Läheisen ihmisen kuolema - Sivu 21 (Yleinen keskustelu > Yleinen keskustelu)

18.07.2014 15.31

Nuku hyvin rakas ukki <3

25.07.2014 18.54

Kaks mun parasta kaveria on kuollut, kolmen vuoden välillä. Toinen oli onnettomuudessa, toinen teki oman päätöksensä kohtalostaan. Jälkimmäisestä on vasta kaks kuukautta....

04.08.2014 19.43

Muistan kun olin tosi nuori tyttö, kun mummini eli viimesiä hetkiään ennen kuolemaa.

Sillon kun hän teki ruokaa, hän kattoi aina paikan edesmenneelleen miehelleen, ja lappasi lautasen täyteen ruokaa. Mummi aina sanoi kun istuimme katsomassa tv:tä että ukki on sinun vieressä Nina, hän sanoo rakastavansa sinua ja odottaa innolla sinun varttumista. Myös aina kun tulimme mummini luokse hän sanoi että ukki odotti innolla näkevän teidät, mutta on nyt nukkumassa. Se oli pelottavaa, on vieläkin kun ajattelen asiaa. Hän tavallaan "näki" kuolleen miehensä ja eli niinkuin hän olisi vielä elossa. Pesi hänen vaatteitaan, teki ruokaa hänelle, puhui hänelle.

Mummini ja ukkini (isän ja äidin puolelta molempien) pois menon lisäkis, 2 tätiä on kuollut, mutta heitä en tuntenut yhtään.

Muokattu viimeksi: 04.08.14 19.44
02.09.2014 21.02

Äidin serkku nukkui tänään pois. Kyllä tämä elämä tuntuu taas vaikealta :c

Aika on se, joka parantaa haavat 
niin kauan kyyneleet vuotaa saavat. 
Ne kuivuvat myöhemmin itsestään 
ja vaihtuvat hiljaiseen ikävään.

15.09.2014 01.47

On kuollut läheisiä ja sen verta onkin, että ymmärsin jo lapsena ettei kukaan elä ikuisesti, vanhemmat ja sisarukset eivät tule olemaan enää joku päivä lähellä. Ja vielä kun sukuni ihmiset kuolla kupsahtelee milloin minkäkin ikäisenä, niin pelko on ollut aina suuri. Siksi osaankin arvostaa elämäni ihmisiä ja heidän kanssa vietettyä aikaa paljon enemmän kuin monet muut ihmiset.

"You're only given one little spark of madness. You mustn't lose it." - Robin Williams
28.09.2014 19.37
022710820_r
Viestejä: 2091
Vantaa

Kyllä taas tätä perhettä koetellaan.. Juuri kun elämä alkoi tasaantua ja äidin kuolemasta suht. hyvin selvitty, kuolee isosiskon miesystävä.. eniten tässä pelottaa se, miten sisko tästä selviää.. :'(

24.10.2014 22.14

Ei tätä elämää voi ymmärtää. Liian aikaisin päättyi lahjakkaan pojan elämä. Lämmöllä muistelemme sinua sukulaispoika <3

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2014102418778856_uu.shtml

 

Maan korvessa kulkevi lapsosen tie.
Hänt' ihana enkeli kotihin vie.
Niin pitkä on matka, ei kotia näy,
vaan ihana enkeli vierellä käy.

24.10.2014 22.33
Avatar_female
Viestejä: 1125

^Voi ei kauheasti voimia! <3 ihan hirveää tuo :( !!

