Kääpiövillakoira

018911682_r
Kääpiövillakoira
021256141_r
Kääpiövillakoira
022501505_r
Kääpiövillakoira
020156988_r
Kääpiövillakoira

Villakoiria uskotaan olleen jo n. 500 vuotta Euroopassa. Rotua on käytetty vesilintujen metsästyksessä ja pienikokoisia yksilöitä sirkuksissa. Saksalainen sana "pudel" tarkoittaa loiskuttamista ja tästä tuleekin villakoiran kansainvälinen nimi "poodle". Villakoira on kotoisin joko Ranskasta tai Saksasta, siitä ei ole varmaa tietoa.

Eurooppalaisessa rotumääritelmässä on neljää eri kokomuunnosta: toy (säkä-27,9cm), kääpiö (28-34,9cm), keskikokoinen (35-45cm) ja iso (45,1-60cm). Pohjois-Amerikassa kasvatetaan myös tinytoy- ja cuptoykokoisia villakoiria. Virallisesti villakoirilla hyväksytään vain yksivärinen musta, valkoinen, ruskea, harmaa, aprikoosi tai punainen.

Tänä päivänä villakoira luokitellaan seurakoiraksi, mikä näkyy rodun luonteessa. Usein villakoira mielletään näyttelykoiraksi, mutta komean ulkomuodon taakse kätkeytyy iloinen veijari. Tri Stanley Coreyn mukaan villakoira on koiraroduista maailman toiseksi älykkäin, mikä näkyy villakoiran helppona koulutettavuutena. Tämän takia villakoira on erittäin monipuolinen harrasterotu, jota eniten nähdään agility ja toko radoilla, mutta myös pelastuskoirakokeista on tämä rotu saanut kiitettäviä tuloksia. Ei voi olla mainitsematta tätä rotua näyttävänä näyttelykoirana, jota on ilo katsoa.

Villakoiran kouluttaminen on yksi iso osa-alue, joka on yhtä tärkeää kuin turkin hoito ja oikeanlainen ruokinta. Älykkäänä rotuna villakoira oppii hyvin nopeasti niin hyvät kuin huonotkin tavat ja epätoivottujen tapojen kitkeminen voi viedä paljon aikaa ja vaivaa. On erittäin tärkeää, että pienimmätkin epäkohdat huomioidaan ja määrätietoisesti vahvistetaan toivottuja käytösmalleja. Mikäli olet kokematon koiran kouluttaja, hanki kokeneen kouluttajan apua.

Villakoira on melko terve rotu, mutta silmäsairauksia esiintyy jonkin verran. Myös epilepsiaa on joillain yksilöillä todettu. Jalostukseen käytettäviltä yksilöiltä, silmät ja polvet tulisi tutkia ennen astutusta. Useimmat tämän rodun edustajat ovat herkkämahaisia, joten ruokintaan tulisi panostaa.

Villakoira on aina valmis leikkimään. Varsinkin pitkät lenkit ovat tämän rodun useampien edustajien mieleen, mutta myös lyhyeempiin lenkkeihin tyydytään. Villakoiralle on tärkeintä miellyttää perhettään ja siksi se haluaakin olla joka paikassa mukana ja osallistua jokaiseen toimeen. Villakoira omistautuu täysillä perheelleen ja paras palkinto sille on perheen huomio ja kehut. Villakoira on ihmisystävällinen, mutta ulkona liikkuessaan huomioi enimmäkseen omistajiaan kuin muita koiria ja ihmisiä.

Jos turkin hoito ei ole mieleistä, villakoira ei todellakaan ole oikea rotu. Villakoirasta ei lähde karvaa, joten se on trimmattava rotu, jonka turkin hoito on yhtä tärkeää kuin ruokkiminen. Trimmamattoman koiran turkki menee äkkiä huonoon kuntoon ja pahimmillaan aiheuttaa tulehduksia mm. virtsa-aukolla. Tämä rotu vaatii iästä, leikkausmallista, väristä sekä karvan kasvunopeudesta riippuen 4-6 viikon välein perusteellisen trimmauksen. Trimmaukseen on tärkeää totuttaa jo pentuna, joten kannattaa ensimmäisen ikävuoden ajan trimmata koiran tassut ja kuono noin 1-2 viikon välein. Villakoiraa saa melko usein pestä ja jokaisen pesun jälkeen föönata. Koska villakoiran turkki on "uusiutuva luonnonvara", voi trimmaamista harjoitella hyvinkin reippaasti, sillä turkki kasvaa takaisin melko nopeasti. Kohtuullisella vaivalla tästä rodusta saa tehtyä mitä persoonallisemman näköisen - vain mielikuvitus on rajana! Ja kastuneena villakoiran turkki kihartuu ja takkuuntuu herkästi ,eli villiksen turkki pitää kuivata aina.

© Nimimerkki Nica ja Vinsentti

Laji
Intro_dog
Mainos
Logo-labyrintti