Historia

Kiinanpalatsikoiran eli pekingeesin historia juontaa vanhaan Kiinaan n.2000 vuoden päähän, aikaan jolloin buddhalaisuus levisi Intiasta. Buddhalaisuudessa leijonaa pidetään eläinmaailman kuninkaana ja kunniotuksen kohteena. Kiinan keisari halusi luoda itseleen oman "pyhän leijonan", kiinanpalatsikoiran. Palatsin alamaiset kilpailivat keskenään jalostaessaan näitä pieniä koiria, joiden haluttiin muistuttavan mahdollisimman paljon pyhää leijonaa. Nämä pyhät leijonakoirat olivat tarkoin vartioituja ja niiden varastamisesta seurasi kuolemantuomio. Näitä koiria vietiin palatsin ulkopuolelle vain keisarillisina lahjoina. Rotu levisi länsimaihin vasta, kun englantilaiset valloittivat Pekingin vuonna 1860. Sotasaaliikseen englantilaiset saivat näitä pieniä koiria, joista yksi lahjoitettiin Englannin kuningatar Viktorialle. Kun vielä 1800-luvun taitteen kapinan jälkeen Kiinan keisarinnan Cixin kasvattamia koiria kulkeutui Englantiin, pääsi kasvatustyö alkamaan. Rodusta tuli nopeasti suosittu ja se esiintyi ensimmäisen kerran näyttelyssä vuonna 1893.