09.11.2014 18.22
022699191_r
Viestejä: 1882
Narnia

Mun mummi kuoli maanantaina, mikä tuli kyllä ihan täysin puun takaa. Torstaina lennettiin Hollantiin hautajaisiin ja tänään tultiin takaisin. Ollaan viimeks oltu isovanhemmilla vuonna 2009 ja oli kyllä kamalaa mennä tollasissa merkeissä sinne takaisin. Oli niin outoa, kun ovella ei ollut mummia vastassa ja kahvitellessa ja syödessä se ei ollut siinä tekemässä kaikkea ja tarjoilemassa milloin mitäkin. Välillä yläkerrassa olin kuulevani sen äänen ja naurun, ja sitten taas muistin, ettei se enää ole täällä. Mummin kengät oli vielä eteisessä ja hammasharja kylppärissä, ja lasikaapissa oli kaksi mukia, joissa luki "Opa" ja "Oma" (ukki ja mummi). Tuntui niin väärältä nähdä mummin kuva hyllyllä, jossa oli kuvia muista pois nukkuneista sukulaisista. Todella vaikea uskoa, että mummi on nyt pelkkää tuhkaa eikä enää koskaan nähdä. Täällä Suomessa on jotenkin niin helppo ajatella, että kaikki on siellä ihan hyvin, vaikkei ole...

http://irratiomania.blogspot.fi/
11.11.2014 18.39
000082084_r
Viestejä: 385

Lepää rauhassa paras kaveri.

17.02.2015 19.55
022710820_r
Viestejä: 2091
Vantaa

I never got to say goodbye

Like a shooting star
Flyin' across the room
So fast so far
You were gone too soon

You were always there
and like shining light
on my darkest days
you were there to guide me


Oh I miss you now 
I wish you could see 
Just how much your memory 
Will always mean to me 

♥ 27.5.1985
† 28.9.2014

 

Jani, pian kuolemastasi tulee viisi kuukautta. Miksi aina parhaimmat lähtevät ensiksi.. miksi tällainen onnettomuus sattui sinulle, elämäniloiselle ihmiselle, jolla olisi varmasti ollut vielä paljon elinvuosia elettävänä... siihen en saa koskaan vastausta. Olit minulle kuin isä.. isä, jota minulla ei koskaan ole ollut. Suunnittelit 30-vuotissyntymäpäiviäsikin, etkä koskaan päässyt viettämään niitä. Mutta ihan varmasti juhlit äidin kanssa siellä missä ikinä lienettekin, kerrot hassuja vitsejäsi ja soittelet kitaraasi.. mekin tulemme joskus vielä kuuntelemaan soittoasi. ♥

Jonkun ajan päästä,
tämän kadun vartta kulkee joku muu
Jonkun ajan päästä,
sinun keittiössäs istuu joku muu..

Muokattu viimeksi: 17.02.15 20.05
17.02.2015 22.15
022659165_r
Viestejä: 3049

Jysähtipä tuossa äsken erästä uutista lukiessa, että erään todella tärkeän ihmisen kuolemasta tulee muutaman päivän päästä kuluneeksi kaksi vuotta... Kyseisen ihminen oli siis tuttu ollut koko elämäni ajan, tullen todella tärkeäksi vaikkei sukua oltukaan.

(Ja tahtoo tässä huolettaa erään vanhemman ihmisen "oireet", välillä tulee sitä pahinta pelättyä... Lääkärit vaan ei oikein mitään rupea tekemään.)

25.09.2015 22.36
022700030_r
Viestejä: 531
Salo

Isäni menehtyi 19.9. täysin yllättäen. Ikävä on kova. Koko viikko mennyt sumussa, vaikka yritänkin pysyä positiivisena. Keskiviikkona ja tänään oli lisäksi yo kirjoitukset, voin sanoa että tuskaa oli kun ei pystynyt panostamaan niihin.. Onneksi lukiolla ihmiset olivat kannustavia, sekä lähipiiri on antanut paljon tukea.

26.09.2015 11.24
022478348_r
Viestejä: 4350
Muurame

Jaksamista Darra! Kuolema ei kysy onko sopiva hetki tulla. Silloin on vain jaksettava ja surtava sitten kun on aikaa hiljentyä. Onneksi suru jaksaa odottaa.

26.09.2015 14.45
000039615_r
Viestejä: 7022

Paljon voimia sinne!
Oman isänikin kuolema tuli itselleni aikoineen ihan puskista. Muista kuitenkin antaa aikaa surullekin, aika kultaa muistot aikanaan. 

