Nauta

020649297_r
Nauta
020580684_r
Nauta
019258607_r
Nauta
021110003_r
Nauta

Nauta eli lehmä

Nauta (Bos taurus) on märehtiviin sorkkaeläimiin kuuluva nisäkäs. Lajin naarasta kutsutaan lehmäksi, uros taas on sonni, ja kuohittu uros on härkä. Poikaset ovat vasikoita. Nuoresta, ensi kertaa poikivasta naaraasta käytetään nimitystä hieho tai juuri poikinutta lehmää kutsutaan nimellä hieholehmä tai ensikko.

Nauta kuuluu sorkkaeläinten lahkoon, märehtijöiden alalahkoon ja onttosarvien heimoon. Naudan luonnonvarainen kantamuoto alkuhärkä, joka kuitenkin kuoli 1600-luvulla sukupuuttoon.

Naudat syövät varsinkin ruohokasveja ja muita puuvarrettomia maakasveja, ja niitä hyödynnetään karjaeläiminä. Pohjoisissa oloissa, esimerkiksi Suomessa, niitä on vanhastaan pidetty kesäisin ulkona laitumella, talvella sisätiloissa navetassa, mutta nykyisin usein navetoissa ympäri vuoden. Naudat pystyvät käsittelemään kasviravintoa moniosaisen vatsansa avulla, joka koostuu pötsistä, verkkomahasta, satakerrasta eli lehtimahasta ja juoksutusmahasta. Märehtiessään naudat "oksentavat" syömänsä heinän pötsistä takaisin suuhunsa ja pureskelevat sen uudelleen pienemmäksi mössöksi. Näin naudat saavat hyödynnettyä ravintoaineita paremmin.

Ihminen on käyttänyt nautoja jo vuosituhansia ravinnonsaantiin. Niistä saatavaa maitoa voi käyttää juomana, ja siitä tehdään myös piimää, kermaa, voita, juustoa ja jäätelöä. Naudan lihaa syödään. Joissain kulttuureissa on rajoituksia naudanlihan syönnin suhteen. Esimerkiksi hinduille lehmät ovat pyhiä eläimiä, eikä niitä näissä kulttuureissa saa syödä.

[muokkaa] Nauta Suomessa

Suomessa on vanhastaan useita karjarotuja, joiden yhteisnimitys on suomenkarja. Sen itäsuomalainen muunnos tunnetaan myös nimellä kyyttö. Kuvataiteilija Liina Lång (entinen Miina Äkkijyrkkä) on työskennellyt kotimaisten karjarotujen puolesta. Suomen oloissa karjaa on kehitetty erityisesti maidontuotantoa varten. Runsaampilypsyisiä ulkomaalaisperäisiä rotuja on tuotu Suomeen. Näistä tärkeimmät ovat ayrshire ja holstein-friisiläinen.

Viime aikoina Suomen karjankasvatuksen painopiste on siirtynyt lihantuotantoon. Tätä on edesauttanut lypsykarjan keskituotoksen kasvaminen ja lypsylehmämäärän väheneminen. Lihakarjankasvattajat kokeilevat uusia rotuja: uusimpia lisäyksiä Suomen nautarotuihin on villava, pitkäsarvinen ylämaankarja.

Nautojen ennätyksiä

Maailman pienin nautarotu on Länsi-Afrikan lyhytsarvi. Sen edustajat painavat keskimäärin 100 kiloa.

Maailman suurikokoisin nautarotu on Italian Chianina. Sen yksilöt painavat vajaat 2 000 kiloa.

Maailman painavin tunnettu nautayksilö oli Durham-Holstein -risteytys, nimeltään Mount Katahdin. Painoa tällä 1923 kuolleella naudalla oli 2 500 kiloa ja mitta maasta selän korkeimpaan kohtaan 190 senttiä. Alkuhärät tosin saattoivat olla tätäkin isompia.

Maailman vanhin lehmä Iso-Bertha (1945–1993) eli 48-vuotiaaksi ja synnytti 39 vasikkaa.

Lähde: [http://fi.wikipedia.org/wiki/Nauta]

Laji
Intro_other
Mainos
Logo-labyrintti