the more I love my dog."
09.12.2012 22.39
022352175_r
Viestejä: 2897
Lahti
Cheri kirjoitti:

Olisitpa nyt täällä...

Kaipaus on suuri eikä se koskaan hellitä <3

 

You cannot kill what already has no life | 311006 ♥
09.12.2012 23.04

Ei mikään mallilapsi
ei tehnyt niinkuin sanottiin,
vaan kulki oman tiensä
ja sitä kieroon katsottiin,
kun muut jää maahan kiinni
hän pilviä saalistaa,
joi elämän maljan pohjaan
antoi tunteiden kuljettaa.

Hän poissa tänään on
te lujaa tanssikaa
tuolla pilven reunalla
vetää kuohuvaa.

Hän poissa tänään on
te sopulit malja nostakaa
miehelle joka teki aina
niin kuin huvittaa.

Niin monta kertaa maahan lyötiin
ylös jaksoi noista toki,
antoi kasvot sanalle sitkeys
vaikka kovia niin koki.

Niin paljon ikävää nyt tunnen sisälläin...


 

09.12.2012 23.25
Scotty kirjoitti:

Sitä ei vaan tahdo vieläkään uskoa todeksi vaikka siitä on jo kaksi neljä kuukautta... Uskomatonta.

Eihän se elämä helppoo ollut, mut ei sen ois tarvinnu päättyä näin.

09.12.2012 23.35
022508991_r
Viestejä: 388
Sastamala
Kohta tulee vuosi siitä kun vanha luokkakaverini (13vee) kuoli syöpään.. :'( se oli ihan hirvee päivä koulussa, kaikki vaan itki ja jotku taaperot oli tullut koululle jouluesitykseen mutta ihan liian moni lähti kesken esityksen pois käytäville itkeen ja luokkiin puhuun sossulle:(
Olen tarpeeksi viisas tietämään mitä ei pidä tehdä, mutta tarpeeksi tyhmä tekemään sen silti.
20.12.2012 22.13
022463434_r
Viestejä: 209
Tampere
Taas on kulunut yksi tasavuosi. Kävimme koristelemassa pienen kuusen haudallesi, jouluenkelillemme.
22.12.2012 17.22

Jouluna sytytän kaikkien kuolleiden läheisten, kavereiden, tuttujen, lemmikkien ym. muistoksi muutaman kynttilän kun haudoilla ei oikein tule käytyä..Jokaiselle ei mitenkään voida omaa kynttilää laittaa kun niitä tulis paljon mutta ajatus se kai tärkein..

Ja väkisinkin nyt joulufiilis laskenut kun taas yksi nuori elämänkipinä sammui :( On se vaan niin väärin...

22.12.2012 17.26
021862341_r
Viestejä: 772
Kokkola

Pistää kyllä tämä joulu miettimään kuinka moni on lähtenyt tänä vuonna aivan liian aikaisin. Liian monta ihmistä joita tulen kaipaamaan ja muistelemaan aina. Marraskuun ensimmäisenä päivänä tuli myös kuluneeksi 5 vuotta siitä kun pappa lähti tähdeksi taivalle. Vieläkin hirveä ikävä...

"It's so hard to forget somebody, who gave you some much to remember."

pieninaskelinarjessa.blogspot.com
02.01.2013 18.00
022352175_r
Viestejä: 2897
Lahti
Prada kirjoitti:

Vielä eilen luin tätä topickia ja nyt sain itse suruviestin aamulla. Mummuni kaatui toissa iltana ja joutui lonkkaleikkaukseen. Viime yönä mummu pääsi pois. Mummua oli jouduttu elvyttää kaksi kertaa leikkauksen aikana, mutta toisella kertaa ei tullut enää eloon, vaan enkelit hakivat mummun pois <3 Ei tätä oikein todeksi voi vielä uskoa, mutta jos jotain hyvää tästä on sanottava, niin mummu ei ainakaan tiennyt pois lähdöstään mitään, kun kuoli nukutuksessa. Me kaipaamme sinua kovasti <3

Sain juuri isältä surullisen puhelun ja viesti oli lähestulkoon täsmälleen tämä, sillä erotuksella, ettei mummo           enää tullut eloon elvytyksestä huolimatta. En voi kuin yhtyä Pradan sanoihin, ikävä on suunnaton:( <3                                       

Soita tuuli, kerro ikävämme,
uni kaunis anna mummollemme.



 

Muokattu viimeksi: 02.01.13 18.00
You cannot kill what already has no life | 311006 ♥
02.01.2013 18.07

Lance, Otan osaa suruusi. :(

Mummu toivoi polttohautauksen. Siunauksesta on jo useampi viikko, mutta huomenna tulee uurna, jonka käymme pienellä porukalla laskemassa papan viereen. Edelleen on hyvin vaikea tajuta, ettei mummu ole enää täällä...

02.01.2013 18.12
022670248_r
Viestejä: 1508
Heinola

Paljon voimia Prada ja Lance!

Oma mummini nukkui pois viime kesänä saatuaan vaativan leikkauksen jälkeen veritulpan enkä vieläkään ole voinut käsittää, ettei mummi enää soitakaan eikä hänen luokseen voi mennä. Kävin tapanina mummin ja papan haudalla, oli outoa kun kivessä oli kaksi nimeä eikä mummi ollut vieressä laskemassa kynttilää puolisolleen. Vaikken olekaan uskossa, niin tykkään mielessäni ajatella, että mummi pääsi rakkaan miehensä ja sisarustensa luo ja on taas kivuton ja vailla huolia. <3

"The more I know people, the more I love my dog."
02.01.2013 18.18

Kovasti osanottoja täältäkin!

Minun isäni vanhemmat nukkuivat pois jo vähän ennen minun syntymääni joten heitä en koskaan ole osannut kaivata sillälailla kun en ehtinyt heitä edes nähdä. Äitini mummu uhitteli aina elävänsä 100-vuotiaaksi ja lähelle pääsikin..nimittäin 99-vuotiaana sairastui flunssaan joka sitten niin iäkkäällä kääntyi nopeasti keuhkokuumeeksi :/ Olisi ollut enää noin pari kk että isomummu olisi täyttänyt sen 100 vuotta mutta menehtyi keuhkokuumeeseen. Äidille se oli tosi raskasta ja vaikka minä ja isovelikin tunnettiin surua niin silti se oli tietenkin äidille kovempi paikka. Nyt mua on huolettanut aivan sairaasti noi omat isovanhempani, siis äidin vanhemmat. Vaari on kylläkin ollut nyt pirteämpi kuin syksyllä mutta mummalla kuulemma jotakin huimauskohtauksia melko tiheeseen tahtiin. Mieltä helpottaa vähän se että enoni asuu heidän luonaan vielä niin ainakaan mummu ei ole yksin jos vaikka vaari sattuisi olemaan asioilla tmv.

Kommentointi on sallittu vain sisäänkirjautuneille henkilöille

Logo-labyrintti