25.10.2015 13.20
022709271_r
Viestejä: 798
Kemi

Eilen saatettu isotäti haudan lepoon, kauheeta ajatella että etelä-suomeen reissatessa välietappi on nyt tyhjillään. Kiitettävä ikä liki 80v ja hengityskoneesta irrotuksen jälkeen sinnitellyt vielä omin voimin 4 tuntia. Sitkeä muori, mutta nyt hän saa levätä rauhassa. <3

Live like someone left the gate open!
04.11.2015 20.52
022651294_r
Viestejä: 386
Kalajoki

Tänään nukkui isä pois syövän uuvuttamana... :( <3 

05.11.2015 09.10
022695569_r
Viestejä: 357
Imatra

Candy otan osaa suureen suruun :(

05.11.2015 15.39
022478348_r
Viestejä: 4350
Muurame

Voimia Candy!

 

05.11.2015 18.17
022700030_r
Viestejä: 531
Salo

Candy/ otanosaa! soita mulle jos tuntuu siltä! :(

24.11.2015 07.13
022708960_r
Viestejä: 1782
Candy kirjoitti:

Tänään nukkui isä pois syövän uuvuttamana... :( <3 



Otan todella osaa, halauksia ja jaksamisia ! :(

Mä odotan tätä itse myös kauhulla, että tulee viesti, nyt on poissa.. väistämätöntä että se tulee ja äärimmäisen todennäköisempää että se on lähiaikoina kun kk sitten todettiin, mutta tämä kun et tiedä yhtään koska se päivä tulee, on ihan kamalaa. Antasin silti mitä vaan, että parantuisi. Tosta ei vaan noin vaan parannuta, varsinkaan kun syöpää ei voi leikata.

Neljä sytostaattihoitokertaa (2x 2pvää peräkkäin 2vkon välein) haimasyöpään nyt takana, eikait muutoksia, isä ei halua tietää mitään ennusteita. Isällä kunto vielä  suhtkoht ok, mitä nyt viime talven 100kg elopainosta 67kg enää jäljellä, mutta ei ole kesän jälkeen tippunut paino. ei etäpesäkkeitä ja käy metsällä voinnin mukaan koiran kanssa.

Tuun romahtaa täysin kun isää ei enää ole. Kuolemaa nähnyt ja kokenut niin paljon, poissa on kaksi miesystävää, läheisiä sukulaisia. Mutta isän poissaolo tuntuu pahimmalle jo pelkkänä ajatuksena.

Meillä myös isä sairasteli syöpää keväästä asti ja vasta kk sitten tosiaan yksityisellä selvisi. Ainoastaan kunnan syöpälääkäri on ollut todella valaiseva ja asiallinen yksityislääkärin lisäksi. Kaikki muut ovat pitäneet suurinpiirtein hulluna ja tarjonneet ihan joutavia asioita, eikä vieläkään ole mitään sanoneet vaikka todellinen laita on tosiaan muistettu mainita moneen otteeseen.

Muokattu viimeksi: 24.11.15 07.19
"Behind this mask is.. Another mask! Pretty cool, huh?" - Kakashi Hatake
05.02.2016 17.05
022478348_r
Viestejä: 4350
Muurame

Minunkin isäni uupui ikiuneen syövän näännyttämänä tammikuun lopussa. Tänään olivat hautajaiset. Tilaisuus oli poikkeuksellisesti kirkossa eikä kappelissa mikä toi tilaisuuteen omaa hartauttaan. Korpilahden kirkko on hyvin kaunis. Lisäksi isä on aikoinaan päässyt siellä ripille ja mennyt siellä naimisiin. Ironiaa tilanteeseen tuo se, että ikipakana isäni ei ollut mikään kirkonmenojen ystävä ja istui muun muassa minun ja veljeni konfirmaatiot kirkon rapuilla ulkopuolella. Hän olisi arvostanit ironiaa tulla hautaan siunatuksi kirkossa.

