Basset fauve de bretagnen eli bretagnenbassetin avaintiedot:

Alkuperämaa: Ranska, Bretagnen maakunta

Määrä: Tähän mennessä rekisteröity vuodesta 1989 alkaen 457 yksilöä

Rodun syntyaika: 1500-luvulla

Alkuperäinen käyttötarkoitus: Kanin, jäniksen, ketun, metsäkauriin ja villisian metsästykseen käytettävä ajokoira

Nykyinen käyttötarkoitus: Metsästys-, jälki-, ja seurakoira

Elinikä: 12-15 vuotta

Muita nimityksiä: Fauve, bfdb, bretagnenbassetti, basset fauve de bretagne, keltainen bretagnenbasset ja tawny brittany basset.

FCI-luokitus: ryhmä 6 ajavat ja jäljestävät koirat, 1.3. pienet ajavat koirat

Yleisvaikutelma: Pieni ja terhakka, korkeuttaan pidempi ja olemukseltaan bassetrotuinen, rungoltaan muita bassetrotuja lyhyempi, tanakka koira. Rotu on nopea kokoisekseen.

Käyttäytyminen/luonne: Bretagnenbassetit ovat intohimoisia metsästäjiä, mutta samalla myös erinomaisia seuralaisia, sosiaalisia, kiintyviä ja tasapainoisia koiria. Ne soveltuvat helposti kaiken riistan ajoon kaikenlaisessa maastossa, jopa hankaliimpiin. Ajaessaan ne ovat rohkeita, keksiliäitä ja sinnikkäitä, siksi ne ovat hyvin tehokkaita.

Väritys: kultaan vivahtava vehnänvärinen, punainen-vehnänvärinen, ruskea tai kellanruskea

Paino: Koosta ja rakenteesta riippuen 12-18 kiloa

Säkäkorkeus: 32–38cm (+-2cm)

Yleistä rodusta:

Basset fauve de bretagne on pienikokoinen ajokoirarotu, joka on kotoisin Ranskasta Bretagnen maakunnasta.

Rotu kuuluu FCI:n ryhmään 6.(muut ryhmään 6 kuuluvat ajavat ja jäljestävät koirat)

Rotumääritelmän mukaan fauve on yleisvaikutelmaltaan pieni ja terhakka, korkeuttaan pidempi ja olemukseltaan bassetrotuinen, rungoltaan muita bassetrotuja lyhyempi, tanakka koira.
Bretagnenbassetilla on sopeutuva luonne; rauhallinen kotona, metsästyskoirana kestävä, sinnikäs ja luotettava.

Rodun alkuperäinen käyttötarkoitus on ollut pienriistan, mm. jäniksen ja kaniinin metsästyksessä, jota arvostetaan myös kotiseutunsa ulkopuolella sekä metsästys- että seurakoirana.

Historia:

Basset fauve de bretagne eli Fauve polveutuu grand fauve de bretagnesta, jota nimitetään myös griffon fauve de bretagneksi. Se on hurja metsästäjä , jonka säkäkorkeus on 48-58 cm.

Jo Ludvig XIV:sta hallitessa 1500-luvulla käytettiin Bretagnengriffoneita hirvien, villisikojen ja petoeläinten metsästykseen.

Maailmansodat vähensivät fauvekantaa ja rotu rakennettiin uudelleen käyttämällä isompaa karkea- ja kellanruskeakarvaista grand fauve de bretagnea, risteyttämällä matalajalkaista bretagnelaiskoiria esim. sekarotuisia fauveja, beagleja, petit basset griffon vendeenejä, mäyräkoiria ja ehkä jopa terriereitä.

Uusi rotu soveltui paremmin hitaammalla vauhdilla ajamiseen sekä metsästykseen pienemmillä alueilla.

Perinteisesti tällä rodulla on metsästetty neljän koiran ajueena, mutta nykyisin rotua käytetään yksin tai parettain. Se sekä vainuaa, että ajaa riistaa liikkeelle ja on parhaimmillaan työskennellessään vaikeassa, kallioisessa metsämaastossa.

Ulkonäkö:

Basset fauve de bretagne on muita basset-rotuja pienempikokoisempi ajokoira: sen säkäkorkeus on 32-38 cm. Paino noin 12-18 kiloa, koiranrakenteesta riippuen. Se on jonkun verran korkeuttaan pitempi. Fauve on liikkeissään nopea, ketterä ja aina valmiina liikkeelle. Koiran liikkeitä kuvataan rotumääritelmässä eloisiksi. Sillä on pitkänomainen kallo ja kuono. Pitkät, riippuvat korvat ovat matalalle kiinnittyneet. Korvat ulottuvat käännettäessä miltei kuonon kärkeen asti. Tummissa silmissä on eloisa ilme. Kaula on lyhyt, häntä keskipitkä ja sapelimainen. Kirsun väri kuuluisi olla rotumääritelmän mukaan musta, mutta vaaleampikin väri sallitaan. Bretagnenbassetin turkki on karkea, kuiva, tiivis ja melko lyhyt, väriltään kultaan vivahtavan vehnänvärinen, tiilenpunertava tai kellanruskea. Turkki ei koskaan saa olla pörröinen tai villava. Rotu kuuluu nyppimällä eli "strippaamalla" trimmattaviin rotuihin.

Luonne ja käyttäytyminen:

Bretagnenbassetin luonnetta voisi kuvailla seuraavilla sanoilla: vilkas, utelias, reipas, vaudikas, herkkä, ystävällinen ja mukautuva, mutta toisinaan se on myös vahvaluonteinen ja omapäinen. Fauve on voimakas ja kestävä sekä erittäin riistaverinen, jolla on hyvä vainu ja riittävästi rohkeutta. Rotu on kuitenkin osoittautunut myös erinomaiseksi kotikoiraksi. Rodulla on saavutettu hyviä tuloksia verijälki- ja ajokokeissa. Vapaana pitäminen saattaa metsästysvietin vuoksi olla vaikeaa. Rotu tarvitsee vilkkautensa vuoksi paljon aktivointia. Koiran luonteesta riippuen bretagnenbassetti voi oppia helpostikin uusia asioita, mutta omapäisimmät yksilöt voivat taas olla hyvinkin itsepäisiä ja vahvaluonteisia. Mutta kuitenkin fauvet tekevät parhaansa miellyttääkseen isäntäänsä. Bretagnenbassetti sopii hyvin agilityyn, näyttelyihin sekä metsästys- tai verijälkikilpailuihin.

Terveys:

Basset fauve de bretagne on suhteellisen terve rotu, se ei ole vielä toistaiseksi mukana Pevisa:ssa (Suomen kennelliiton perinnöllisten vikojen ja sairauksien vastustamisohjelma).

Bretagnenbassetit Suomessa:

Basset fauve de bretagne on melko uusi rotu Suomessa. Suomen kennelliiton hallitus hyväksyi rodun vuonna 1984. Bretagnenbassettien määrä on kokoajan tasaisessa nousussa, sillä vuodesta 1989 on Suomessa rekisteröity yhteensä 475 yksilöä. Tällä hetkellä Suomessa syntyy noin 60-70 pentua vuodessa.

Suomen Kennelliitto on hyväksynyt 13.2.2007 alkaen rodun suomenkieliseksi nimeksi Bretagnenbassetti.

Lähde: http://www.vilkunankennel.sivuni.fi/?cat=15