022658333_b
Kommentit
Kirjaudu lukeaksesi kommentteja
Luo tunnus

Mikä Petsie on?

Introbox_left Petsie on lemmikkien ikioma galleria. Olipa lemmikkisi karvainen tai ei, Petsiessä on hänelle aina tilaa!

Luo tunnus

Introbox_right Luo ilmainen Petsie-tunnus ja lisää palveluun kuvia, videoita, kirjoita kommentteja, keskustele foorumilla ja näytä kaikille muille kuinka suloinen sinun lemmikkisi on!

Luo tunnus

Mainos
Info
Rotu Kääpiövillakoira
Rekisterissä Kyllä
Syntymäaika 31. lokakuuta 2008
Ikä 12v 4kk
Väri Valkoinen
Paikkakunta Fi Espoo
Sukupuoli Female
Omistaja Hofferi
Omistajan lemmikit 6 b Paisti
5 c Täi
5 e Syltty
5 e Una
1 a Setä
1 b Mila
5 b MYYDÄÄN
5 c Nuha Kalma
5 c Kooma
5 c H
5 c Kaihi
5 c Ampu
5 c Polio
5 c Allergia
5 c Lentsu
5 d NaakkaTilhi
5 d LokkiTikka
5 d Kyyhky
5 d Närhi
5 e Jokeri
5 e Pöljä K
5 e Dory
5 e Ariel
1 RIP rakkaita
1 RIP Rotta
Online Ei
Viimeksi Noin 4 vuotta
Tilastoja
Kävijöitä 4444
Herkkupaloja 300 ( 0 tänään)
Yhteisöt
Taidot
Nirso Ruokahalu Ahmatti
Sottapytty Puhtaus Siisti
Matala Uteliaisuus Korkea
Matala Ystävällisyys Korkea
Hölmö Älykkyys Nero
Hiljainen Äänekkyys Äänekäs
Rauhallinen Leikkisyys Riehakas
Hidas Nopeus Nopea
Enemmän minusta

Mila: .
Keskikokoisista vanhemmista pentueen pienimpänä jäänyt kääpiöksi.

Varmasti yksi koiramaailman iloisimmista koirista.

Tällä tytöllä on aina hauskaa ja sen näkee ilmeestäkin!

34cm/5kg
______________
Tuli laumaani 6kk ikäisenä.

Tällöin KAIKKI oli uutta Milalle.

Tyttö oli nähnyt koko elinaikanaan vain kasvattajan kodin (yksi kerros, ei edes rappusia mitä kiivetä) ja takapihan joka niin aidattu ettei edes aikuinen ihminen näe sieltä kadulle.

Mila oli nähnyt vain kaltaisiaan, eli pieniä valkoisia koiria.

Järkytyksenähän se Milalle tuli kun ensin laitetaan kutittava panta kaulaan, siihen vielä hihna ja sitten jotain suuria pelottavia mustia hirviöitä tulee haistelemaan.

Tähänkö kaikkeen pitäisi tottua?
Kyllä, ja lisää oli tulossa.

Aluksi Mila jarrutti lenkeillä vastaan sen ekan puoli viikkoa kunnes tajusi liikutella jalkojaan. Näin ei tarvinnut enää raahautua perässä.

Tyttö oli sen verran lukossa, ettei odottelusta olisi tullut mitään. Matka ei olisi edennyt ollenkaan.

Vähitellen oman lauman isot mustatkaan ei enää pelottaneet.
Mila oppi että on muunkinlaisia koiria kuin pieniä ja valkoisia.

Nykyään iso vieraskin koira tervehditään takajaloilla pomppien ja läpsytellen isomman koiran päätä etutassuilla. Milalle elämä on leikkiä! :)

Mila kulki mukana joka paikassa ja sosiaalistui todella nopeasti. Ihme, koska se pentuaika.. Herkkyyskausihan oli mennyt ohi siellä kasvattajan seinien sisällä piilossa maailmalta.

Aluksi kaikki alustatkin oli kummallisia eikä Mila oikein osannut/ uskaltanut niillä liikkua.

Ajatelkaas metsää. Sehän on pelottava eikä siellä pääse eteenpäin kun siellä on risuja ja kaikkea edessä. Ja se alusta on kummallinen. Pitäisi kalliollekkin (MYÖS TODELLA LOIVALLE!!) osata kiivetä, maassa on havunneulasia ja kaikkea. Ei voi liikkua!!

Entäpä nurmikko? Hyi kamalaa minkä tuntuista! Ei voi liikkua!!

Kiinteät rappuset!! Ei osaa ponnistaa. Ei voi liikkua!

Ritilärappuset! Onko tää joku koirien kidutuslaite?? Ei voi koskea tassullakaan!!

Eli siis siinä muutama esimerkki jotka meille on arkipäivää.

Aivan kaikki normaalitkin asiat oli Milalle kamalia ja pelottavia!!

Nykyään likka on taitava menemään portaita ja metsässä ja muualla on hyvä sotkea itsensä aivan mustaksi asti.

Milasta on kehittynyt reipas ja menevä pieni koira joka ei pelkää enää normaaleja asioita.

Kuukausia Mila oli aivan järkyttävän laihassa kunnossa kun kasvattajallaan oli tottunut että ruokaa on jatkuvasti saatavilla ja muutaman kerran päivässä tulee parempaa.

Mulla kun ei ole mahdollisuutta (muut syö!) pitää ruokaa jatkuvasti esillä, eikä Mila ollut tottunut syömään kuin pari suullista kerralla, niin sehän laihtui silmissä.

Lihaksetkin kutistui olemattomiin kun Mila ei muualta energiaa saanut.

Nyt Mila on oppinut syömään isompia määriä kerralla ja sai aluksi vähän jotain sinne nahkansa alle ja sittemmin kehittyi myös lihakset. Edelleen tyttö on liian luinen mutta ainakin sillä on lihasta, mikä kertoo siitä, ettei tyttö ole enää niin anorektinen.
______________
Pikkuhiljaa siis tytöstä tulee aina vaan yhä sosiaalisempi, rohkeampi ja kuntokin kohenee.

Tämä neiti on kyllä koira parhaasta päästä!
Jos se tuolla taustalla on niinkin reipas kuin nykyään on, niin mitä se olisi jos olisi tutustunut pennusta asti maailmaan?

Mietelaatikko

Elämä on pienen
koiran parasta aikaa!!
Let's play!! <3

Ystävät
Logo-labyrintti