Isän lähtö oli raju ja nopea, mutta ei ihan odottamaton. Hän ehti olla saattohoidossa 6 päivää. Hän ehti kuihtua niin olemattomiin, että tuntui kuin arkunkantajilla olisi ollut tyhjä arkku harteillaan. Onneksi isän muistisairaus oli jo niin pitkällä ettei hän tajunnut tilanteesta mitään itse.

Nyt on kyllä kirjaimellisen orpo olo. Kukaan ei enää muista asioita lapsuudestani. Isän ja äidin kuolemalla on väliä 7 vuotta ja 7 päivää.

16.03.2016 10.10

Tänään tulee 3vuotta kuluneeksi. Vieläkin vaikea uskoa eikä pysty paljonkaan puhumaan tapahtuneesta. Ehkä vielä joskus tämä kaikki helpottaa.. 

Tell me these words are a lie
It can't be true
That I'm losing you
The sun cannot fall from the sky
Can you hear heaven cry
Tears of an angel
 

Äiti ja isä.. Ikävä on suuri... 

16.03.2016 17.17
022702817_r
Viestejä: 1654
Joensuu

Minäkin menetin äitini viime joulukuussa, vain 41 vuotiaana. Todella yllättäen, vaikka pitkään pelkäsinkin pahinta. Syksyn mittaan ravasi useasti sairaalassa. Useita kokeita tehtiin, mutta mitään ei saatu selville. Kävi täällä Lohjalla sairaalassa, jossa vietti monta yötä useaan kertaan, sekä myös Espoossa Jorvissa.
Lopulta vihdoin pääsi Meilahteen ja siellä sitten todettiin syöpä. Pari päivää ottivat kokeita ja sitten tuli puhelu, ettei mitään ole tehtävissä ja olisi vain muutama päivä elinaikaa. Pari päivää taisi vielä viettää Meilahdessa, josta tuli siirto saattohoitoon. Siellä sitten nukkui pois 17.12.
Loppuun asti oli pirteä ja iloinen. Kovasti suunnitteli mitä kaikkea mukavaa tehdään, kunhan pääsee takaisin kotiin perheen luokse.

9.1 oli hautajaiset, eikä tuota vieläkään oikein voi käsittää. Jotenkin vaan odotan, että kyllä se äiti vielä palaa kotiin täysin kunnossa. Ehkä ajan kanssa kuitenkin tulen hyväksymään sen, ettei äiti enää palaa kotiin. Aika kultaa muistot <3

Vasta oli isäpuolen kanssa ostanut uuden auton ja omakotitalon, jossa ehdittiin asua noin puolivuotta. Töissä oli saanut ylennyksen. Ja menivät isäpuoleni kanssa naimisiin juuri ennen sairastumista.... Kaikki oli niin hyvin kuin vain voi olla ja äiti oli niin tyytyväinen elämäänsä, jota eli kyllä täysillä loppuun saakka!

http://lunacockeri.blogspot.fi
06.04.2018 13.22
022708960_r
Viestejä: 1782

Oon kirjoittanut isän haimasyövästä tänne kun totesivat (muistelisin että tänne olen väliaikatietoja kirjoittanut, mutta taisi olla sitten toinen ketju - isä kuitenkin siis kolme vuotta melkein sinnitellyt ja syöpäkin pieneni jatkuvien hoitojen myötä lähes leikkauskuntoon aina tähän päivään saakka), vaikkei foorumi aktiivinen olekaan. Ehkä enemmän itelleni tää kaikki onkin.

// useita kuukausia kului tästä viestistä, mutta päivällä isi nukkui pois ja pääsi lähtemään juuri niin, kuin halusi <3

Muokattu viimeksi: 12.08.18 21.36
"Behind this mask is.. Another mask! Pretty cool, huh?" - Kakashi Hatake

Kommentointi on sallittu vain sisäänkirjautuneille henkilöille

Logo-labyrintti